Ei totisesti. Olen yrittänyt taas varovaisesti aloittaa moista mutta joka askeleella vaan potuttaa ja tulee paha mieli ja toivoo, että kunpa tämä kamala kidutus loppuisi jo. Vastenmielistä hommaa, kertakaikkiaan. Joku enemmän juossut voisi kertoa niksin, että miten siitä voi alkaa pitämään.
Vertailukohtana esim. pyöräilen ja hiihdän vaikka 100 kilometriä hymyssä suin kunhan ei vaan tarvitsisi juosta metriäkään.
Ainakin joillakin kuntoilijoilla lenkkeily menee siihen, että ulko-oven avautuessa lähdetään juoksemaan reipasta tahtia ja tämä lopetetaan vasta, kun ollaan takaisin kotona. En tiedä onko sulla näin? Lenkin alkuun voi lähteä hieman rauhallisempaa vauhtia liikkeelle, että kroppa lämpenee kunnolla ennen vauhdin nostamista. Sen jälkeen juoksu kulkee mukavemmin. Lenkin loppuun voi myös jäähdytellä rauhallisempaa tahtia vaikkapa viimesen kilsan.
Mun mielestä ei oo myöskään haitaksi, vaikka lenkin aikana kävelisi välillä hieman pidemmänkin pätkän, jos keho silleen sanoo. Monessa tapauksessa jopa parempi näin, koska kunnon kohotuksen kannalta pitäisi lenkkeillä pääasiassa peruskestävyysalueella (=pystyy puhumaan normaalisti lenkin aikana). Kunnon parantuessa kävelyn osuus lenkistä vähenee kyllä itsestään. Ja ehkä se juoksukaan ei sitten tunnu enää niin vastenmieliseltä.
Ite tykkään juosta hieman pehmeämmällä alustalla ja toisaalta ylämäkijuoksu on myös hauskaa. Ihan lenkin aikanakin voi vaihdella vauhtia paljonkin, esim. itse tykkään kiihdyttää vauhtia ylämäkeen. Toisaalta jyrkemmät alamäet saatan kävellä. Yleisestikin kannattaa tehdä vaihtelevia lenkkejä, niin tehon kuin lenkkireitinkin suhteen. Miksei myös sen suhteen, että käykö lenkillä yksin vai kaverin kanssa.
