anti-lag
enabled
- Liittynyt
- 14.3.2009
- Viestit
- 1398
Tietääkseni Kankkunen ei ole ollut haastateltavana vieläkään vaikka jo kesällä piti olla..Krisse taas mainitsi että Alen tulee hänen haastateltavaksi jossain vaiheessa.
Tietääkseni Kankkunen ei ole ollut haastateltavana vieläkään vaikka jo kesällä piti olla..Krisse taas mainitsi että Alen tulee hänen haastateltavaksi jossain vaiheessa.
Vuosi sitten syyskuussa tuli Kankkusen jaksoTietääkseni Kankkunen ei ole ollut haastateltavana vieläkään vaikka jo kesällä piti olla..
Ja Vatasestahan piti tulla toinenkin osa.Tietääkseni Kankkunen ei ole ollut haastateltavana vieläkään vaikka jo kesällä piti olla..
Siis Kristian Sohlbergin twitchissä ei ole ollut.Vuosi sitten syyskuussa tuli Kankkusen jakso
https://areena.yle.fi/1-50467670?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share
Nyt mennään ohi aiheesta, mutta pakko kommentoida. Olen itsekin kuullut Löysän sanovan noin Tomin Nuoteista -ohjelmassa. Mutta Mitsuhan oli kuitenkin mennyt varsin kovaa kahtena edellisenä vuotena Vatasen käsissä. Ja Airikkala oli ottanut sillä voiton reilua vuotta aiemmin RAC:ssa. Näistä herroista molemmat saivat sen kääntymään, vaikka pitivätkin yliohjaavasta.
Miten Vatanen pysyi Sainzin kannoilla Suurajoissa 1990, mutta Saloselle auto ei seuraavana vuonna sopinut yhtään? Vastasiko Kentta yksin auton testaamisesta 1990? Hieman liioitellen Mazdallahan Mikkola höyläsi testit ja Löysä kävi vain kokeilemassa, että Hannu on suunnilleen säätänyt auton oikein?
Siirretään toisesta ketjusta...Kenneth tuli talliin 1990 ja Mitsusta tuli uusi evo 1991, joka oli varmaan pitkälti Kennethin tekemä. Juuri katsoin kausikoostetta 1991 jossa Akropoliksen kohdalla asiasta puhutaan. "Salosen auto ei käyttäytynyt kuin tallitoverin ja hämeenlinnalainen kokeili toisenlaista etuperää".
Tässä taas Salonen kertoo Suurajoissa Tampereen pätkän jälkeen ottaneensa tasauspyörästön lukon etuperään
Mennäänpä taas vähän sivuun, nyt sentään pysytään viestiketjun aiheessa eli A-ryhmässä. Eikö 1989 Ruotsin ulosajo ollut oma moka? Mikä siinä oli syynä?Kausihan näytti alkavan perinteisin menoin, kun Timo johti Ruotsissa, mutta matka keskeytyikin sitten ulosajoon (toisin kuin 1989, tämä taisi olla ns. oma moka).
Jossain muistan Timon selittäneen niistä levy- tai viskolukoista, ja kuinka Eriksson oli tehnyt auton ajettavaksi kuin etuvetoinen ja se ei sovi hänelle. Ja se vaihtoehto joka oli epämiellyttävämpi ajaa, oli kellon mukaan parempi.Tämä jälkeen mentiin Australiaan ja siellä Timo hävisi todella rankasti Erikssonille ihan ajamalla. Jopa suomalaisten puolia yleensä vahvasti pitänyt VM ihmetteli miksi Salonen oli niin yössä. Joku siinä Galantissa selvästi oli, mikä ei vaan Salosen ajotyyliin sopinut.
Lasse Lammen mukaan nelipyöräohjaus lukittiin pois ralliautoista, mutta markkinointisyistä sitä ei kerrottu julkisesti.Mitsu Galantista kun oli täällä puhetta, niin tulipa mieleen Galantin erityispiirre nelipyöräohjaus, jota aina rallilähetyksissä kovasti hehkutettiin. Lapsena tuli aina silmä kovana seurattua tv-ruudulta, näkyykö takapyörissä jotain kääntymistä, vaikka todellisuudessahan tuo kääntöaste taisi olla n. 1,5 astetta. Eli ei mitään silmällä havaittavaa. Olikohan tuolla ominaisuudella minkäänlaista käytännön hyötyä rallissa vai oliko jopa haittaa?
