WebSlave sanoi:
Käsittääkseni Kanadan tyyppinen jarrutus-kiihdytyrata kyllä rankaisee raskaammasta autosta jouhevampia ratoja enemmän (korjatkaa, jos olen väärässä), mutta matkallisesti ja ajallisesti kierros on suht lyhyt verrattuna Tilken ratoihin, joten vaikutus ei ole kuitenkaan niin suuri.
Mitä suuremmassa nopeudessa pitoa tarvitaan (nopea mutka/jarrutus suuresta nopeudesta), sitä suurempi suhteellinen penaltti tulee isommasta bensalastista.
Tietyin oletuksin, kun kiihdytetään hitaasta neulansilmästä ulos (siihen nopeuteen asti jossa pyörät ei enää sudi) bensalastilla ei pitäisi olla suurta vaikutusta.
WebSlave sanoi:
Nopeissa mutkissa jarrutus ja kiihdytys ovat vähäisempiä, joten massan vaikutuskaan ei ole niin olennaisessa asemassa.
Nopeassa mutkassa kiihtyvyydet ovat melkoisia, 4 g:tä on vähän vajaa 40 m/s2
Ei nyt irtoa kaavaa tähän väliin mutta massalla on nopeissa mutkissa, kun suuri osa renkailla olevasta painosta tulee downforcesta , iso vaikutus.
Zaikom sanoi:
Itse huippunopeuteen auton massalla ei ole paljon merkitystä
Auton massalla ei ole oleellista merkitystä huippunopeuteen (kun unohdetaan vaikka pieni vierintävastuksen kasvu). Radalla kiihtyvyys ei lopu siksi ettei löytyisi enää voimaa (jolloin rakenteellinen huippunopeus olisi saavutettu) vaan siksi että suora loppuu. Joten, mitä nopeampi kiihtyvyys (ja, se on painavammalla autolla jonkinverran heikompi) , sitä suurempi huippunopeus. Loputtoman pitkällä suoralla asia olisi eri.
Tuo mitä sanoit siitä että massan kasvaessa aerodynaaminen pito ei kasva on juurikin syynä siihen että mitä nopeampi paikka, sitä suurempi on penaltti bensalastista.