kouvotsvoni
Banjottu
Irtisanomiset loppuisivat kuin seinään, jos työntekijät maksaisivat vähempi veroa ja työttömyyskorvauksia pienennettäisiin.:ahem:
Vai onko se kipiänä?:doubtful:Sinälläänhän ongelma ei ole tieto, vaan se että sitä katsotaan sopivan väristen lasien läpi.
Esimerkki:
- Tulee tutkimus, että tuloerot on yhteiskunnassa pahasta
- SDP:n PJ huutaa kovaan ääneen "Näin on, siksi veroja pitää korottaa"
- Tutkija kertoo seuraavaa, linkki
- SDP:n PJ on hiljaa, tietenkin koska nuo ovat heidän tavoitteiden vastaisia
:nope:
Linkin takana oleva kirjoitus on julkaistu 9 tammikuuta 2012, joten tuskin se siitä saakka on kipiänä ollut.Vai onko se kipiänä?:doubtful:
Oliko tuloksena siis, että myös samantasoinen älykkyys sinänsä luo ryhmäpainetta, vaikka henkilöt olisivat eri aloilta? Tämä on periaatteessa uskottavaa mutta riippuu siitä, miten älykkyyttä mitattiin. Käytettiinkö esimerkiksi suoraan ÄO-lukuja?Kollektiivisessa päätöksenteossa heterogeeninen joukko päätyy keskimäärin oikeampaan ratkaisuun ja arvioon kuin yksikään sen edustajista. Tällaisen joukon ehdot taas ovat: joukon jäsenten riippumattomuus, joukon jäsenten monipuolisuus (heterogeenisuus), joukon on toimittava hajautetusti ja että joukon näkemykset on kerättävä yhteen.
Ja on sekä tutkimuksellista että historiallista näyttöä, että asiantuntijoista ja/tai älykkäistä jäsenistä koostuvat joukko päätyy huonompaan ratkaisuun kuin yllä mainittu joukko. Syynä tähän samankaltaisuuden kumuloituvuus ja ryhmäpaine.
Tuo on nyt ihan sinun oma henkilökohtainen tulkinta asiasta. Minä perään realismilla esimerkiksi sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa pitkällä aikavälillä.Erityisen hullunkurista on, että se talouspolitiikassa realismilla tarkoitetaan sitä, että orjaillaan ja noudatetaan todellisuudesta vieraantuneen ja suoraan sanoen psykopaattisesti käyttäytyvien virtuaalipääomien toiveita ja vaatimuksia. Ei ihan pieni ristiriita tämä.
Kyllä se tiedetään, että liikaa ei kannata edes asiantuntijoita uskoa. Esimerkiksi finanssikriisiin iskeydyttiin globaalisti vastoin asiantuntijaodotuksia. No ehkä 5 prosenttia asiantuntijoista varoitti asiasta, muut eivät pitäneet romahdusta mahdollisena. Ben Bernankekin totesi, että asuntojen hinnat eivät voi jenkeissä romahtaa, koska niin ei ollut koskaan ennenkään käynyt. Nythän tiedämme paremmin.Toinen huomionarvoinen seikka on se, että homogeenisessä ryhmissä virheelliset arviot ja päätökset kumuloituvat. Suomeksi: tyhmyys lisääntyy asiantuntijuuden lisääntyessä.
Kollektiivisessa päätöksenteossa heterogeeninen joukko päätyy keskimäärin oikeampaan ratkaisuun ja arvioon kuin yksikään sen edustajista. Tällaisen joukon ehdot taas ovat: joukon jäsenten riippumattomuus, joukon jäsenten monipuolisuus (heterogeenisuus), joukon on toimittava hajautetusti ja että joukon näkemykset on kerättävä yhteen.
Ja on sekä tutkimuksellista että historiallista näyttöä, että asiantuntijoista ja/tai älykkäistä jäsenistä koostuvat joukko päätyy huonompaan ratkaisuun kuin yllä mainittu joukko. Syynä tähän samankaltaisuuden kumuloituvuus ja ryhmäpaine.
On myös harvemmin mainittu seikka, että informaation lisääntyessä ennustamisen tarkkuus ei parane vaan heikkenee. Tähän syynä se, että informaation lisääntyessä myös epäoleellisen informaation määrä kasvaa.
Esimerkkinä kollektiivisesta ennustamisesta tämä Iowa Electronics Markets, jossa ennustetaan tulevia vaalituloksia niistä futuurikauppaa käymällä. Tämä menetelmä on yleisesti ollut tarkempi kuin laajimmatkaan tutkimukset ja kyselyt.
Toki kollektiivisella päätöksenteolla on akilleen kantapäänsä ja sitä sanotaan kuplaksi tai hienosti Information Cascadiksi. Tämä riski on sitä suurempi mitä samankaltaisempi joukko on ja mitä enemmän sen jäsenet seuraavat toisiaan.
