Tieliikennelaki 32 §:n mukaan "Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka
on suojatiellä tai
astumassa sille." Aikaisemmin se oli jotenkin niin että "... jalankulkijalle joka
aikoo astua sille." Ensio Ikonen irvaili sille niin että pysähtyi suojatien eteen, ruuvasi ikkunan auki ja huusi suojatien lähistöllä seisovalle ihmiselle että onko tällä aikomus astua suojatielle.
Kun pysähtyy suojatien eteen niin lapsi luottaa siihen että on turvallista mennä ja muutkin pysähtyvät. Vaikka joku odottaa rauhassa että menee vasta autojen jälkeen niin tuntevat velvollisuudekseen mennä jos joku pysähtyy, huomio ja tunteet häiriintyvät jolloin onnettomuus on lähempänä.
Joskus tekemällä teen tilaa kauniille naisille ja kiva katsella kun tämä kiemurtelee eteenpäin imarreltuna huomio täysin häntä katselevassa kuskissa.
Ajelin joskus kuvan risteyksestä mm. suoraan oikealta vasemmalle oikeaa kaistaa. Jos bussi on ensimmäisenä suojatien edessä punaisilla odottamassa vasemmalle kääntymistä samalla kun suoraan ajaville on vihreä, ei millään pysty ajamaan huoletta sallittua nopeutta sen ohi. Tuollaisissa tilanteissa väkisin hiukan hiljennän ja olen jalka jarrulla.
Asiaan varmaan vaikuttaa se, kun istuin bussin etupenkissä joka seisoi punaisissa Mannerheimintiellä ja oli kääntymässä Reijolankadulle. Oikealta ajoi liikenne suoraan. Äkkiä kuski alkoi hakata vimmatusti rattia ja tien toiselta puolelta hoiperteli umpikännissä 20-30 v mies bussin editse. Aivan viime tipassa hän horjahti bussia päin ja samassa joku kellertävä bussi veti ohitse. Siinä pelasti horjahdus kaverin varmalta noutajalta. Itäväylällä bussi tööttäsi ilman syytä. Itäkeskuksessa menin kuskin juttusille tilanteesta ja hän tärisi vieläkin. Bussi oli hänelle uusi, siinä oli äänimerkin painikkeet puolissa ja keskellä oli pelkkä painikkeen kuva jota hän oli yrittänyt epätoivoisesti painaa. Ikävä juttu jos kaveri olisi jäänyt bussin alle, vaikka tuskin äänimerkki häneen olisi vaikuttanut.