Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Renngeist]

"Totuus taloudesta alle 2 minuutissa 15 sekunnissa"

Talouden ongelma on keskiluokan kituminen (joka tapahtuu rikkaiden eduksi)... Näinhän se on aina ollut, iso keskiluokka tarkoittaa hyvinvoivaa taloutta.

Esittäjä työskennellyt Clintonin hallituksessa.

Voi vittu, TEA-liikkeen vastaisku on jo tullut:
http://www.youtube.com/watch?v=Ihwg5lbnEww&feature=related

Vittu mitä paskaa

 

[Archie]

Voi vittu, TEA-liikkeen vastaisku on jo tullut:
http://www.youtube.com/watch?v=Ihwg5lbnEww&feature=related

Vittu mitä paskaa

Enpä tiedä. Minusta molemmissa puheenvuoroissa oli asiallisia pointteja. Totuus lienee jossakin niiden välillä.

 

[jjv]

Jaska tuossa jokin aika sitten muistaakseni tähän toikkiin linkitti noita palkkataulukoita niin tässä on nyt Taloussanomien taulukko, josta näkee kuinka palkat ovat nousseet kymmenen viime vuoden aikana eri aloilla. Kuten arvata saattaa, lähinnä kuntien ja valtion virkoja löytyy listan alkupäästä.

 

[markoj]

Jaska tuossa jokin aika sitten muistaakseni tähän toikkiin linkitti noita palkkataulukoita niin tässä on nyt Taloussanomien taulukko, josta näkee kuinka palkat ovat nousseet kymmenen viime vuoden aikana eri aloilla. Kuten arvata saattaa, lähinnä kuntien ja valtion virkoja löytyy listan alkupäästä.

Vertailuajankohdan valinta selittää luultavasti suurimman osan valtion ja kuntien palkkakehityksen suuruudesta. 90-luvun nuo palkat oli aika jäissä ja jäivät jälkeen muusta kehityksestä. Niitä on sittemmin kiritty. Yksityisen puolen palkkakehitys lähti nousuun aikaisemmin. 15 tai 20 vuotta näyttäs ehkä oikeamman lopputoloksen.

Ja sitte

Toisaalta paikallaan ovat madelleet monet matalimmat palkat. Kuntien duunarit eivät ole saaneet vuosikymmenessä kuin alle 500 euron nousun ansioihin.

Matalapalkka-alojen jälkeenjääneisyys kasvaa myös muilla työnantajasektoreilla.

 

[Knoukka]

Toivottavasti hyvä ja mielenkiintoinen uutinen erikoissairaanhoidon tasosta. Lähde HS ja THLssa alkuperäinen artikkeli. Toivottavasti sanoin siksi, että asiahan ei ole hyvä jos potilashoidon tuottavuus heikentää potilastyön tasoa ja potilaan oikeuksia. Mutta uskoaksi se on tutkimuksessa otettu huomioon.

Tämä tutkimus kyllä vie perustelut IMF:n ja tiettyjen kotimaistenkin tahojen vaatimuksista erikoissairaanhoidon yksityistämisen merkittävästä lisäämisestä ja yksityisestä erikoissairaanhoidon vakuutuskäytännön laajentamisesta.

THL: Suomalaiset sairaalat Pohjoismaiden tuottavimpia

Sairaaloiden tuottavuuserot liittyvät enimmäkseen potilashoitoon.

Suomalaiset sairaalat järjestävät erikoissairaanhoidon noin viidenneksen halvemmalla kuin Pohjoismaissa keskimäärin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertailut osoittavat.

Sairaaloiden tuottavuus vaihtelee kuitenkin paljon maiden sisällä, ja tuottavimmat norjalaiset ja tanskalaiset sairaalat toimivat useita suomalaisia sairaaloita taloudellisemmin.

Tiedot perustuvat THL:n Terveys- ja sosiaalitalousyksikön (CHESS) tutkijoiden jo kymmenen vuoden ajan keräämiin tuottavuustietoihin.

Yhdessä muiden maiden tutkijoiden kanssa kerätty tieto on ainutlaatuista, sillä aineisto on koottu samoin kriteerein, ja on siksi vertailukelpoista.

Havainnot eivät osoita miksi suomalaiset sairaalat ovat tehokkaita. Erot syntyvät pääosin potilaiden hoitamisessa, joten sairaaloissa tehtävä tutkimus tai opetus eivät sitä selitä. Myöskään lääkärien ja sairaanhoitajien palkat eivät ole yhteyden taustalla.

Tutkimusprofessori Unto Häkkinen CHESS-yksiköstä arvelee tuottavuuden johtuvan Suomen kuntien tiukasta taloudesta, joka on jarruttanut menojen kasvua.

