Alkoholin hinta vaikuttaa varmasti kulutukseen
Alkoholin hinta vaikuttaa tutkijan mukaan varmasti suomalaisten alkoholin kulutukseen. Mitä kalliimmat juomat, sitä vähemmän niitä kuluu.
Päihteiden vaikutuksiin perehtynyt erikoistutkija Kristoffer Tigerstedt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvostelee siitäkin huolimatta maan hallituksen tapaa korottaa alkoholiveroa. Hän pitää pöyristyttävänä, että hallitus suunnittelee veron korottamista nyt vain lihottaakseen valtion rahakirstua.
– Siinä alkoholin sosiaalinen ja terveydellinen näkökulma saa kylmää kyytiä. Maan hallituskaan ei sentään kykene kahden päivän mittaisessa seminaarissaan punnitsemaan, millaisesta alkoholipolitiikasta saadaan irti paras hyöty, Tigerstedt kritisoi.
Hänestä hallituksen harjoittama ”nostetaan veroa kahdeksan viikon välein” -linja edustaa täydellistä linjattomuutta. Alkoholipolitiikasta tulisi käydä hedelmällistä keskustelua, jolla lisätään päättäjien ja virkamiesten tietoisuutta oikeiden ja parasten päätösten tueksi.
– Asia on vakava, ja vaatii siksi perehtymistä sekä asiantuntijuutta.
Erikoistutkija Tigerstedtin mukaan on täysin kiistatonta tietoa, että juuri Suomessa alkoholin hinnan muutoksilla on suora vaikutus kansalaisten juomatapoihin. Tilanne on Tigerstedtin mukaan Suomessa hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi Välimeren maissa.
– Olipahan Suomen kansa asiasta mitä mieltä hyvänsä, niin 70 sentin suuruinen korotus viinapullon hintaan hillitsee lopulta kaiken kaikkiaan suomalaisten viinankulutusta. Mutta kun hintaa käytetään alkoholipolitiikan yhtenä instrumenttina, pitää se osata suhteuttaa myös muihin käytettävissä oleviin keinoihin.
Suomi lähti alkoholin hintapolitiikassaan radikaaleille poluille, kun Suomen alkoholiveroa, ja etenkin väkevien viinojen veroa laskettiin vuonna 2004 rajusti. Tämä toimenpide merkitsi sitä, että alkoholin kulutus kasvoi Suomessa samana vuonna 10 prosenttia ja edelleen vuonna 2005 kahdesta kolmeen prosenttia.
Samaan aikaan alkoivat juomisen haitat kasvaa näkyvästi. Hallitus joutui pian palaamaan näiltä kentiltä takaisin häntä koipien välissä, ja vuoden 2004 jälkeen hintoihin on tehty useita korotuksia.
Mikäli juuri nyt ja tässä tilanteessa alkoholin hintaan pitäisi puuttua, nostaisi Kristoffer Tigerstedt eniten keskioluiden hintaa. Hänestä korotus voisi olla reipaskin, ja syykin ronskille korotukselle on tutkijan mielestä selkeä.
– Keskioluen alkoholiveroa voitaisiin korottaa jopa 10–20 prosenttia, ja sillä olisi varmasti vaikutusta kulutukseen. Itse kohdistaisin hinnannousun juuri olueen, koska sitä Suomessa kulutetaan kaikkein eniten.
Viinien hintoihin ei Tigerstedtin mielestä ole tarve puuttua. Viinien hinta on vuoden 2004 hinnankorotusten jälkeen edelleenkin muihin tuotteisiin nähden suhteellisesti yläkantissa.
– Sen vuoksi hinnassa ei ole korotuspainetta, hän katsoo.