Verkkouutiset:
Tutkimusten mukaan yhteisöveron tasolla muihin maihin verrattuna on suuri merkitys suorien investointien sijoittumisen kannalta.
Ruotsi on päättänyt alentaa yhteisöverokannan 26,3 prosentista 22 prosenttiin. Suomessa yhteisöveron taso on tällä hetkellä 24,5 prosenttia. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) totesi Verkkouutisille perjantaina, että Suomessa ei voi olla Ruotsia korkeampi yhteisöverokanta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) taas totesi Helsingin Sanomille viime lauantaina, että uusiin mittaviin veronkevennyksiin ei ole varaa.
Verkkouutiset otti selvää, onko yhteisverokantojen eroilla kilpailevien maiden kesken merkitystä.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä selvitti vuonna 2010 tapoja uudistaa verotusta siten, että Suomen verojärjestelmä kannustaisi paremmin kasvuun ja työllisyyteen. Samassa yhteydessä työryhmä kävi laajasti läpi verojen vaikutuksia koskevaa tutkimusaineistoa. Hetemäen työryhmä otti kantaa yritysverotuksen uudistamiseen kesäkuussa 2010 julkaistussa väliraportissa.
Raportissa viitataan Ruud A. de Mooij'n ja Sjef Ederveenin Oxford Review of Economic Policy –lehdessä vuonna 2008 julkaistuun katsaukseen yhteisöveron vaikutuksista eri tutkimuksissa.
Eri tutkimustulosten mukaan suorien investointien määrä vähenee keskimäärin 3,3 prosentilla, kun maan yhteisöveron efektiivisen veroasteen ero vertailumaihin kasvaa yhdellä prosenttiyksiköllä.
Efektiivinen veroaste tarkoittaa käytännössä yhteisöverokantaa, koska Euroopassa veropohjat ovat yhdenmukaistuneet.
Jos Suomen yhteisöverokanta pidettäisiin 24,5 prosentissa, Suomeen suuntautuvat suorat investoinnit pienenisivät siis 8,25 prosentilla verrattuna Ruotsiin.
Verotuotto pienenee
Hetemäen työryhmän väliraportissa todetaan , että "yhteisöveron rooli osana verojärjestelmää on muuttunut viime vuosikymmenten aikana toimintaympäristön kansainvälistymisen takia. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että yhteisöveron vaikutus investointeihin on lisääntynyt. Yhteisöverokanta vaikuttaa myös kotimaassa raportoitujen voittojen määrään ja siten verotuottoon."
Raportissa on selitetty teoreettisessa viitekehyksessä, miksi eri maiden erot yhteisöverokannoissa supistavat korkeamman yhteisöverokannan maan verotuottoja.
"Taloustieteen analyysin mukaan avotaloudessa investointien tuottovaatimus verojen jälkeen yhtenäistyy kansainvälisesti. Kotimaan korkea yhteisöverokanta nostaa investointien veroja edeltävän tuottovaatimuksen muita
maita ylemmäksi, mikä johtaa investointien vähenemiseen. Kotimainen pääomakanta pienenee, mistä seuraa työn tuottavuuden heikkeneminen ja edelleen joko palkkatason lasku tai työttömyyden nousu", raportissa todetaan.
Hetemäen työryhmä suositti, että yhteisöverokanta alennettaisiin nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Edelleen työryhmä suositti, että listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistettaisiin, ja ne korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella siten, että jakamattoman voiton normaalituoton veroaste vastaisi yleistä pääomaverokantaa. Listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin kokonaan veronalaiseen pääomatuloon.
Hallitus on alentanut yhteisöverokantaa 24,5 prosenttiin ja nostanut pääomatuloverokannan 30 prosenttiin. Muilta osin hallitus ei ole noudattanut verotyöryhmän suosituksia.
Tutkimusten valossa yhteisöveron ero Suomen ja Ruotsin välillä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että suorat investoinnit suuntautuvat enemmän Ruotsiin kuin Suomeen.