Nyt lauluni tämän minä alotan
Ja Duluthin poikia varotan.
Tällä pienellä laulunpätkällä
Heti käypi mulle Lumpelin jätkällä.
Kun kävelin mä Superio Streetillä,
Aina Astorian kohdalla
Hellu sanoi, että mennään nyt hotelliin
Ja otetaan me pienoinen puteli.
No, hotelliin sisälle kun astuttiin
Ja kaulaamme hieman me kasteltiin,
Niin helluni minut hurmas niin,
Että luulin päässeeni taivaisiin.
Upsteista me Rooma sitten räntättiin,
Siellä me lemmestä hääräiltiin.
Minä Hellua hienoa hiälin niin,
Sitä pussailin ja sitä passailin.
Ja näin minä unta taivaista,
Noista suurista enkelien parvista.
Siellä kitarit ja kantelot kaikuivat,
Siellä lemmenlaulut ne raikuivat.
No, aamulla kun silmäni mä auki sain,
Nousi karvat pystyyn mun kaulustain.
Voi kirous, voi kauhistus!
Mikä vieressäni oli kummitus!
Oli naama kuin rupisammakon
Ja suunsa oli aivan hampaaton.
Härän pää oli paljas kuin kaalinpää,
Eikä ollut toista kättäkään.
Tekotukka oli pöydällä leviällään,
Tekohampaat ne vieressä ristissä,
Ja purkkia kaikkia maalia
Oli sängyn vieressä tuolilla.
Oi, purkkia kaikkia maalia
Oli sängyn vieressä tuolilla.