Porvoosta kotoisin oleva Jim Boman on niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat kieltäytyneet työpaikasta formula 1 -sarjassa. Boman työskentelee Pohjois-Amerikan IndyCar-sarjassa McLaren-tallin mekaanikkona.
– Olen sanonut pari kertaa sanonut ei formula ykkösille, viimeksi ennen kuin tulin tänne McLarenille, Boman kertoo.
Hän on kolmatta kauttaan mekaanikkona IndyCar-sarjassa. Hän siirtyi täksi kaudeksi legendaariseen McLaren-tiimiin Rahal-tallista, joka sekin on sarjan huipputiimejä. McLarenin autot ajavat sekä IndyCarissa että formula ykkösissä.
– Zak Brown pyörittää molempia.
Formula 1 -sarja on mekaanikolle, ja kaikille muillekin työntekijöille, erittäin raskas ympäristö, sillä kisoja on paljon ympäri maailmaa. Sen takia se ei juuri kiehdo Bomania.
– Toki jos on valmis siihen, että työ on käytännössä koko elämä, niin miksi ei mutta… Vaikka totta kai minunkin elämäni rakentuu työn ympärille, kun asun USA:ssa, Boman sanoo.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon, että työntekijät eivät oikein jaksa siellä F1:ssä. Sitä yritetään paraikaa muuttaa. Moni talli on jo tehnyt isoja muutoksia, ja niillä saattaa olla 2–3 ryhmää, joita kierrätetään, mutta kaikki tallit eivät tietääkseni ole päässeet siihen.
IndyCar-kisoja on huomattavasti vähemmän ja ne ajetaan samalla mantereella. IndyCar-kausi kestää maaliskuusta elokuun loppuun, kun F1-kausien välissä on vain lyhyt talvitauko.
– IndyCarissa on pitkä off season, pidän siitä. Totta kai teemme paljon töitä off seasonilla, mutta se mahdollistaa paremmin sen, että pääsen käymään Suomessa, mitä arvostan. McLarenilla ollaan sen suhteen tosi joustavia, samoin oltiin edellisessäkin tiimissä.
Tanskalaiskuskin mukana
Kolmekymppinen Boman ajoi pitkään kartingia, kunnes ymmärsi, että hänen lahjansa eivät riitä kuskina huipulle. Hän kävi urheilumekaanikkokoulun ja pääsi töihin hollantilaiseen MP Motorsport -tiimiin, jossa hän oli tanskalaiskuljettaja Christian Lundgaardin mekaanikko F4-luokassa. Heillä synkkasi hyvin. Lopulta Lundgaard nousi aina IndyCar-sarjaan asti, ja saatuaan jatkosopimuksen Rahal-tiimiin tanskalainen pyysi Bomania mekaanikokseen. Täksi kaudeksi Lundgaard siirtyi McLarenille, ja Boman seurasi.
– Olen hänen mukanaan pyörinyt. Ei minun olisi ollut pakko vaihtaa McLarenille, mutta jotenkin se oli luontevaa, ja nekin halusivat minut sinne.
Kahden kisan jälkeen Lundgaard oli sarjassa neljäntenä. Boman ja Lundgaard ovat myös kavereita. Kun Boman oli hetken ilman omaa asuntoa Yhdysvalloissa, hän asui Lundgaardin luona.
– Hän on mukava tyyppi. Moni mekaanikko katsoo kuskeja ylöspäin eikä uskalla edes puhua heille, mutta me heitämme läppää keskenämme vähän eri tavalla. Meillä on niin pitkä yhteinen historia, Boman kertoo.
– Vinoilen takaisin, jos hän vinoilee minulle. Eiköhän hänkin siitä tykkää, kun kerran haluaa minut aina mukaansa.
Boman asuu Indianapolisin pohjoispuolella, Carmel-nimisessä pikkukaupungissa. Sieltä hänellä on lyhyt työmatka kauden päätapahtumaan, legendaarisen Indy 500 -kisaan, jossa katsojia on noin 350 000.
– Pitää katsoa maahan eikä yleisöä ennen varikkopysähdystä, ettei tule löysät housuun.
Bomanin mukaan Indy 500 kuuluu sarjaan, mutta se on ikään kuin oma juttunsa, johon satsataan paljon.
– Meilläkin tehdään koko ajan töitä Indy 500:n eteen siinä sivussa, vaikka kausi pyörii siinä. Siihen laitetaan kyllä aikaa.
Amerikkalaiset osaavat tehdä draamaa. IndyCarissa kaikki ajavat periaatteessa samanlaisella autolla, joten kuljettajan rooli korostuu. Bomanilla on vahva näkemys IndyCarin ja F1-sarjan erosta kuluttajan silmin.
– Nukahdan, kun yritän katsoa formula ykkösiä, mutta IndyCar-kisat pysyn hereillä, sillä ne ovat paljon viihdyttävämpiä.
Mekaanikon työn suhteenkin eroja sarjojen välillä löytyy. McLarenin IndyCar-tiimissä on kolme autoa.
– Auton ympärillä työskentelee viisi ihmistä, neljä mekaanikkoa ja päämekaanikko. F1:ssä on enemmän väkeä, jolloin mekaanikon rooli on vähän pienempi. IndyCarissa mekaanikko saa tehdä ehkä enemmän kuin F1:ssä, se lienee isoin ero.
