http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/tutkimus-todistaa-neandertalinihminen-elaa-meissa
Tiedeuutiset
Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä!
(06.05.2010 klo 21.00) Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä!
Neandertalinihmisen perimä on luettu ensimmäisen kerran. DNA-tieto paljastaa, että neandertalit risteytyivät ihmisen kanssa. Sen seurauksena jopa neljä prosenttia eurooppalaisten perimästä on peräisin neandertalista.
Tutkimuksessa löytyi myös liuta geenejä, jotka ovat ominaisia vain nykyihmisille. Geenit liittyvät muun muassa ulkonäköön ja ajattelukykyyn, ja niiden tutkimus voi kenties paljastaa, mikä tekee meistä ihmisiä.
Tutkimuksessa käytettiin noin 40 000 vuotta vanhoja neandertaliluita. Perimän talteenotto ja lukeminen vei amerikkalaisilta ja saksalaisilta tutkijoilta neljä vuotta.
Merkkejä risteytymisestä ihmisen kanssa
Euroopassa ja Länsi-Aasiassa elänyt neandertalinihminen (Homo neanderthalis) on nykyihmisen (Homo sapiens) lähin sukulaislaji. Ensimmäiset neandertalilaiset ilmestyivät noin 400 miljoonaa vuotta sitten ja laji kuoli sukupuuttoon vasta noin 30 000 vuotta sitten. Koska nykyihminen vaelsi Afrikasta kohti Eurooppaa jo 80 000 vuotta sitten, kaksi ihmislajia eli pitkään rinnakkain. Suuri kysymys on, lisääntyivätkö neandertalit ihmisen kanssa.
Neandertalin ja ihmisen perimien vertailu paljastaa, että lajit tosiaan risteytyivät, luultavimmin Lähi-Idän alueella. Risteytymän jäljet näkyvät vielä tänään eurooppalaisten ja aasialaisten perimissä.
Vertailuun käytettiin viiden nyt elävän ihmisen perimiä. Ihmisistä yksi oli kotoisin Euroopasta, kaksi Aasiasta ja kaksi Afrikasta. Vertailusta kävi ilmi, että neandertalin perimä muistutti enemmän eurooppalaista ja aasialaista kuin afrikkalaista perimää.
Kahden lajin risteytyessä geenit sekoittuvat ja perimät samankaltaistuvat. Eurooppalaisten ja aasialaisten perimien samankaltaisuus neandertalilaisen kanssa siis tarkoittaa, että lajit risteytyivät. Koska afrikkalaisista ei löytynyt neandertalin perimää, lajit ovat lisääntyneet toistensa kanssa vasta sen jälkeen kun ihminen on lähtenyt Afrikasta. Risteytyminen on todennäköisesti tapahtunut Lähi-Idässä, jossa ihminen eli pitkään Afrikasta lähdön jälkeen.
Lajien välisen lisääntymisen seurauksena noin 1-4 % eurooppalaisten ja aasialaisten perimästä on peräisin neandertalinihmisestä. Tutkijoiden mukaan ei vielä tiedetä, onko neandertaliperimä vaikuttanut ihmisen piirteisiin.
Ihmisyyden geenit
Neandertalin ja nykyihmisen yhteinen esi-isä eli noin 270 000 - 400 000 vuotta sitten. Lajien välillä eroavat geenit auttavat hahmottamaan, miten nykyihminen on saanut erityispiirteensä.
Tutkimus paljasti noin 20 perimän aluetta, jotka ovat muuttuneet paljon nykyihmisen kehityksen aikana. Näillä alueilla sijaitsevat geenit on aiemmin liitetty ajattelukykyyn ja kognitiivisiin toimintoihin. Virheet näissä geeneissä on kytketty muun muassa autismiin, skitsofreniaan ja Downin syndroomaan.
Ihmiselle ominaisia geenimuutoksia löytyi myös alueilta, jotka liittyvät ihonväriin, aineenvaihduntaan ja luuston rakenteeseen. Esimerkiksi RUNX2-geeni saa ihmisellä aikaan litteän otsaluun joka erottaa meidät ihmisapinoista ja myös neandertaleista. Tulevaisuudessa saattaa paljastua vielä enemmän geenejä, jotka ovat perimmäisten inhimillisten piirteiden takana.
Tarkkaa työtä
Neandertalinihmisen perimän lukeminen on pitkäjänteisen työn tulos. DNA:n lähteenä käytettiin 40 000 vuotta vanhoja luita, jotka olivat peräisin kolmesta yksilöstä. Arvokkaiden museonäytteiden säilyttämiseksi luista otettiin hammasporalla vain pillerinkokoinen näyte. Näytteestä poistettiin luuhun syöpyneet mikrobit ja bakteerit, jotta niiden perimät eivät sotkisi analyysia. Tiukoilla puhtausvaatimuksilla estettiin tutkijoiden oman DNA:n sekoittuminen näytteisiin. Loppujen lopuksi kesti yli neljä vuotta, ennen kuin tutkijat olivat saaneet luista riittävästi puhdasta DNA:ta analyysin tekemiseen.
Suurin haaste oli kuitenkin perimän lukeminen. Vanhassa näytteessä perimä rapistuu ajan myötä. Neandertali-DNA oli luissa pieninä palasina, joita tutkijat joutuivat suurella huolella liittämään uudestaan yhteen. Tutkimusta johtaneen Svante Pääbon (kuvassa) mukaan tämä on kuitenkin vasta alkua: neandertaliperimä antaa materiaalia monen vuoden jatkotutkimuksiin.
Enemmän tietoa tutkimuksesta ja neandertalinihmisestä Sciencen sivuilla:
www.sciencemag.org/special/neandertal/
(YLE Tiede, Science, Kalifornian yliopisto Santa Cruz, Max Planck –instituutti, National Institute of Health)
Lähetä linkki