Elämän pienet vastoinkäymiset kasvattavat luonnetta. Taloyhtiössä piti olla ennaltailmoitettu sähkökatkos 18.30 - 20.00, joka jo sinänsä on aika kammottava pimeään aikaan. Kiirehdin koiran kanssa kotiin, ettei sitä tarvitse kantaa pimeissä portaissa ylimpään kerrokseen, se kun ei oikein pärjää portaissa, kun ne lisäksi ovat pimeät.
'Onneksi' se katkos venyi vielä reilun puolen tunnin yli ilmoitetun ajan. Ettäs ihminen on riippuvainen sähköstä. Miten saa ajan kulumaan, kun ei mikään toimi, eikä kynttilätuikun kanssa mitään näe. Hirveää pimeää hiljaisuutta. Onneksi keksin juuri ennen katkosta, että kahvia... joo. Ei ehtinyt tippua. Sitten ajattelin, että pyykkikoneen vois laittaa pyörimään. Joopa joo. Tyhmä olen. :doubtful: