Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[kouvotsvoni]

Irtisanomiset loppuisivat kuin seinään, jos työntekijät maksaisivat vähempi veroa ja työttömyyskorvauksia pienennettäisiin.:ahem:

 

[Mosse]

Sinälläänhän ongelma ei ole tieto, vaan se että sitä katsotaan sopivan väristen lasien läpi.

Esimerkki:
- Tulee tutkimus, että tuloerot on yhteiskunnassa pahasta
- SDP:n PJ huutaa kovaan ääneen "Näin on, siksi veroja pitää korottaa"
- Tutkija kertoo seuraavaa, linkki

- SDP:n PJ on hiljaa, tietenkin koska nuo ovat heidän tavoitteiden vastaisia

:nope:

Vai onko se kipiänä?:doubtful:

 

[jaska]

Vai onko se kipiänä?:doubtful:

Linkin takana oleva kirjoitus on julkaistu 9 tammikuuta 2012, joten tuskin se siitä saakka on kipiänä ollut.

 

[Hawke]

Kollektiivisessa päätöksenteossa heterogeeninen joukko päätyy keskimäärin oikeampaan ratkaisuun ja arvioon kuin yksikään sen edustajista. Tällaisen joukon ehdot taas ovat: joukon jäsenten riippumattomuus, joukon jäsenten monipuolisuus (heterogeenisuus), joukon on toimittava hajautetusti ja että joukon näkemykset on kerättävä yhteen.

Ja on sekä tutkimuksellista että historiallista näyttöä, että asiantuntijoista ja/tai älykkäistä jäsenistä koostuvat joukko päätyy huonompaan ratkaisuun kuin yllä mainittu joukko. Syynä tähän samankaltaisuuden kumuloituvuus ja ryhmäpaine.

Oliko tuloksena siis, että myös samantasoinen älykkyys sinänsä luo ryhmäpainetta, vaikka henkilöt olisivat eri aloilta? Tämä on periaatteessa uskottavaa mutta riippuu siitä, miten älykkyyttä mitattiin. Käytettiinkö esimerkiksi suoraan ÄO-lukuja?

Täytyy muistaa, että ns. raaka älykkyys on eri asia kuin viisaus. Itse asiassa pidän vastustuskykyä sosiaaliselle paineelle viisaana piirteenä.

 

[Archie]

Erityisen hullunkurista on, että se talouspolitiikassa realismilla tarkoitetaan sitä, että orjaillaan ja noudatetaan todellisuudesta vieraantuneen ja suoraan sanoen psykopaattisesti käyttäytyvien virtuaalipääomien toiveita ja vaatimuksia. Ei ihan pieni ristiriita tämä.

Tuo on nyt ihan sinun oma henkilökohtainen tulkinta asiasta. Minä perään realismilla esimerkiksi sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Toinen huomionarvoinen seikka on se, että homogeenisessä ryhmissä virheelliset arviot ja päätökset kumuloituvat. Suomeksi: tyhmyys lisääntyy asiantuntijuuden lisääntyessä.

Kollektiivisessa päätöksenteossa heterogeeninen joukko päätyy keskimäärin oikeampaan ratkaisuun ja arvioon kuin yksikään sen edustajista. Tällaisen joukon ehdot taas ovat: joukon jäsenten riippumattomuus, joukon jäsenten monipuolisuus (heterogeenisuus), joukon on toimittava hajautetusti ja että joukon näkemykset on kerättävä yhteen.

Ja on sekä tutkimuksellista että historiallista näyttöä, että asiantuntijoista ja/tai älykkäistä jäsenistä koostuvat joukko päätyy huonompaan ratkaisuun kuin yllä mainittu joukko. Syynä tähän samankaltaisuuden kumuloituvuus ja ryhmäpaine.

On myös harvemmin mainittu seikka, että informaation lisääntyessä ennustamisen tarkkuus ei parane vaan heikkenee. Tähän syynä se, että informaation lisääntyessä myös epäoleellisen informaation määrä kasvaa.

Esimerkkinä kollektiivisesta ennustamisesta tämä Iowa Electronics Markets, jossa ennustetaan tulevia vaalituloksia niistä futuurikauppaa käymällä. Tämä menetelmä on yleisesti ollut tarkempi kuin laajimmatkaan tutkimukset ja kyselyt.

Toki kollektiivisella päätöksenteolla on akilleen kantapäänsä ja sitä sanotaan kuplaksi tai hienosti Information Cascadiksi. Tämä riski on sitä suurempi mitä samankaltaisempi joukko on ja mitä enemmän sen jäsenet seuraavat toisiaan.

No tää meni vähän off topic, mutta kyllästynyt tähän iänikuiseen "asiantuntijauskovaisuuteen", asiantuntijoiden peräämiseen ja "järkeviin ratkaisuihin". Näitä "järkeviä" ratkaisuja ja ennusteita kaipaavien kannattaisi palauttaa mieleensä se, että ihmisen työmuisti kykenee käsittelemään 3-5 muuttujaa kerrallaan. Ei enempää.

Noin yleisesti vois miettiä, että onko esimerkiksi sinänsä tosiasiallinen ja yleinen alijäämä -ongelma seurausta asiantuntijuuden puutteesta vai siitä, että asiantuntijat ja informaatio ovat liian samanlaisia ja sen myötä myös päätökset? Poliittiset päätökset ovat siis muuttunut kupliksi siinä missä esimerkiksi it-kupla aikanaan. Tämähän siis selvä asia.

Mutta millainen tuo aidosti hajautettu ja aidosti riippumaton kollektiivinen päätöksenteko voisi olla? Onko edes mahdollista jalkauttaa demokratiaa aivan alimmalle tasolle? Näitä tietyn parviälyn sovelluksia kun jo kuitenkin on toimivassa käytössä monissa internetin sovelluksissa uutispalveluista lähtien.

Kyllä se tiedetään, että liikaa ei kannata edes asiantuntijoita uskoa. Esimerkiksi finanssikriisiin iskeydyttiin globaalisti vastoin asiantuntijaodotuksia. No ehkä 5 prosenttia asiantuntijoista varoitti asiasta, muut eivät pitäneet romahdusta mahdollisena. Ben Bernankekin totesi, että asuntojen hinnat eivät voi jenkeissä romahtaa, koska niin ei ollut koskaan ennenkään käynyt. Nythän tiedämme paremmin.

Mutta tuo edellä mainittu ei tarkoita, että tutkittu ja perusteltu tieto pitäisi hylätä ja mennä aatteiden johdattelemana. Suomessakin on perustettu lukuisia työryhmiä, jotka ovat miettineet työllistämistä, investointeja, ikääntymispommia seurannaisvaikutuksineen, jne. Kaikki suuret ongelmat ja haasteet ovat olleet selvillä jo pitkään, samoin ratkaisumallit niihin.

Kaiken tuon tiedon hylkääminen ja jatkaminen vanhaan malliin velkarahan voimin on käsittämätöntä. Yhtään isompaa uudistusta ei ole tehty asioiden korjaamiseksi eikä ole tiedossa että tehtäisikään.

Aina kun löytyy ryhmittymä, joka niin mielensä pahoittaisi. Velanotossa kaikilla pysyy iloinen tsemppi päällä. Ainakin jonkin aikaa.

 

[Törni]

Kyllä se tiedetään, että liikaa ei kannata edes asiantuntijoita uskoa. Esimerkiksi finanssikriisiin iskeydyttiin globaalisti vastoin asiantuntijaodotuksia.

Tämä näkemys asiantuntijoista on mielenkiintoinen. Kuka on asiantuntija?

Olin tässä taannoin Lontoossa (jo hetki sitten) ja odotin tietoa siitä onko lentoni peruttu Islannissa purkautuvan tulivuoren takia. Kuulin uutisen jossa kerrottiin, että odotetaan pari tuntia sitä kun supertietokoneet laskevat sääennustetta jotta voidaan kertoa toteutuuko lento.

Nyt keskustellaan siitä voidaanko talouden asiantuntijoita uskoa. Keitä nämä asiantuntijat ovat? Mihin heidän lausuntonsa perustuvat? Kuka heille maksaa palkan?

Talouden "asiantuntijoihin" viitataan nykypäivänä tuon tuostakin yleensä pasiivimuodossa erittelemättä mitä asiantuntijoita tarkoitetaan. Noita mainittuja asiantuntijoita löytyy aina sekä puolesta että vastaan -riippuen siitä mitä halutaan.

Minusta tämän voisi lopettaa.

