Auttakaa humanistityttöstä hädässä pliis

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Thyella
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Fyrir alla muni, farðu nú að komast af stað.
-Laita nyt kaikin mokomin itsesi ulos.
Se nu till att komma i väg härifrån.
"Laittamista" ja "panemista" käytetään lisäsanoina pyytäessä tai käskiessä ikään kuin kohdehenkilön täytyisi jollain tavalla saattaa itsensä tekemään pyydettyä asiaa.
"Paas antaen sokeria"
"Laitas nyt itses sinne saunaan, että ehdit uutisille takaisin."
 
Miten se koko kohta menee? Olisiko suomentaja huomaamattaan luonut tuollaisen mielikuvan kirjoittamalla eri kakkaroista vain peräjälkeen?

Ruotsinkielisessä käännöksessä kuitenkin puhutaan ihan oikeista leivonnaisista (http://sv.wikipedia.org/wiki/Klenäter viittaako alkuteoskin näihin?), mutta en ainakaan tunne noille suomenkielistä nimeä (enkä muista nähneeni tuollaisia), joten suomentaja on ehkä vain laittanut jotain noita kuvaavaa?
http://herkkusuu.vuodatus.net/blog/category/Perinneruokia

Tuolla ainakin puhutaan kakkaroista.
 
Nin, kyllähän kakkara ihan yleinen sana ja sitä voidaan käyttää kaikenlaisista möykyistä, oli ne sitten leivonnaisia tai paskaa tai mitä vain.

Sitä siis hain, että juuri noille kyseisille leivonnaisille (olettaen, että toi alkuperäisteksti tarkoittaa samaa kuin ruotsinkielinen) ei suomenkielistä termiä välttämättä ole, joten suomentajan on pitänyt nimittää niitä jotenkin.
 
Moi tröpöt!

Korppi lentää koikkuen rotkon yllä.
Toi koikkiminen on varmaan vastaavaa taiteilua kuin jonkun suomalaisen runoilijan jossain runossa, jossa "...pääskyset suihkien sirahtelevat..." Eli olisko kyseessä lentotyyli, joka ikäänkuin poikkeaa tavallisemmasta suoraviivaisesta etenemisestä enempi jotenkin poukkoilevaan tms.
 
Toi koikkiminen on varmaan vastaavaa taiteilua kuin jonkun suomalaisen runoilijan jossain runossa, jossa "...pääskyset suihkien sirahtelevat..." Eli olisko kyseessä lentotyyli, joka ikäänkuin poikkeaa tavallisemmasta suoraviivaisesta etenemisestä enempi jotenkin poukkoilevaan tms.

Lienet oikeassa. Kalevalasta:

Honka vastata hotaisi, itse äänehen ärähti:
"Ei minusta purtta tulle, kuuen kaaren kantajata!
Mie olen honka huolainniekka; kolmasti tänä kesänä
korppi koikkui latvallani, varis vaakkui oksillani."

http://runeberg.org/kalevala/16.html


edit: Paitsi voi toi olla yhtä hyvin ääntelyä. "Varis vaakkui, korppi koikkui"...
 
Viimeksi muokattu:
Reilussa puolessa tunnissa tullu 18 postausta. Tulee vähän tämä mieleen, vaikka hölskyvät tissit ei tosin liitykään tähän topiciin.
Minkä mä niille voin :frank:

Miten se koko kohta menee? Olisiko suomentaja huomaamattaan luonut tuollaisen mielikuvan kirjoittamalla eri kakkaroista vain peräjälkeen?

Ruotsinkielisessä käännöksessä kuitenkin puhutaan ihan oikeista leivonnaisista (http://sv.wikipedia.org/wiki/Klenäter viittaako alkuteoskin näihin?), mutta en ainakaan tunne noille suomenkielistä nimeä (enkä muista nähneeni tuollaisia), joten suomentaja on ehkä vain laittanut jotain noita kuvaavaa?
Jep, just noita, tunnetaan täällä nimellä kleinur.

