Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Älä ole niin varma. Ruotsi tuntuu tekevän kaikkensa, jotta taantuisivat.
Tässä toikissa on ennenkin puhuttu että perustelut on yliarvostettuja. Olet ilmeisesti noista keskusteluista ottanut mallia.

Mitään ton suuntasia kommentteja / uutisia en kyllä ole nähnyt - päinvastasia kylläkin. Esim.

... no sulla on varmaan tälle hyvät perustelut, jotka kerrot mielelläsi.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Ollaan sitä nyt kuitenkin malttillisia oltu. Hollanti oli ainoa euromaa, jossa oltiin maltillisempia.
Olipa siinä harvinaisen harhaanjohtava uutinen. Noita ansiotason vaihteluja pitää tarkastella pidemmillä aikajaksoilla, esim. 5-10v on jo selvästi parempi.
 

Fasaldi

Well-known member
Liittynyt
2.8.2006
Viestit
670
Typerät tanskalaispoliitikot tekivät päätöksen rasvaverosta, jonka tavoitteet ovat ristiriidassa monien tieteellisten tutkimusten tulosten kanssa. Näiden tutkimusten mukaan vähähiilihydraattinen ja runsasrasvainen (lukuun ottamatta teollisia transrasvoja) ravinto on osoittautunut tehokkaaksi, kun tavoitteena on pudottaa painoa, parantaa kolesteroliarvoja ja hoitaa diabetesta.
http://www.tohtori.fi/?page=6257462&id=0806732

Ruotsalaisasiantuntijat eivät voi ymmärtää nykyisiä suomalaisia ravintosuosituksia diabeetikoille. Pitäviä tutkimuksia vähärasvaisen runsashiilihydraattisen ruokavalion terveellisyydestä ei ole. Sitä vastoin vähähiilihydraattinen ja runsasrasvainen ravinto on osoittautumassa varsinaiseksi täsmähoidoksi painonpudotuksessa, kolesteroliarvojen parantamisessa ja diabeteksen hoidossa.
http://vimeo.com/24004754

Katainen ja kristillisdemokraatit ovat kaavailleet samaa veroa myös Suomeen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/09/959321/katainen-kaavailee-rasvaveroa

Tanska pisti ruuan rasvalle veron
julkaistu eilen klo 17:07, päivitetty eilen klo 17:18
Tanska on ottanut ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön rasvaveron. Tänään lauantaina voimaan tulleen rasvaveron on tarkoitus vähentää epäterveellisten rasvojen syöntiä.
Veroa maksetaan 2,15 euroa jokaisesta tyydyttyneestä rasvakilosta.
Käytännössä esimerkiksi 250 gramman voipaketin hinta nousi noin 30 senttiä. Myös rasvoja sisältävien ruokien kuten lihan, maidon ja valmisruokien hinnat nousivat veron myötä. Kuluttajat ovatkin hamstranneet rasvaa ja rasvaruokia niin innokkaasti, että kauppojen hyllyillä on ollut paikoin tyhjää. Kööpenhaminalaisesta marketista kerrotaan, että hamstrausviikko on ollut kaoottinen.
Ruokateollisuus puolestaan sanoo, että veron keräämisestä on tullut byrokraattinen painajainen.
EU-komissio tutkii parhaillaan, onko rasvavero vastoin unionin kilpailulakeja, sillä veron laskentatavan takia ulkomaisilta tuotteilta rasvaveroa menee vähemmän kuin tanskalaisilta tuotteilta.
AFP
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/tanska_pisti_ruuan_rasvalle_veron_2915974.html

Kiistaa herättävä tutkimuslöytö: tyydyttynyt maitorasva sittenkin hyväksi sydämelle

Julkaistu 11.06.2010
Päivitetty 11.06.2010

Maitotuotteiden nauttiminen saattaa auttaa suojaamaan sydäntä, selviää tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta. Ja Uppsalan yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan etenkin naiset saattavat hyötyä maidon hyödyllisistä vaikutuksista, sillä heidän kohdalla maitorasvan katsottiin pudottavan sydäninfarktien kehittymisen riskiä huomattavasti.

