Lomatunnelmia pikkuhiljaa. Maanantaina maalle ja nyt arvon tässä että pitäiskö sitä ulkoistaa ittensä tuonne helteisille terasseille naistennauratus- ja juopotteluhommiin. Tarkemmin kun ajattelee niin pitäis kun ei oo talven-kevään aikana tullu viinaa maistettua kun kerran..
...ja sekin että sai hermot laukaistua. Sattu meinaan pääsiäisenä tämä
kolari meikäläisen kohdalla. Tilanne meni niin, että aamuyöstä heräsin kun mutsi huutaa oven takaa että "herääppä kuule heti kun tuolla tiellä räjähtelee ja kauhea tulipallo!!!". Mä että mitä helvettiä. Ylös ja tien puolelle mutsin nukkumahuoneen ikkunaan. Josta suoraan sanoen absurdi, epätodellinen ja hetiherättävä näky: 20-30 metrin korkuiset tulilieskat lyö tieltä päin reippaan sadan metrin päästä. Välissä sankka kuusikko. Musta savupilvi. Tuli mieleen kaikenlaista lentokoneesta ufojen kautta aina todennäköiseen kolariin. Heti soitto hätäkeskukseen, jonka toiminta oli lievästi ärsyttävää. Toki olin aika järkyttyneessä tilassa, mutta toistoa, jankkausta ja puhelukin katkesi sieltä päästä kerran. Soitto heti perään ja että "paloauto nyt jumalauta tänne ja sassiin ettei tuli leviä tänne päin rakennuksiin". No sitten alko tulla ohjeita ja kysymyksiä. Neuvottiin tielle ja omakin järki siinä pelasi, ettei ihan lähelle viitsi mennä. Noin 50 metrin päästä sit kattelin että auto tai pari siinä on ojan toisella puolen kauheissa liekeissä. Setäkin tulee jo kohta kolariauton toiselta puolen kun tossa välissä ehdin sille soittaa. Joutuu kiertämään kaukaa mettän puolelta kuumuuden ja mahdollisten palokaasujen vuoksi. Pian tuleekin paloautoja, joissa tuttuja miehiä. Siinä aletaan katella ja yksi autohan siinä liekeissä on. Löydetään ennen räjähdystä (joihin mutsi heräsi ja kolme sanoi kuulleensa) irronnut etumaski rekkareineen joista tunnistetaan setän kans auto. Saman perän mies. No tiesihän sen, että sisälle on paistunu. Ei ollu häävi katella. No mulla oli aamusta ajo stadiin ja matka menikin tota onnettomuutta puidessa. Se näky ikkunasta missä se tulipalo loimotti pukki koko ajan mieleen, oli jotenkin niin vahva ja raju luonnossa se tilanne. Poliisikin soitteli ja kyseli. Ilmoitti että voin käydä tarvittaessa stadissa poliisipsykologilla puhumassa onnettomuudesta mutta ilmotin, että käytän perinteistä menetelmää eli meen perille päästyäni baariin, puhun tutuille ja tuntemattomille ja riipasen samalla kännin. Naurahti hyväksyvästi ja perinteinen konsti sitten toimikin. Siinä päivän kuluessa selvisi sitten, toki vasta epävirallisesti, että keita kaksi kyydissä olijat olivat olleet. Toinen siis saman perän mies, jolta jäi eskari-ikäinen mukula ja toinen entinen ala-asteen luokkakaveri. Kumpikin tuttu, mutta ei läheinen mulle. Erittäin ikävä ja turha ja paska homma joka tapauksessa. Ja viinalla oli osuutta asiaan. Auton räjähtämisestä sen verran vielä, että epäilen että oli maasturissa moottorisahan bensakanisteri kyydissä kun tiedän että pääsiäisen aikaan rankamettällä auton omistaja kulki. Että sellanen toinen pääsiäispäivä oli.