Uusi tasaveromalli haastaa yksinkertaistamaan verotusta
Elinkeinoelämän valtuuskunnan projektipäällikkö, kansantaloustieteen tohtori Martti Nyberg hahmottelee Elinkeinoelämän keskusliiton Prima-lehden tuoreessa numerossa (5–6/2005) verotuksen mallin, jossa hänen mukaansa kaikki hyötyisivät. Kyseessä ei ole yksityiskohtainen laskelma vaan pikemminkin ajatuskoe. Evassa on hiljattain käynnistetty Nybergin vetämä veroprojekti, mutta Prima-lehdesssä esitetyt ajatukset eivät ole – ainakaan vielä – Evan linjauksia.
Nyberg tarjoaa verokeskusteluun tasaveromallia, jossa kenenkään verotus ei hänen mukaansa kiristyisi. Yksi tasaveron vastustajien argumentti on, että se nostaisi keskiluokan verotusta. Nybergin mallissa tämä vältettäisiin siten, että kaikki voisivat ansaita 10 000 euroa verovapaasti ja sen jälkeen jokaisesta ansaitusta eurosta maksettaisiin 24 prosenttia veroa. Veroprosentti olisi sama, oli sitten kyseessä päätyö, ylityö tai sivutyö. Myös yritysten veroprosentti olisi sama 24. Malli merkitsisi paluuta osinkoverotuksen hyvitysjärjestelmään, josta juuri EY-tuomioistuimen päätöksen vuoksi jouduttiin luopumaan.
Nyberg lähtee siitä, että hänen tasaveromallinsa ei vähentäisi valtion ja kuntien verotuloja, vaan että ansiotuloverotuksen pienentyneet tuotot korvautuisivat yritysveron tuoton kasvulla. Palkkatuloverotuksen tuotto laskisi hänen mallissaan noin 6,5 miljardia euroa. Nygren laskee, että alhainen ja yksinkertainen yritysverotus toisi verotuksen piiriin Suomen 230 000 yrityksestä huomattavasti nykyistä useamman. Nyt yritysveroista valtaosan maksavat 20 000 suurinta yritystä. "Jos yrittäjän verokanta olisi kaikista tuloista 24 prosenttia, hänen ei tarvitsisi keskittyä tuloksen hävittämiseen verotuksen minimoimiseksi."
Nybergin malli herättää kriittisiä kysymyksiä: onko hänen arvionsa veropohjasta ja yritysten käyttäytymisen muutoksista liian optimistinen? Samaten mallissa on osia, jotka ovat EU-lainsäädännön vastaisia. Mutta tästä huolimatta Nybergin malli on tervetullut puheenvuoro, sillä hänen ajatuskokeensa hahmottaa yhden tavan, miten verotusta voisi radikaalisti yksinkertaistaa.
Keskustelu verotuksesta jatkuu joka tapauksessa. Yksi kiihoke verokeskusteluun on se, että osaajien hyödyntäminen on kansantalouksien menestyksen keskeinen tekijä. "Syntyy paineita miettiä, kannattako työ tehdä ja teettää Tallinnassa eli Etelä-Helsingissä vai Pohjois-Tallinnassa eli Helsingissä", Helsingin yliopiston finanssioikeuden professori Kari S. Tikka heittää tuoreessa Image-lehdessä (5–6/2005).
Tasaveroa vastustetaan myös sillä perusteella, että se merkitsisi tuloerojen kasvua, ja näin tapahtuisi myös Nybergin mallissa; rikkaat rikastuivat huomattavasti enemmän kuin köyhät. Vasta-argumentti on se, että jos yhteiskunnan palvelurakenne ja turvaverkko pystytään säilyttämään, ihmisten vaurastuminen ei ole keneltäkään pois, vaan se loisi uutta kysyntää ja sitä kautta uutta työtä.
