Tutkimus: Mitä useammin käyt saunassa, sitä pitempään elät
Vesa Vanhalakka, Aamulehti
Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus viittaa siihen, että saunominen pidentää ikää ja ehkäisee sydän- ja verisuoniperäisiä kuolemia. Tutkijat kuitenkin korostavat tuoreessa tutkimuksessaan, että nyt on löydetty vain yhteys, ei selitystä sille, miksi saunomisella näyttäisi olevan myönteinen vaikutus ihmisen terveydelle.
"Saunomisen sydän- ja verisuonikuolemia ehkäisevän mahdollisen mekanismin selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia", maanantaina JAMA Internal Medicinessä julkaisussa tutkimuksessa painotetaan.
Jari Laukkasen johtamassa tutkimuksessa on ollut mukana 2 315 keski-ikäistä miestä, joiden ikä vaihtelee 42 - 60 vuoden välillä. Miehet ovat itäsuomalaisia, ja heidän terveyttään on seurattu keskimäärin yli 20 vuoden ajan.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin saunomisen yhteyttä riskiin menehtyä sydänperäiseen äkkikuolemaan, sepelvaltimotautiin tai muuhun sydän- ja verisuonitautiin. Saunomisen yhteyttä myös yleiseen kuolleisuuteen tutkittiin.
Tutkimusjakson aikana tapahtui 190 sydänperäistä äkkikuolemaa, 281 sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolemaa ja 407 sydän- ja verisuonitaudista seurannutta kuolemaa.
Kaksi tai kolme kertaa viikossa saunoneiden miesten sydänperäisen äkkikuoleman riski oli 22 prosenttia matalampi kuin kerran viikossa saunovien. 4 - 7 kertaa viikossa saunoneiden miesten riski oli peräti 63 prosenttia matalampi kuin kerran viikossa saunoneiden.
Kuolemaan johtavan sepelvaltimotaudin riski oli 2 - 3 kertaa viikossa saunoneiden kohdalla 23 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovien. 4 - 7 kertaa viikossa saunovien riski oli 48 prosenttia pienempi.
Suuntaus oli samanlainen myös muiden kuolemaan johtaneiden sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla.
Saunomisella näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan vaikutusta myös yleiseen kuolleisuuteen.
2 - 3 kertaa viikossa saunovien kohdalla kuolleisuus oli 24 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovien. Jos saunassa vieraili 4 - 7 kertaa viikossa kuolemanriski oli 40 prosenttia matalampi.
Myös sillä näyttäisi olevan merkitystä kuinka kauan saunassa kerralla ollaan.
Jos lauteilla hikoili yli 19 minuuttia riski menehtyä sydänperäiseen äkkikuolemaan oli 52 prosenttia pienempi kuin alle 11 minuuttia saunoneilla. 11 - 19 minuutin saunasessio madalsi riskiä seitsemällä minuutilla.
Aikayhteys oli samankaltainen myös sepelvaltimotautiin ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvään kuolleisuuteen verrattaessa. Yleiseen kuolleisuuteen saunomisen pituudella ei tutkimuksen mukaan näyttäisi olevan vaikutusta.
Tutkimustulosta arvioi sen julkaisemisen yhteydessä myös JIM:n päätoimittaja Rita Redberg. Myös hän korosti sitä, että vaikka tutkimus on löytänyt yhteyden saunomisen ja terveyden välillä, se ei kerro miksi näin on.
"Vaikka emme tiedä miksi useammin saunovat miehet elävät pitempään, selvästikin saunassa vietetty aika on hyvin vietettyä aikaa", Redberg kirjoittaa.
Syy saunan mahdollisten terveysvaikutusten taustalla saattaa Redbergin mukaan liittyä lämpötilaan, rentoutumiseen, elämäntyyliin joka antaa mahdollisuuksia rentoutua tai vaikkapa saunassa vallitsevaan "toverilliseen" ilmapiiriin.