 

[Knoukka]

Tuo on nyt ihan sinun oma henkilökohtainen tulkinta asiasta. Minä perään realismilla esimerkiksi sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Tottakai. Talonpoikaisjärjeksikin sitä on tavattu sanoa. Että siis eletään tulojen mukaan. Talonpoikaistaloudesta oli muuan toinenkin nykyajasta poikkeava piirre: se kesti ja toimi ilman jatkuvaa kasvua.

Mutta se millä tällä hetkellä perustellaan hyvinkin monenlaisia päätöksiä perustuu aivan liikaa virtuaalirahan massiivisuudesta johtuvaan pelkoon.

 

[Knoukka]

Oliko tuloksena siis, että myös samantasoinen älykkyys sinänsä luo ryhmäpainetta, vaikka henkilöt olisivat eri aloilta? Tämä on periaatteessa uskottavaa mutta riippuu siitä, miten älykkyyttä mitattiin. Käytettiinkö esimerkiksi suoraan ÄO-lukuja?

Ei ilmeisesti suoranaisesti, mutta joukkojen moninaisuus kyllä käsittääkseni kärsisi jo tuollaisesta karsinnasta. Oli vähän huonosti ilmaistu tuo älykkyys multa. Pitää tsekkailla ajan kans noita alan tutkimuksia josko löytyisi tulkintaa asiasta.

Tässä linkki aiheeseen. Tuon kirjankin luin joku vuosi sitten. Suosittelen.

 

[Törni]

Oliko tuloksena siis, että myös samantasoinen älykkyys sinänsä luo ryhmäpainetta, vaikka henkilöt olisivat eri aloilta? Tämä on periaatteessa uskottavaa mutta riippuu siitä, miten älykkyyttä mitattiin. Käytettiinkö esimerkiksi suoraan ÄO-lukuja?

Täytyy muistaa, että ns. raaka älykkyys on eri asia kuin viisaus. Itse asiassa pidän vastustuskykyä sosiaaliselle paineelle viisaana piirteenä.

Mitä tekemistä tällä on Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kanssa?

 

[Hawke]

Mitä tekemistä tällä on Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kanssa?

Aika paljonkin, koska valtion tulevaisuuden kannalta on keskeistä, mitkä tekijät vaikuttavat sitä koskevaan päätöksentekoon. Jos ei mieti riittävän syvällisesti yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä ja perustele näkemyksiään huolella, yhteiskuntaa koskevat suositukset jäävät helposti perusteettomaksi mutuiluksi.

 

[Knoukka]

Aika paljonkin, koska valtion tulevaisuuden kannalta on keskeistä, mitkä tekijät vaikuttavat sitä koskevaan päätöksentekoon. Jos ei mieti riittävän syvällisesti yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä ja perustele näkemyksiään huolella, yhteiskuntaa koskevat suositukset jäävät helposti perusteettomaksi mutuiluksi.

Juuri näin. Ja lisäyksenä se, että tämä meidänkään demokratiamme ei ole kiveen hakattu toimintaperiaatteiltaan. Keskustelua ja tutkimusta pitää olla ja kehitystä sen myötä. Veikkaisin, että tulevaisuudessa päätöksentekoon tulee enemmän lokaaleja ja ketteriä menetelmiä. Muutamissa maissahan jo näin on.

Ja erittäin tärkeänä tällaisista asioista keskustelu on kulutus- ja talouskäyttäytymisellemme: siihen miten äänestämme lompakollamme. Sehän on parhaimmillaan erittäin ketterä ja toimiva päätöksentekomenetelmä, mutta huonoimmillaan täysin toimimaton ja epäoikeudenmukainen.

Että tärkeitä asioita ovat nämä. Tieto ja avoimuus yleensäkin.

 

[Knoukka]

Laitanpa tämän Kaaron kolumnin tännekin koska liittyy olennaisesti erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Niin moneen ongelmaan yritetään etsiä ratkaisua teknologian ja talouden avulla vaikka ylivoimaisesti paras ratkaisu olisi jo valmiina edessämme.

 

[Archie]

Laitanpa tämän Kaaron kolumnin tännekin koska liittyy olennaisesti erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Niin moneen ongelmaan yritetään etsiä ratkaisua teknologian ja talouden avulla vaikka ylivoimaisesti paras ratkaisu olisi jo valmiina edessämme.

Tuohan on erinomainen idea, joka ilmeisesti on käytössäkin ainakin joissakin päin jenkkejä. Ehkä muuallakin.

Veikkaanpa kuitenkin, että suomalaisessa byrokratiassa asia lähentelee mahdottomuutta. Sitä varten varmaan tarvittaisiin kokonaan uusi lainsäädäntö ettei kukaan tee virkavirhettä tai mieltänsä pahoita.

 

[jps]

Tuohan on erinomainen idea, joka ilmeisesti on käytössäkin ainakin joissakin päin jenkkejä. Ehkä muuallakin.

Veikkaanpa kuitenkin, että suomalaisessa byrokratiassa asia lähentelee mahdottomuutta. Sitä varten varmaan tarvittaisiin kokonaan uusi lainsäädäntö ettei kukaan tee virkavirhettä tai mieltänsä pahoita.

Byrokratiaoikkuja voi toki tulla. Tuskinpa koiraan merkkaama syöpä jätetään ilman jatkotestejä, ongelma tietysti on ne tapaukset joita koira ei merkkaa. tosin eipä tuo syövän havaitseminen muillakaan keinoin mitenkään varmaa ole.

 

[Archie]

Byrokratiaoikkuja voi toki tulla.

Epäilemättä tulisi. Ei kait sen koiran kanssa vain kuljeskella sairaalassa ja haistella potilaita. Kyllä siihen säännöt, ohjeistukset, lait ja korkeakoulun käyneet koirantaluttajat tarvitaan. Koira tarvinnee oman osaston, jossa sitä voi pitää ja kokonaisen oman henkilökunnan huolehtimaan kusetuksesta, ruuasta ja muusta ylläpidosta.

Noin se menee melkein minkä tahansa asian kanssa suomalaisessa terveydenhuollossa ja muutenkin. Sitten ihmetellään, kun rahat ei riitä ja palvelut vain vähenee... vaikka maksavat jatkuvasti enemmän.

 

[Fasaldi]

Irlanti karsii kymmeniä tuhansia julkisen sektorin työpaikkoja. Jos Suomi leikkaisi 300 000 julkisen sektorin työpaikkaa, niin päästäisiin (väestömäärään suhteutettuna) suunnilleen Irlannin nykytasolle:

Irlannin julkisella sektorilla kahden kerroksen väkeä

1.10.2012

Irlannin hallitus aikoo lopettaa yli kymmenesosan julkisen sektorin työpaikoista. Financial Times -lehden mukaan tämän hetken 320 000 työpaikasta on tarkoitus karsia kolmessa vuodessa peräti 37 500 työpaikkaa. Uusien työntekijöiden palkkaaminen on kiellettyä lukuun ottamatta opettajan ja eräitä muita tehtäviä.

Hallitus on sopinut ammattiliittojen kanssa, että julkisen sektorin nykyiset työntekijät saavat pitää vuoteen 2014 asti työpaikkansa ja palkkansa. Sopimus merkitsee myös nykyisten työkäytäntöjen pitämistä vuoteen 2014 asti ennallaan.

Sen sijaan opettajaksi tai eräisiin muihin tehtäviin valittavien on tyydyttävä selvästi matalampiin palkkoihin kuin heidän samoja töitä tekevien työtovereidensa. Uusien työntekijöiden palkat ovat jopa 30 prosenttia pienempiä kuin vanhojen, Financial Times raportoi.

Se herättää uusissa työntekijöissä katkeruutta, sillä hallitus ei ole puuttunut samalla tavalla julkisen sektorin eläkkeisiin ja vanhojen työntekijöiden palkkoihin.

http://www.fipsu.com/?x118165=163285

http://www.stat.fi/til/tyti/2012/08/tyti_2012_08_2012-09-25_tau_009_fi.html

 

[Mosse]

Irlanti karsii kymmeniä tuhansia julkisen sektorin työpaikkoja. Jos Suomi leikkaisi 300 000 julkisen sektorin työpaikkaa, niin päästäisiin (väestömäärään suhteutettuna) suunnilleen Irlannin nykytasolle:

Samalla saataisiin 300000 uutta työtöntä, joiden toimeentulon maksaisi töissä oleva väestö, joiden ostovoima putoaisi, jolloin kulutus putoaisi ja tuotannon ja kaupan alalla tulisi tarvis vähentää työvoimaa, jolloin taas jäljelle jäävän työväestön tulisi huolehtia myös niiden toimentulosta ja ....:thumbfh:

 

[jaska]

Samalla saataisiin 300000 uutta työtöntä, joiden toimeentulon maksaisi töissä oleva väestö, joiden ostovoima putoaisi, jolloin kulutus putoaisi ja tuotannon ja kaupan alalla tulisi tarvis vähentää työvoimaa, jolloin taas jäljelle jäävän työväestön tulisi huolehtia myös niiden toimentulosta ja ....:thumbfh:

Totta. Toisaalta nyt se yksityisellä puolella oleva väestö maksaa heidän (yli)suuret palkat (julkinen sekotri on ottanut palkkajohtajuuden, palkat myös kasvaa yksityistä nopeammin), heille työvälineet / toimistot jne. Kaikki tämä tuntuu veroissa, jotka estävät kotimaista kysyntää ja työpaikkojen luomista.

Asia ei ole mustavalkoinen, kumpaankaan suuntaan. Julkisen sektorin kokoa pitäisi mielestäni vähentää ja radikaalisti, mutta kertarysäys ei (juuri mainitsemistasi syistä) ole se oikea.

 

[Mosse]

Totta. Toisaalta nyt se yksityisellä puolella oleva väestö maksaa heidän (yli)suuret palkat (julkinen sekotri on ottanut palkkajohtajuuden, palkat myös kasvaa yksityistä nopeammin), heille työvälineet / toimistot jne. Kaikki tämä tuntuu veroissa, jotka estävät kotimaista kysyntää ja työpaikkojen luomista.

Asia ei ole mustavalkoinen, kumpaankaan suuntaan. Julkisen sektorin kokoa pitäisi mielestäni vähentää ja radikaalisti, mutta kertarysäys ei (juuri mainitsemistasi syistä) ole se oikea.

Näinhän se on. Siksi mielestäni sairaanhoito pitäisi uudistaa, vaikka se esim. nostaisi kuluja 5 vuodeksi, jos se kuitenkin pidemmällä aikavälillä vie siihen, että suorittavia käsiä on enemmän ja hallintoa ja paperinsiirtoa vähemmän.

Sama koskee kuntauudistusta. Kalliiksihan se aluksi tulee palkkaharmonisoinnin takia, mutta kun siirtymäajan jälkeen päästään eroon päällekkäisyyksistä, niin säästöjä soisi koituvan. Samalla siirtymävaiheen aikana ihminen pystyy työllistämään (toivottavasti) itsensä uudelleen.

Ainakin nyt Iisalmen kunnanjohtajaksi oli hakemassa useampikin Suur-Oulun entisiä kunnanjohtajia, jotka lienevät jollakin toimialajohtajan nimikkeellä uudessa kunnassa 'hommissa'. Vähän vaikea kuvitella mihin tarvitaan 8 kunnanjohtajaa kunnassa.

 

[jps]

Nuo julkisten sektorien kokovertailut ovat aina helvetin ongelmallisia. Mitä missäkin maassa hoidetaan julkisen sektorin toimesta ja mitä yksityisesti, riippumatta edellisestä niin kuka maksaa käytetyn palvelun, onko se julkinen sektori vai loppukäyttäjä.

Mun on esimerkiksi vaikea nähdä yksityistämisestä suurtakaan hyötyä veronmaksajalle, jos esimerkiksi vanhainkoti yksityistetään ja kustannukset yhteiskunnalle eli maksajalle ovat samat.

Tai kun Puolustusvoimat yksityisti ruokahuollon, niin seurauksena työntekijöiden palkat laskivat, mutta ruokahuollon kustannukset eivät. Julkisen sektorin työvoima väheni, kustannukset eivät, onko järkevää?

Tai otetaan esimerkiksi energiayhtiö Espoo myi kaupungin omistaman yhtiönsä vuosia sitten, rahat on hassattu jo aikaa sitten. Helsingin Energia tahkoaa kaupungille tuottoja vähintään yhden veroäyrin verran/vuosi.

Mulla ei ole mitään yksityistämistä vastaan, mutta sen pitää olla kannattavaa ko. tehtävästä luopujalle.