Tiedot tuottavuuseroista ovat herättäneet suurta kiinnostusta Norjassa. Maassa on aloitettu sosiaali- terveysministeriön aloitteesta ja rahoittamana tutkimus, jossa etsitään syitä suomalaisten sairaaloiden hyvään tuottavuuteen.

 

[Knoukka]

Tämä ongelma alkaa kohta tulla silmille. Sen jälkeen kun rikollinen toiminta on kerran päässyt pesiytymään rakennusmarkkinoille sitä ei hevin pois saada. Alan käytännöt muuttuvat pysyvästi. Nyt pitäis ottaa kaikki ja järeimmäit keinot käyttöön. Heti. Rehellisen yrittäjän työmäärä toki lisääntyy, sille ei voi mitään, mutta ilman järeitä keinoja rehellisen rakennusyrittäjän työt loppuvat kokonaan.

Pimeän työvoiman torjujia uhkaillaan rakennustyömailla


Turun Sanomat

Pimeää työvoimaa metsästävät Rakennusliiton virkailijat ovat kohdanneet uhkailuja suomalaisilla rakennustyömailla. Tilaajavastuulain toteutumista valvovan tarkastajan henkeä on jopa uhattu. Eräs Rakennusliiton virkailija kertoo, että ulkomaisista yrityksistä on pelottelumielessä lähetetty ”korstoja” liiton toimistolle.

– On kutsuttu Viroon lupaamalla maksaa kaikki kulut, mutta paluulippua en olisi sitten tarvinnutkaan, kuvailee toinen Rakennusliiton aluepäällikkö.

Liiton työntekijöiden mukaan rakennusyritysten taustalla toimii jopa etsintäkuulutettuja ammattirikollisia.

Asiantuntijoiden mukaan toimet harmaan talouden kitkemiseksi ovat täysin riittämättömiä. Esimerkiksi tilaajavastuulaki ei ole täyttänyt tehtäväänsä. Kiinnijäämisen riski on olematon, ja rangaistukset lain rikkomisesta ovat liian pieniä.

– Valtiovalta lepsuilee harmaan talouden torjunnassa, kritisoi Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus ry:n mielestä rakennusalan harmaan talouden suurin ongelma ovat ulkomaalaiset alihankintayritykset, jotka eivät maksa veroja mihinkään.

Yritykset kikkailevat sopimuksella, jonka mukaan Virossa rekisteröity alihankintayritys ja sen työntekijät eivät ole ensimmäisen kuuden kuukauden aikana verovelvollisia Suomessa.

Tavallista on, että verovapauden päätyttyä pöytälaatikosta otetaan uusi firma ja samat yrittäjät ja työntekijät jatkavat verotonta tienaamistaan. Kaikki velvoitteensa hoitavat suomalaisyritykset eivät pärjää hintakilpailussa.

Pimeän rakennustyövoiman käyttö aiheuttaa Suomen valtiolle arviolta jopa 500 miljoonan euron veromenetykset vuosittain. Suomessa työskentelee jopa 20 000 rakennustyöläistä, jotka eivät maksa veroja.

 

[jaska]

Kirjoituksesta tuntuu olevan vähän pointti hukassa, hyppii asiasta toiseen. Mutta tässä on kyllä oikeansuuntaista sanomaa:

Pilkkujen viilaamisen ja prosenteilla pelleilemisen sijasta olisi syytä korjata julkisen sektorin rakenteelliset vinoutumat. Muuten hyvinvointivaltio kuristaa itse itsensä hengiltä. Kun rahaa ei ole, ei tämä sillä oikene, että siirretään riittämättömiä rahoja paikasta toiseen.

 

[Archie]

Toivottavasti hyvä ja mielenkiintoinen uutinen erikoissairaanhoidon tasosta. Lähde HS ja THLssa alkuperäinen artikkeli. Toivottavasti sanoin siksi, että asiahan ei ole hyvä jos potilashoidon tuottavuus heikentää potilastyön tasoa ja potilaan oikeuksia. Mutta uskoaksi se on tutkimuksessa otettu huomioon.

Tuottavuus tarkoittaa nimenomaan kustannusten ja toteutettujen suoritteiden (hoitojaksot, hoitopäivät, käynnit..) suhdetta. Yleisellä tasolla se kertoo aika hyvin, että miten tuottava sairaala on. Tosin jos sairaala tekee duunia nopeasti ja huonosti (potilas palaa saman vaivan takia takaisin), niin tuottavuusindikaattorit näyttävät liian hyvältä.

Tehokkuus tarkoittaisi tässä yhteydessä tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhdistämistä. Ongelma on, että vaikuttavuutta ei voida mitata suoraan potilastietorekisterien tiedoista.

Tämä tutkimus kyllä vie perustelut IMF:n ja tiettyjen kotimaistenkin tahojen vaatimuksista erikoissairaanhoidon yksityistämisen merkittävästä lisäämisestä ja yksityisestä erikoissairaanhoidon vakuutuskäytännön laajentamisesta.

