Historian professori Henrik Meinander suomalais-virolaisessa historiaseminaarissa Helsingissä Iltasanomien mukaan:
Suomen sotahistorian tutkimus on mielenkiintoisessa vaiheessa. Uusissa ja tekeillä olevissa tutkimuksissa Suomen ja natsi-Saksan suhdetta valotetaan aivan uusista näkökulmista. Samalla on joutunut uuteen puntariin myös erillissota-käsite.
- Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista, ettei kukaan ammattihistorioitsija voi enää vakavasti väittää Suomen käyneen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Vaikka monet suomalaiset historiantutkijat ovat jo vuosikymmeniä puhuneet erillissota-teoriaa vastaan, yleinen mielipide ja maamme poliittinen johto eivät hänen mielestään ole oikein tohtineet miettiä pohjia myöten Suomen ja Saksan jatkosodan aikaisten suhteiden seurauksia.
- Eräs syy tähän on, että tuollainen riippuvuussuhde ei ole koskaan ollut eduksi kansalliselle itseymmärryksellemme, Meinander huomautti.Hän peräänkuulutti suomalaisilta tutkijoilta myös kykyä ymmärtää paremmin sotahistoriamme osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta.
Kaikissa jollain lailla natsi-Saksaan riippuvuussuhteessa olleissa maissa on Meinanderin mukaan herännyt kiinnostus holokaustiin liittyviin kysymyksiin. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa ja myös Suomessa. Tästä yhtenä esimerkkinä on Suomen valtion rahoittama tutkimus sotavankikuolemista sekä natsi-Saksaan ja Neuvostoliittoon luovutetuista ihmisistä 1939-1945.
Tutkimus on vastikään päättynyt, ja suurin osa johtopäätöksistä on vielä julkaisematta.
- Projektin johtoryhmän jäsenenä olen vakuuttunut, että se tuo tulevaisuudessa uutta tietoa sekä Suomen ja Saksan harjoittamasta sotavankien vaihdosta että Suomen ja Saksan välisistä suhteista eri yhteyksissä, Meinander kertoi.
Suomen sotahistorian tutkimus on mielenkiintoisessa vaiheessa. Uusissa ja tekeillä olevissa tutkimuksissa Suomen ja natsi-Saksan suhdetta valotetaan aivan uusista näkökulmista. Samalla on joutunut uuteen puntariin myös erillissota-käsite.
- Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista, ettei kukaan ammattihistorioitsija voi enää vakavasti väittää Suomen käyneen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Vaikka monet suomalaiset historiantutkijat ovat jo vuosikymmeniä puhuneet erillissota-teoriaa vastaan, yleinen mielipide ja maamme poliittinen johto eivät hänen mielestään ole oikein tohtineet miettiä pohjia myöten Suomen ja Saksan jatkosodan aikaisten suhteiden seurauksia.
- Eräs syy tähän on, että tuollainen riippuvuussuhde ei ole koskaan ollut eduksi kansalliselle itseymmärryksellemme, Meinander huomautti.Hän peräänkuulutti suomalaisilta tutkijoilta myös kykyä ymmärtää paremmin sotahistoriamme osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta.
Kaikissa jollain lailla natsi-Saksaan riippuvuussuhteessa olleissa maissa on Meinanderin mukaan herännyt kiinnostus holokaustiin liittyviin kysymyksiin. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa ja myös Suomessa. Tästä yhtenä esimerkkinä on Suomen valtion rahoittama tutkimus sotavankikuolemista sekä natsi-Saksaan ja Neuvostoliittoon luovutetuista ihmisistä 1939-1945.
Tutkimus on vastikään päättynyt, ja suurin osa johtopäätöksistä on vielä julkaisematta.
- Projektin johtoryhmän jäsenenä olen vakuuttunut, että se tuo tulevaisuudessa uutta tietoa sekä Suomen ja Saksan harjoittamasta sotavankien vaihdosta että Suomen ja Saksan välisistä suhteista eri yhteyksissä, Meinander kertoi.
)