No tää meni vähän off topic, mutta kyllästynyt tähän iänikuiseen "asiantuntijauskovaisuuteen", asiantuntijoiden peräämiseen ja "järkeviin ratkaisuihin". Näitä "järkeviä" ratkaisuja ja ennusteita kaipaavien kannattaisi palauttaa mieleensä se, että ihmisen työmuisti kykenee käsittelemään 3-5 muuttujaa kerrallaan. Ei enempää.
Noin yleisesti vois miettiä, että onko esimerkiksi sinänsä tosiasiallinen ja yleinen alijäämä -ongelma seurausta asiantuntijuuden puutteesta vai siitä, että asiantuntijat ja informaatio ovat liian samanlaisia ja sen myötä myös päätökset? Poliittiset päätökset ovat siis muuttunut kupliksi siinä missä esimerkiksi it-kupla aikanaan. Tämähän siis selvä asia.
Mutta millainen tuo aidosti hajautettu ja aidosti riippumaton kollektiivinen päätöksenteko voisi olla? Onko edes mahdollista jalkauttaa demokratiaa aivan alimmalle tasolle? Näitä tietyn parviälyn sovelluksia kun jo kuitenkin on toimivassa käytössä monissa internetin sovelluksissa uutispalveluista lähtien.
Tämä näkemys asiantuntijoista on mielenkiintoinen. Kuka on asiantuntija?Kyllä se tiedetään, että liikaa ei kannata edes asiantuntijoita uskoa. Esimerkiksi finanssikriisiin iskeydyttiin globaalisti vastoin asiantuntijaodotuksia.
Tottakai. Talonpoikaisjärjeksikin sitä on tavattu sanoa. Että siis eletään tulojen mukaan. Talonpoikaistaloudesta oli muuan toinenkin nykyajasta poikkeava piirre: se kesti ja toimi ilman jatkuvaa kasvua.Tuo on nyt ihan sinun oma henkilökohtainen tulkinta asiasta. Minä perään realismilla esimerkiksi sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa pitkällä aikavälillä.
Ei ilmeisesti suoranaisesti, mutta joukkojen moninaisuus kyllä käsittääkseni kärsisi jo tuollaisesta karsinnasta. Oli vähän huonosti ilmaistu tuo älykkyys multa. Pitää tsekkailla ajan kans noita alan tutkimuksia josko löytyisi tulkintaa asiasta.Oliko tuloksena siis, että myös samantasoinen älykkyys sinänsä luo ryhmäpainetta, vaikka henkilöt olisivat eri aloilta? Tämä on periaatteessa uskottavaa mutta riippuu siitä, miten älykkyyttä mitattiin. Käytettiinkö esimerkiksi suoraan ÄO-lukuja?
Mitä tekemistä tällä on Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kanssa?Oliko tuloksena siis, että myös samantasoinen älykkyys sinänsä luo ryhmäpainetta, vaikka henkilöt olisivat eri aloilta? Tämä on periaatteessa uskottavaa mutta riippuu siitä, miten älykkyyttä mitattiin. Käytettiinkö esimerkiksi suoraan ÄO-lukuja?
Täytyy muistaa, että ns. raaka älykkyys on eri asia kuin viisaus. Itse asiassa pidän vastustuskykyä sosiaaliselle paineelle viisaana piirteenä.
Aika paljonkin, koska valtion tulevaisuuden kannalta on keskeistä, mitkä tekijät vaikuttavat sitä koskevaan päätöksentekoon. Jos ei mieti riittävän syvällisesti yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä ja perustele näkemyksiään huolella, yhteiskuntaa koskevat suositukset jäävät helposti perusteettomaksi mutuiluksi.Mitä tekemistä tällä on Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kanssa?
Juuri näin. Ja lisäyksenä se, että tämä meidänkään demokratiamme ei ole kiveen hakattu toimintaperiaatteiltaan. Keskustelua ja tutkimusta pitää olla ja kehitystä sen myötä. Veikkaisin, että tulevaisuudessa päätöksentekoon tulee enemmän lokaaleja ja ketteriä menetelmiä. Muutamissa maissahan jo näin on.Aika paljonkin, koska valtion tulevaisuuden kannalta on keskeistä, mitkä tekijät vaikuttavat sitä koskevaan päätöksentekoon. Jos ei mieti riittävän syvällisesti yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä ja perustele näkemyksiään huolella, yhteiskuntaa koskevat suositukset jäävät helposti perusteettomaksi mutuiluksi.
Tuohan on erinomainen idea, joka ilmeisesti on käytössäkin ainakin joissakin päin jenkkejä. Ehkä muuallakin.Laitanpa tämän Kaaron kolumnin tännekin koska liittyy olennaisesti erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Niin moneen ongelmaan yritetään etsiä ratkaisua teknologian ja talouden avulla vaikka ylivoimaisesti paras ratkaisu olisi jo valmiina edessämme.