Tyydyttyneiden rasvojen uskotaan yleisesti lisäävän sydäntautien riskiä, vaikka väitettä on tosin viime aikoina pyritty kyseenalaistamaan. Maitotuotteissa rasva on nimenomaan tyydyttyneessä muodossa, eli niiden pitäisi periaatteessa nostaa kolesterolia ja altistaa esimerkiksi valtimonrasvoittumistaudille.

Uppsalan yliopiston tutkimuksen tuloksista selviää kuitenkin, että eniten maitorasvoja (korkeimmat maitorasvojen merkkiaineet nauttineilla naisilla sydäninfarktiriski oli 26 prosenttia ja miehillä yhdeksän prosenttia pienemmät.

Ruotsalaistutkimukseen osallistui yhteensä 444 (joista 307 miehiä) sydänkohtauksen saanutta potilasta sekä 556 (joista 308 miehiä) kontrollihenkilöä, joilta kerättiin tietoa muun muassa rasvahappojen biomarkkereista (merkkiaineista), fyysisestä aktiivisuudesta ja ruokavaliosta. Henkilöiden sydäninfarktiriski selvitettiin ehdollisen logistisen regressio-menetelmän avulla.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että maitorasvat voitiin yhdistää sydäninfarktien alentuneeseen riskiin varsinkin naisten kohdalla, ja yhteys havaittiin myös tutkittaessa hapanmaitotuotteiden ja juustojen käyttöä koehenkilöiden keskuudessa.

Tutkimus julkaistiin American Society for Clinical Nutrition –lehdessä toukokuussa.

Antti Voutilainen, toimittaja
http://www.poliklinikka.fi/sydanterveyskanava/uutiset/6133871

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin

Maailman arvostetuimpiin tutkijoihin lukeutuvat Frank Hu ja Ronald Krauss kolleegoineen ovat julkaisseet The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä meta-analyysin eli eräänlaisen yhteenvedon 21 laadukkaasta tutkimuksesta, joissa on seurattu “kovan” eli tyydyttyneen rasvan sekä sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Yhteenvedon aineistossa oli mukana lähes 350 000 henkilöä ja 23 vuoden seuranta-aika.

Tämän erittäin laajan aineiston perusteella tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole ollut minkäänlaista yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä rasvaa syöneet henkilöt sairastuivat näihin tauteihin yhtä usein. Henkilöiden ikä ja sukupuoli eivät vaikuttaneet tulokseen.

Hu ja Krauss kirjoittavatkin samassa lehdessä, että sydän- ja verisuonitautien torjunnassa pitäisi ruokavalion osalta painottaa käsiteltyjen hiilihydraattien syönnin vähentämistä ja ylipainon ehkäisyä.

Tutkimustulos vahvistaa myös viime vuonna julkaistun laajan tiedekatsauksen tuloksen. Katsauksessa kanadalainen tutkijaryhmä kävi järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta. Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö tyydyttyneen rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.

Tämä tuore tutkimusyhteenveto ei sovi valtion ravitsemuspolitiikkaan, ja kenties sen vuoksi Yleisradio ja merkittävimmät suomalaiset tiedotusvälineet ovat jättäneet sen uutisoimatta.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2010/02/04/kova-rasva-ei-ole-yhteydessa-sydan-ja-verisuonitauteihin/#comments
 
Viimeksi muokattu:

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Voi vittujen kevät. Aikamoista paskaa Tanskassa tekevät. Toivottavasti Suomessa ei tuohon mennä. Toi perustuu 1950-luvun "rasva tappaa" tutkimustietoon. Ei 2000-luvun tutkimustietoon.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Voi vittujen kevät. Aikamoista paskaa Tanskassa tekevät. Toivottavasti Suomessa ei tuohon mennä. Toi perustuu 1950-luvun "rasva tappaa" tutkimustietoon. Ei 2000-luvun tutkimustietoon.
Suomessako ei käytettäisi tekosyytä lisätä verotusta - pah!
 

mn97

Banned
Liittynyt
25.1.2004
Viestit
1707
Ollaan sitä nyt kuitenkin malttillisia oltu. Hollanti oli ainoa euromaa, jossa oltiin maltillisempia.

