Painaisen kädelläni keskellä pöytää olevaa nappulaa ja silmänräpäyksessä pöytä on kadonnut. Sitten luettuani sanomalehtiä, saapuu toverini Einola luokseni. Tervehdittyäni otan vihellyspillin taskustani, johon puhallan, ja samassa kimakan äänen kutsumana saapuu avautuneeseen ikkunaan ilmalaiva. Asetun ikkunan eteen vietereille, jotka hyppyyttävät minut suoraan ilmalaivan sisään. Toverini Einola tulee perästä. Käsken ohjaajan ohjata "Ilmailuyhdistyksen" talon katolle. Hän ohjaa sinne. Asetumme vieterien avulla katolle, joka on 60:nnen kerroksen päälä ja 800 m. korkealla. Luoksemme ilmaantuu mies, joka johtaa meidät erikoisalukselle. Tämä on kananmunanmuotoinen, valmistettu hemmoliitista, aineesta, jota Mars vetää puoleensa niin kovin, että alus oli lujilla teräsköysillä kiinni katossa. Aineen keksijä oli eräs Hemmo-niminen nuorukainen, joka kokeillessaan meni ensi kerran Marsiin, mutta siellä hänet otettiin ihme-eläväksi eläintieteelliseen puutarhaan, jossa hän kuoli. Mutta keksintönsä hän jätti tuleville sukupolville.