Käsittääkseni tämä tutkimus, joka on jatkunut jo 10 vuotta, ei ota asiaan mitään kantaa. Lienee syytä ymmärtää, että vaikka Suomen sairaalat olisivat maailman tuottavimpia ja tehokkaimpia, niin ne ovat vain sitä suhteessa muihin. Se ei siis tarkoita, että toiminta olisi lähellekään optimaalisesti järjestetty. Terveydenhoitosektorilla on vielä valtava potentiaali kehittyä paremmaksi sekä tuottavuuden että tehokkuuden suhteen. Tästä lienee aika iso yksimielisyys olemassa.

Oma mielipiteeni on, että paras malli terveydenhuollossa toimivan julkisen ja yksityisen sektorin yhdistelmä. Tämä jättää julkiselle sektorille mahdollisuuden keskittyä tärkeimpiin asioihin, jolloin vähemmän tärkeitä voi hoidattaa yksityisellä. Yksityisektorin käyttö myös vähentää julkisen sektorin painetta ja tuo verotuloja, jolla julkista voidaan rahoittaa.

 

[markoj]

Yksityisektorin käyttö myös vähentää julkisen sektorin painetta ja tuo verotuloja, jolla julkista voidaan rahoittaa.

:thumbfh:

 

[Archie]

:thumbfh:

Niin.. kerro ihmeessä mikä vika on ajatuksessa?

Jos kaikki potilaat siirtyisivät nyt yksityiseltä julkiselle, niin eivätkö jonot kasvaisi ja menot? Eikö myös verotulot putoaisi?

 

[markoj]

Niin.. kerro ihmeessä mikä vika on ajatuksessa?

Jos kaikki potilaat siirtyisivät nyt yksityiseltä julkiselle, niin eivätkö jonot kasvaisi ja menot? Eikö myös verotulot putoaisi?

Ei tuo kuvio säästä terveydenhuollon kokonaispotissa senttiäkään vaan melko varmasti lisää kustannuksia. Se että valtio ja kunnat säästää tai verotulot kasvaa maksetaan kyllä muualla ja voittomarginaali päälle.

 

[jaska]

Ei tuo kuvio säästä terveydenhuollon kokonaispotissa senttiäkään vaan melko varmasti lisää kustannuksia.

Kokonaiskuluja kyllä, mutta valtion/kuntien maksamia tuloja vähentää. Toki Kela-korvaukset menee yksityisenkin hoidoista, mutta niillä korvaustasoilla ei hoidettais julkisessakaan sairaalassa potilasta. Erotuksen maksaa:
- Ihminen itse
- Vakuutusyhtiö
- Työnantaja

 

[Archie]

Tarkennan vielä aiempaa sanomaani, että tarkoitin tilannetta, jossa julkinen hoitaa itsenäisesti terveydenhuoltoa ja sen rinnalla yksityinen tekee samaa. Tällöin on vaihtoehtoja ja toinen maksaa veroja.

En siis tarkoittanut tilannetta, jossa julkinen puoli yksityistää palvelunsa (ainakaan isosti).

 

[Knoukka]

Käsittääkseni tämä tutkimus, joka on jatkunut jo 10 vuotta, ei ota asiaan mitään kantaa. Lienee syytä ymmärtää, että vaikka Suomen sairaalat olisivat maailman tuottavimpia ja tehokkaimpia, niin ne ovat vain sitä suhteessa muihin. Se ei siis tarkoita, että toiminta olisi lähellekään optimaalisesti järjestetty. Terveydenhoitosektorilla on vielä valtava potentiaali kehittyä paremmaksi sekä tuottavuuden että tehokkuuden suhteen. Tästä lienee aika iso yksimielisyys olemassa.

Kompleksisten systeemien liiallinen optimointi on aina vaarallista. Se luo hauraan ja helposti romahtavan systeemin. Tällainen systeemi voi romahtaa joko ulkoisista tai sisäisistä syistä. Sairaanhoito on nimenomaisesti yhteiskunnan osa-alue, jossa täytyy säilyttää riittävä määrä redundanssia. Riittävästi mutta ei liikaa, mikä onkin taitolaji.

 

[Archie]

Kompleksisten systeemien liiallinen optimointi on aina vaarallista.

Tässä tapauksessa ei olla lähelläkään liiallista optimointia. Haasteet ovat hyvin käytännöllisiä ja myös ratkaistavissa.

 

[Knoukka]

Tässä tapauksessa ei olla lähelläkään liiallista optimointia. Haasteet ovat hyvin käytännöllisiä ja myös ratkaistavissa.

Voisitko antaa tai edes linkata analyysin noin vahvan väitteen tueksi? Sama pers'tuntuma mulla on kyllä itsellänikin, mutta näin suurista ja monimutkaisista systeemeistä en uskalla noin suoraa sanoa.