Palkkojen alentamiset eivät vaikuta pätkääkään työllisyystilanteeseen, koska työvoimaa rekrytoidaan tarpeeseen, ei hinnan takia.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Palkkojen alentamiset eivät vaikuta pätkääkään työllisyystilanteeseen, koska työvoimaa rekrytoidaan tarpeeseen, ei hinnan takia.
Mitä luulet.. voiko työvoiman tarpeella ja sen hinnalla olla yhteyttä? Jos teillä pitäisi vaikka ikkunat pestä, niin maksaisitko siitä 1 euroa tai 1000 euroa.. vai pesisitkö itse? Mitä luulet isomassa mittakaavassa - kummalla hinnalla ikkunanpesijöitä palkattaisiin enemmän? Tarvehan pysyy samana - ikkunat on pestävä.
 

mn97

Banned
Liittynyt
25.1.2004
Viestit
1707
Mitä luulet.. voiko työvoiman tarpeella ja sen hinnalla olla yhteyttä? Jos teillä pitäisi vaikka ikkunat pestä, niin maksaisitko siitä 1 euroa tai 1000 euroa.. vai pesisitkö itse? Mitä luulet isomassa mittakaavassa - kummalla hinnalla ikkunanpesijöitä palkattaisiin enemmän? Tarvehan pysyy samana - ikkunat on pestävä.
Kapitalistisessa maailmassa kaikki tehdään mahdollismman halvalla. Tässä tapauksessa pesisin ikkunan itse, koska se olisi halvin vaihtoehto. Miksi maksaisin jolklkin jotain 1000€ kun osaisin tehdä asian itse ilmaiseksi?

Jos minulla olisi paljon ikkunoita, joita en ehtisi pesemään, palkkaisin kaikista vaihtoehdoista halvimman vaihtoehdon.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Tässä toikissa on ennenkin puhuttu että perustelut on yliarvostettuja. Olet ilmeisesti noista keskusteluista ottanut mallia.

Mitään ton suuntasia kommentteja / uutisia en kyllä ole nähnyt - päinvastasia kylläkin. Esim.

... no sulla on varmaan tälle hyvät perustelut, jotka kerrot mielelläsi.
Sam, oisko sulla niitä perusteluita?
 

Sam

Muumipappa
Liittynyt
2.8.2000
Viestit
34097
Sijainti
Muumilaakso
Sam, oisko sulla niitä perusteluita?
Toki on siihen, mitä ajattelin kirjoittaessani tuota. Entäpä sinulla, niihin satoihin linkkauksiisi uutisiin, joissa itse asiaa kommentoit vain :rolleyes: -hymiöllä? Sitten vielä ihmettelet, kun "laitetaan sanoja suuhun" :D
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Toki on siihen, mitä ajattelin kirjoittaessani tuota. Entäpä sinulla, niihin satoihin linkkauksiisi uutisiin, joissa itse asiaa kommentoit vain :rolleyes: -hymiöllä? Sitten vielä ihmettelet, kun "laitetaan sanoja suuhun" :D
Nyt tiputit minut täysin kärryiltä kyllä, miten mun linkkaamat uutiset liittyy tähän mitenkään.

Ajattelin vain, että jos valtavirrasta poikkeavan väitteen esittää niin siihen on hyvä esittää perusteluja.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Jos minulla olisi paljon ikkunoita, joita en ehtisi pesemään, palkkaisin kaikista vaihtoehdoista halvimman vaihtoehdon.
Ja tuohon yrityksen hinnan muodostumiseen ei vaikuta ko. yrityksen palkat, jotka varmaan olisivat ylivoimaisesti suurin kuluerä ikkunanpesufirmalla??
 

Sam

Muumipappa
Liittynyt
2.8.2000
Viestit
34097
Sijainti
Muumilaakso
Nyt tiputit minut täysin kärryiltä kyllä, miten mun linkkaamat uutiset liittyy tähän mitenkään.

Ajattelin vain, että jos valtavirrasta poikkeavan väitteen esittää niin siihen on hyvä esittää perusteluja.
Eli tarkoitat, ettei Kauppalehden ja EK:n lainauksia tarvitse perustella sillä olettamuksella että ne edustavat valtavirtaa?
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Eli tarkoitat, ettei Kauppalehden ja EK:n lainauksia tarvitse perustella sillä olettamuksella että ne edustavat valtavirtaa?
En! Ne ovat uutisia, jolloin perustelu on täysin turha tai mielipiteitä joista olen joskus samaa joskus eri mieltä, mutta tuovat mielestäni hyviä mielipiteitä keskusteluun.