Muistelisin että se johtui siitä, että aura-auto oli aurannut tien ojan päälle ja Timo ensimmäisenä autona sortui siihen. Täytyy tämä tosin tarkistaa vielä. Ja okei, siitäkin voi toki olla kahta mieltä, että onko se oma moka vai ei.Mennäänpä taas vähän sivuun, nyt sentään pysytään viestiketjun aiheessa eli A-ryhmässä. Eikö 1989 Ruotsin ulosajo ollut oma moka? Mikä siinä oli syynä?
Niin tämä taisi olla Timon itsensä kertoma versio Ei ole WRC+ onboardia josta tarkistaa.Muistelisin että se johtui siitä, että aura-auto oli aurannut tien ojan päälle ja Timo ensimmäisenä autona sortui siihen. Täytyy tämä tosin tarkistaa vielä. Ja okei, siitäkin voi toki olla kahta mieltä, että onko se oma moka vai ei.
KylläOlivatko A-ryhmän autot jo nelivetoisia?
Ensimmäinen A-ryhmän maailmanmestaruus tuli etuvetoisella VW Golf GTI:llä.Olivatko A-ryhmän autot jo nelivetoisia?
Vertailun vuoksi (joka ei tietenkään ole 1:1 monestakin syystä), SM-sarjassa ei samaisella A-ryhmän aikakaudella 1987 -> voitettu enää yhtään kisaa kaksivetoisella. Kuten taannoin tuli toisaalla esiin, SM-sarjan viimeisen takavetovoiton ajoi Antero Laine Mitsubishi Starion Turbolla Teboil-rallissa 1986 ja sattumalta se viimeinen kaksivetovoitto (ja samalla luonnollisesti viimeinen etuvetovoitto) tuli heti seuraavassa SM-rallissa eli 1986 Pohjola-rallissa, jossa Mikko Sundström korjasi potin Fiat Uno Turbolla Mika Arpiaisen B-ryhmän Metron hyydyttyä selkeästä johtoasemasta matkalle.Ensimmäinen A-ryhmän maailmanmestaruus tuli etuvetoisella VW Golf GTI:llä.
Siinä vaiheessa, kun A-ryhmäläisistä tuli rallin kuninkuusluokka, 2-vetoisilla on napsittu voittoja seuraavasti:
87 Korsika BMW M3
87 Norsunluurannikko VW Golf GTI 16V
88 Korsika Ford Sierra RS Cosworth
88 Uusi-Seelanti Opel Kadett GSi 16V
88 Norsunluurannikko Nissan 200SX
89 Norsunluurannikko Renault 5 GT Turbo
Loppu A-ryhmän ajasta mentiinkin nelivetoisten tahdissa, kunnes WRC-aikaan 1999 Bugalski voitti etuvetoisella Citroen Xsara Kit Carilla Katalonian ja Korsikan.
Okei, kyllä tässä täytyy vähän pakittaa. Erkki Vanhasen kisaraportti (VM 2/89) kertoo:Muistelisin että se johtui siitä, että aura-auto oli aurannut tien ojan päälle ja Timo ensimmäisenä autona sortui siihen. Täytyy tämä tosin tarkistaa vielä.
Edelleen aika kova osoitus Suntan kyvyistä. Marraskuuun lopussa etuvetoisella Unolla voitto Lindholmin A-ryhmän 80 quattrosta ja Palmqvistin B-ryhmän Quattrosta.1986 Pohjola-rallissa, jossa Mikko Sundström korjasi potin Fiat Uno Turbolla Mika Arpiaisen B-ryhmän Metron hyydyttyä selkeästä johtoasemasta matkalle.
OT. Mikko Sundström kilpaili myös Ford Caprilla.Edelleen aika kova osoitus Suntan kyvyistä. Marraskuuun lopussa etuvetoisella Unolla voitto Lindholmin A-ryhmän 80 quattrosta ja Palmqvistin B-ryhmän Quattrosta.