Byrokratiaoikkuja voi toki tulla. Tuskinpa koiraan merkkaama syöpä jätetään ilman jatkotestejä, ongelma tietysti on ne tapaukset joita koira ei merkkaa. tosin eipä tuo syövän havaitseminen muillakaan keinoin mitenkään varmaa ole.Tuohan on erinomainen idea, joka ilmeisesti on käytössäkin ainakin joissakin päin jenkkejä. Ehkä muuallakin.
Veikkaanpa kuitenkin, että suomalaisessa byrokratiassa asia lähentelee mahdottomuutta. Sitä varten varmaan tarvittaisiin kokonaan uusi lainsäädäntö ettei kukaan tee virkavirhettä tai mieltänsä pahoita.
Epäilemättä tulisi. Ei kait sen koiran kanssa vain kuljeskella sairaalassa ja haistella potilaita. Kyllä siihen säännöt, ohjeistukset, lait ja korkeakoulun käyneet koirantaluttajat tarvitaan. Koira tarvinnee oman osaston, jossa sitä voi pitää ja kokonaisen oman henkilökunnan huolehtimaan kusetuksesta, ruuasta ja muusta ylläpidosta.Byrokratiaoikkuja voi toki tulla.
http://www.fipsu.com/?x118165=163285Irlannin julkisella sektorilla kahden kerroksen väkeä
1.10.2012
Irlannin hallitus aikoo lopettaa yli kymmenesosan julkisen sektorin työpaikoista. Financial Times -lehden mukaan tämän hetken 320 000 työpaikasta on tarkoitus karsia kolmessa vuodessa peräti 37 500 työpaikkaa. Uusien työntekijöiden palkkaaminen on kiellettyä lukuun ottamatta opettajan ja eräitä muita tehtäviä.
Hallitus on sopinut ammattiliittojen kanssa, että julkisen sektorin nykyiset työntekijät saavat pitää vuoteen 2014 asti työpaikkansa ja palkkansa. Sopimus merkitsee myös nykyisten työkäytäntöjen pitämistä vuoteen 2014 asti ennallaan.
Sen sijaan opettajaksi tai eräisiin muihin tehtäviin valittavien on tyydyttävä selvästi matalampiin palkkoihin kuin heidän samoja töitä tekevien työtovereidensa. Uusien työntekijöiden palkat ovat jopa 30 prosenttia pienempiä kuin vanhojen, Financial Times raportoi.
Se herättää uusissa työntekijöissä katkeruutta, sillä hallitus ei ole puuttunut samalla tavalla julkisen sektorin eläkkeisiin ja vanhojen työntekijöiden palkkoihin.
Samalla saataisiin 300000 uutta työtöntä, joiden toimeentulon maksaisi töissä oleva väestö, joiden ostovoima putoaisi, jolloin kulutus putoaisi ja tuotannon ja kaupan alalla tulisi tarvis vähentää työvoimaa, jolloin taas jäljelle jäävän työväestön tulisi huolehtia myös niiden toimentulosta ja ....:thumbfh:Irlanti karsii kymmeniä tuhansia julkisen sektorin työpaikkoja. Jos Suomi leikkaisi 300 000 julkisen sektorin työpaikkaa, niin päästäisiin (väestömäärään suhteutettuna) suunnilleen Irlannin nykytasolle:
Totta. Toisaalta nyt se yksityisellä puolella oleva väestö maksaa heidän (yli)suuret palkat (julkinen sekotri on ottanut palkkajohtajuuden, palkat myös kasvaa yksityistä nopeammin), heille työvälineet / toimistot jne. Kaikki tämä tuntuu veroissa, jotka estävät kotimaista kysyntää ja työpaikkojen luomista.Samalla saataisiin 300000 uutta työtöntä, joiden toimeentulon maksaisi töissä oleva väestö, joiden ostovoima putoaisi, jolloin kulutus putoaisi ja tuotannon ja kaupan alalla tulisi tarvis vähentää työvoimaa, jolloin taas jäljelle jäävän työväestön tulisi huolehtia myös niiden toimentulosta ja ....:thumbfh:
Näinhän se on. Siksi mielestäni sairaanhoito pitäisi uudistaa, vaikka se esim. nostaisi kuluja 5 vuodeksi, jos se kuitenkin pidemmällä aikavälillä vie siihen, että suorittavia käsiä on enemmän ja hallintoa ja paperinsiirtoa vähemmän.Totta. Toisaalta nyt se yksityisellä puolella oleva väestö maksaa heidän (yli)suuret palkat (julkinen sekotri on ottanut palkkajohtajuuden, palkat myös kasvaa yksityistä nopeammin), heille työvälineet / toimistot jne. Kaikki tämä tuntuu veroissa, jotka estävät kotimaista kysyntää ja työpaikkojen luomista.
Asia ei ole mustavalkoinen, kumpaankaan suuntaan. Julkisen sektorin kokoa pitäisi mielestäni vähentää ja radikaalisti, mutta kertarysäys ei (juuri mainitsemistasi syistä) ole se oikea.