Sinä sen sijaan tuot esiin väitteen, jota en ole mistään muualta lukenut / kuullut perustelematta. Sinulla on varmasti tuolle väitteelle jotkut perustelut, kuulisin ne mielelläni.
 

Sam

Muumipappa
Liittynyt
2.8.2000
Viestit
34097
Sijainti
Muumilaakso
En! Ne ovat uutisia, jolloin perustelu on täysin turha tai mielipiteitä joista olen joskus samaa joskus eri mieltä, mutta tuovat mielestäni hyviä mielipiteitä keskusteluun.

Sinä sen sijaan tuot esiin väitteen, jota en ole mistään muualta lukenut / kuullut perustelematta. Sinulla on varmasti tuolle väitteelle jotkut perustelut, kuulisin ne mielelläni.
Voin nuo perustelut sinulle heittääkin, kun et kuitenkaan ole mielestäni mikään urvelo (mistäköhän tuo sana tuli mieleen???). Vastapalloon odotan sinun ymmärtävän tuon uutisten linkkaamisen vailla perusteita aiheuttavan vahvan mielikuvan myös sinun omista mielipiteistä, kun omia kommentteja ehkä yhtä hymiötä lukuunottamatta ei ole.

Sovittu siis? Odotas hetkinen...
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26885
- Suomessa elävistä virolaisista 28% haluaisi palata Viroon
- 45% oli vakuuttunut, ettei palaa enää synnyinmaahansa
- virolaismuuttajista 47%:lla on ammattikoulutus
- korkeakoulutettuja on 15%
- viime vuoden lopussa Suomessa asui pysyvästi lähes 29000 virolaista

Yle teksti-tv
Taitaa noita virolaisia olla Suomessa töissä aika paljon enemmän. Isäukon naapurustossakin on vuosikausia muutama virolainen asunut, mutta niiden autoissa on virolaiset rekkarit. Yleensäkin noita virolaisia rekkareita näkyy paljon tuonkin kunnan katukuvassa. Mietin, että täytyyköhän niiden henkilöiden olla edelleen Virossa kirjoilla?
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Mietin, että täytyyköhän niiden henkilöiden olla edelleen Virossa kirjoilla?
Nyt menee mutun puolelle, mutta sanoisin jottei tartte. Mutta autolla ei saa Suomessa kirjoilla oleva ihminen ajaa metriäkään (ilman, että auton omistaja on kyydissä). Jos ajaa ja jää kiinni, niin napsahtaa autovero maksettavaksi.
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26885
Nyt menee mutun puolelle, mutta sanoisin jottei tartte. Mutta autolla ei saa Suomessa kirjoilla oleva ihminen ajaa metriäkään (ilman, että auton omistaja on kyydissä). Jos ajaa ja jää kiinni, niin napsahtaa autovero maksettavaksi.
Eli siis käytännössä, kun virolaisilla yleensä näkyy olevan Viron rekkareissa olevia autoja, niin ei ne Suomessa ole kirjoilla. Autoliiton sivuilla lukee näin:

Yleisperiaate on, että jäsenvaltion kansalaisen on yleensä rekisteröitävä moottoriajoneuvonsa ja maksettava ajoneuvosta verot siinä maassa, jossa on hänen vakinainen asuinpaikkansa.
Jos autoa käytetään toisessa jäsenmaassa pidempään kuin maan määräykset sallivat, eikä määräaikaan mennessä ole mahdollista hakea pidennystä, pitää ajoneuvo rekisteröidä siinä maassa, jossa sitä käytetään.

Jäsenvaltion kansalainen voi käyttää asuinmaassaan rekisteröityä ajoneuvoa tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä hänen vakituinen asuinpaikkansa on, joutumatta suorittamaan ajoneuvosta veroja toiseen jäsenvaltioon. Direktiivin mukaisena verosta vapautuksen edellytyksenä on, että ajoneuvoa käytetään toisessa jäsenvaltiossa enintään kuusi (6) kuukautta (yhtäjaksoisesti tai yhteenlaskettuna) kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.
 
Ylös