Niin.
Olin töissä eräässä raumalaisessa yrityksessä 1990-luvun puolivälin kulmilta aina 2000-luvun alkuvuosiin, kunnes tuli mitta täyteen.
Ko. yrityksen toimitusjohtaja oli varsin persoonallinen henkilö. Hää kutsui mua ajan mittaan suurimmaksi osaksi
Marilyniksi ilmeisesti hiuksieni vuoksi? Pitkät ja vaaleat. Hiukset. Mulla.
Muutaman kerran noiden vuosien aikana ko. toimari käytti yllekirjoittaneesta myös nimitystä "hullu". Ja kerran sanoi, että jos hän olisi suoranainen esimieheni, niin veisi kalliota vasten ja ampuisi. Ei kai siinä?
Nykyään, kun kaupassa sillointällöin nähdään niin moikkaillaan suu korvissa.