Ja haasteet ovat ja ne nimenomaa pitää ottaa käytännöllisesti ja erityisesti bottom up -tutkimuksen avulla. Ei ylhäältä päin johdettuina. Asiantuntemus on aina alhaalla.

Tosin järjestelmää pitää ketteröittää ja keventää, mutta miten? Byrokratia on kasvavien ja ajallisesti kestävien järjestelmien ominaisuus- ei siis julkisen puolen ominaisuus. Miten tällaisia systeemejä karsitaan ja korjataan ilman että niiden elinvoimaisuus vähenee? Ja vielä paremmin miten niiden elinvoimaisuutta ja tehokkuutta lisätään?

Itseasiassa en usko, että näitä optimaalisia pisteitä kyetään millään tavoin tunnistamaan tai ennustamaan. Niin kun ei kyetä tekemään paljon yksinkertaisimmissa ja pienemmissäkään järjestelmissä. Kuin siis yhteiskunta ja sen eräs suurimmista osa-alueista.

 

[Sam]

Kovasti halutaan yhteinäistää eri sairaanhoitopiirien järjestelmiä. Tällä kuvitellaan saavutettavan valtavia säästöjä sekä lisätehoa. Liian isoissa kakuissa näen paljon uusia ongelmia, jotka voivat lamauttaa kerralla koko valtakunnan hoitolaitokset. Tässä on myös otollinen terroristihyökkäyksen kohde, jolla saadaan oikeasti valtava yhteiskunnallinen vaikutus. Puhumattakaan pidemmällä aikavälillä kilpailutuksen vaikeutumisesta -> monopoliasema ja kustannukset nousevat.

 

[jaska]

Moon joskus miettinyt, jotta eikö jonkun (tm) ministeriön/kelan TMS. kannattaisi rakentaa systeemi jossa on avoin rajapinta.

Tuolla systeemissä olisi sitten kaikki ihmisen terveystiedot, röntgen tms. kuvista alkaen.

Jokainen saa käydä lääkärissä missä haluaa (kuten nykyäänkin), mutta jotta Kela-korvauksen saa, niin tuota systeemiä pitäisi päivittää.

Etuja:
- hoitavalla lääkärillä aina tiedossa koko sairaushistoria (huolimatta missä käyty)
- Avoin rajapinta juuri siksi, jotta kilpailu olisi mahdollista. Kuka tahansa järjestelmätoimittaja voisi tehdä järjestelmän joka on yhteensopiva tuon kanssa

Toki tietojen luottamuksellisuus olisi hankalaa. Mutta kai se olisi järjestettävissä:
- Voi itse päättää miten helposti tietoihin pääsee käsiksi (kai tuohon voi rakentaa jonkun "Hyväksyn" -systeemin)
- Aina pitäisi olla oikeus katsoa kuka minun tietoja on katsonut

jne.

 

[Knoukka]

Moon joskus miettinyt, jotta eikö jonkun (tm) ministeriön/kelan TMS. kannattaisi rakentaa systeemi jossa on avoin rajapinta.

Tuolla systeemissä olisi sitten kaikki ihmisen terveystiedot, röntgen tms. kuvista alkaen.

Jokainen saa käydä lääkärissä missä haluaa (kuten nykyäänkin), mutta jotta Kela-korvauksen saa, niin tuota systeemiä pitäisi päivittää.

Etuja:
- hoitavalla lääkärillä aina tiedossa koko sairaushistoria (huolimatta missä käyty)
- Avoin rajapinta juuri siksi, jotta kilpailu olisi mahdollista. Kuka tahansa järjestelmätoimittaja voisi tehdä järjestelmän joka on yhteensopiva tuon kanssa

Toki tietojen luottamuksellisuus olisi hankalaa. Mutta kai se olisi järjestettävissä:
- Voi itse päättää miten helposti tietoihin pääsee käsiksi (kai tuohon voi rakentaa jonkun "Hyväksyn" -systeemin)
- Aina pitäisi olla oikeus katsoa kuka minun tietoja on katsonut

jne.

Noinhan sen pitäisi mennä, mutta onko juuri kilpailulainsäädäntö joka ei tuota hyväksy?

Mutta tekniset mahdollisuudet lienevät jo kopioitavissa ja modifioitavissa pankki- ja pankkitunnistejärjestelmistä. Hoitohenkilökunnalle vain asiointitunnukset jne.

 

[jaska]

Noinhan sen pitäisi mennä, mutta onko juuri kilpailulainsäädäntö joka ei tuota hyväksy?

No musta ei, jos ylläpitäjä on joku (tm) ministeriö tms. ja mitenkään ei rajoiteta sitä kuka tuohon rajapinnan perään tekee softan, kunhan se täyttää tietyt turvallisuus vaatimukset.