VATT:n Vartiainen: Sairausvakuutuksen hyväksikäytöstä näyttöä
Verkkouutiset
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan sairausvakuutusjärjestelmän hyväksikäytöstä on näyttöä Ruotsissa, mutta suurta vaikutusta karenssipäivällä ei ole.
- Sairausvakuutusjärjestelmää käytettiin pikkusen väärin siinä mielessä, että sairauspoissaoloja oli vähän enemmän kuin mikä olisi tilastollisesti satunnaista silloin, kun oli suuria urheilukilpailuja ja myös ihmisten omana syntymäpäivänä, Juhana Vartiainen kertoo Verkkouutisille.
Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitos tutki aikoinaan sairauspoissaoloja, kun Vartiainen oli laitoksen johtajana.
Kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi viime lauantaina puoluekokousaloitteen, jossa vaadittiin ensimmäistä sairauspoissaolopäivää palkattomaksi. Ruotsissa vastaava karenssipäivä otettiin käyttöön Carl Bildtin (maltillinen kokoomus) hallituksen aikana vuonna 1992 kriisipaketin yhteydessä, joka solmittiin laman alla yhdessä oppositiossa olleiden sosialidemokraattien kanssa.
- Minusta tuntuu, että useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällaiset pienet rokuli- ja fuskupäivät todennäköisesti vähenevät karenssipäivän myötä.
Vartiaisen mukaan toinen mahdollinen efekti on se, että "rahanahneet ihmiset" raahautuvat pikkusen sairaana töihin.
- Siinä kai voi ajatella, että sikäli kun kysymys ei ole hyvin tarttuvasta taudista, siinä kuitenkin jollain järkevällä tavalla raha ja terveys on vastakkain, että ihmiset joutuvat sitä itse arvioimaan, mikä on mielekästä.
Tutkimuksen toinen johtopäätös oli se, että kokonaistaloudellisesti karenssipäivä ei ole merkittävä asia.
- Esimerkiksi Suomen työllisyyden kannalta sellaiset asiat kuin eläkeikä, työttömyyseläkeputki tai köyhyysloukut ovat megaluokan asioita ja tämä on aika pikkuasia tämä karenssipäivä, Vartiainen sanoo.
Vartiainen on kiinnittänyt julkisuudessa toistuvasti huomiota työn tarjonnan lisäämisen tärkeyteen, koska pitkällä aikavälillä talouskasvu riippuu pitkällä aikavälillä riippuvainen vain työvoiman tarjonnasta ja tuottavuuden kasvusta.
Ruotsissa työn tarjontaa on lisätty muun muassa tekemällä työn vastaanottamisesta kannustavampaa porrastamalla työttömyysturvaa.
