Voisitko antaa tai edes linkata analyysin noin vahvan väitteen tueksi? Sama pers'tuntuma mulla on kyllä itsellänikin, mutta näin suurista ja monimutkaisista systeemeistä en uskalla noin suoraa sanoa.
Sanotaanko että minulla aika paljon omakohtaista kokemusta tästä aihealueesta. Joskus jopa meinasin väitellä aihepiiristä, mutta se jäi tutkimussuunnitelman tasolle.
Kokonaisuus on niin iso, mutta parantemisen kohteita on kautta linjan - ylhäältä alas.
Iso asia on koko terveydenhuollon organisointi - onko järkevää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on eriytetty? Siitä nimittäin seuraa väistämättä tehottomuutta toiminnassa.
Pienempiä mutta edelleen isoja asioita ovat tietojärjestelmät ja niiden epäsopivuus keskenään. Myös isojen IT-talojen monopolit ovat pulma vaikkei siitä julkisesti ääntä pidetä. Usein tietojärjestelmien uudistus on myös haitannut työtä, esim. lääkärin ajasta entistä isompi aika on mennyt eri välilehdillä loikkimiseen ja täyttelyyn.
Mikrotasolla on myös kaikenlaista. Esimerkiksi eräässä sairaanhoitopiirissä osastojen vuodepaikkojen tilannetta pidettiin ylhäällä ruutuvihkossa. Yllättäen tämä tieto tavoitti huonosti hoidosta päättäviä lääkäreitä ja niitä jotka suunnitteli asioita vähän pidemmälle. Lopputuloksena ainainen härdelli ja epäselvyys vuodepaikkojen määrästä (minne lähettää potilas vastaanotolta). Tästä on jo muutama vuosi, mutta tilanne voi edelleen olla ennallaan.
Terveydenhuollossa muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti ja kunnon muutosvastarinnan kautta. Tästä esimekkinä se, että suomalaiset sairaalat omistavat erittäin kattavat rekisterit potilaista (diagnoosit, toimenpiteet, labratestit.. kaikki). Noiden tietoja olisi mahdollisuus käyttää hyvään, esim. ennustamaan sairastavuutta alueittain, poimimaan seulointoihin tietyt riskitapaukset (ei kaikkia), ennustamaan hoitojonojen kehitystä, luoda algoritmeja jotka oireiden perusteella voivat arvioida mahdollisia sairauksia (maailmalla näitä onkin jo).. ja vaikka mitä. Mitään tällaista ei kuitenkaan tehdä. Luetaan samoja raportteja kuin 1980-luvulla ja ennusteet vedetään perstuntumalta. Ilmeisesti asioiden muuttumiseen tarvitaan, että uusi sukupolvi ottaa vallankahvasta kiinni.