Tässä kokonaiset lauseet suomennoksesta:

- Maistakaa nyt kakkaranmuruja, pojat, sanoi Bjartur, - ja älkää säästäkö noita vaivaisia sokerinpaloja. Bjarturilla on tässä kappaleessa vieraita tuvassaan.

Hieman myöhemmin:
Joku ääni siellä täällä saattoi jopa lausua semmoistakin, että parasta olisi täyttää pata hevosenkakkaroilla. Tässä kappaleessa pieni poika kuvittelee, että kaikki keittiövälineet kertoilee juttuja toisilleen muiden nukkuessa.

"Laittamista" ja "panemista" käytetään lisäsanoina pyytäessä tai käskiessä ikään kuin kohdehenkilön täytyisi jollain tavalla saattaa itsensä tekemään pyydettyä asiaa.
"Paas antaen sokeria"
"Laitas nyt itses sinne saunaan, että ehdit uutisille takaisin."
En oo oikeesti ikinä kuullutkaan moista!

Tuo voisi viitatata korpin ääntelyyn jollain murteella.
Toi koikkiminen on varmaan vastaavaa taiteilua kuin jonkun suomalaisen runoilijan jossain runossa, jossa "...pääskyset suihkien sirahtelevat..." Eli olisko kyseessä lentotyyli, joka ikäänkuin poikkeaa tavallisemmasta suoraviivaisesta etenemisestä enempi jotenkin poukkoilevaan tms.

Miettisin just että onkohan tuo ääntelyyn vai liikkumiseen liittyvää tuo koikkuminen, kun en semmoistakaan oo ikinä kuullut :)
 
Lienet oikeassa. Kalevalasta:

http://runeberg.org/kalevala/16.html


edit: Paitsi voi toi olla yhtä hyvin ääntelyä. "Varis vaakkui, korppi koikkui"...

Oho, mielenkiintoista, tuossa suomennoksessa viitattiin yhdessä kohtaa tursaaseen, vaikka muissa käännöksissä kyse oli islantilaisesta otuksesta tai vaan yleisesti hirviöstä! Kääntäjä lienee lukenut Kalevalaa.
 
Oho, mielenkiintoista, tuossa suomennoksessa viitattiin yhdessä kohtaa tursaaseen, vaikka muissa käännöksissä kyse oli islantilaisesta otuksesta tai vaan yleisesti hirviöstä! Kääntäjä lienee lukenut Kalevalaa.

Melkeen kallistuisin ääntelyn puolelle koukkumisessa.
 
Muistan hämärästi mummoni osoittaneen pellolla olleen kukkaa ja sano: "hevosenkakkara tuossa on".

Vanhaa murretta varmaan on tai sitten olen ollut sokea, etten huomannut vielä kauempaa olevaa lantakasaa?
 
Perä nolo ja pilviukko eivät ole vielä tainneet saada mitään kommenttia?

Perä nolosta itselle tuli mieleen perin nolo, todella nolo. En kyllä ole aiemmin törmännyt perän käyttöön tuolla tavalla.

Pilviukko sitten taas. Tälle en tunnista mitään selkeää "sovittua" merkitystä. Ukkomainen pilvi. :o Vaikka tältä sivulta löytyvä
Jossain toisessa yhteydessä voisi ajatella viittaavan jumalaan.
 
Perä nolo ja pilviukko eivät ole vielä tainneet saada mitään kommenttia?

Perä nolosta itselle tuli mieleen perin nolo, todella nolo.
.
Pilviukko on ukkospilvi. Perä nolo on noin kuin Estate arveleekin perin nolo.
 
Suuret kiitokset kaikille auttajille, nyt on paljon selkeempi kuva noista lauseista! :thumbup: Huomenna käväsen kattomassa oisko tuolla yliopiston kirjastossa suomen sanakirjaa, kun en noita wikipedian sivuja voi käyttää lähteinä.
 
Ylös