Champ Car Long Beach 2008 - End of an Era

[CARTer]

Champ Car World Series – Toyota Grand Prix of Long Beach - Vuosisadan kilpailu
18-20. huhtikuuta 2008​

Enpä olisi uskonut joutuvani kirjoittamaan tätä. Koska Pohjois-Amerikan pitkäikäisin formulasarja Champ Car World Series valmistautuu sen historian viimeiseen osakilpailuun, joka ajetaan ensi viikonloppuna Long Beachin kauniilla katuradalla, lienee aika kerrata ja muistella sarjan hienoa taivalta.

Pohjois-Amerikan moottoriurheiluhistoria ulottuu viime vuosisadan alkuun, jolloin Vanderbilt Cup – kilpailut toivat historian ensimmäiset huimapäät New Yorkin Long Islandille. Ensimmäinen taistelu Vanderbilt – maljasta käytiin vuonna 1904 ja yli sata vuotta myöhemmin kuljettajat kuten Sebastien Bourdais, Paul Tracy ja Jimmy Vasser juhlivat uransa suurimpia saavutuksia komean hopeisen antiikkimaljan kanssa.

Varsinainen Championship Car – sarjan, jonka nimi myöhemmin kansan suussa typistyi Champ Cariksi, aloitti vuonna 1909. American Automobile Association (AAA) perusti Yhdysvaltojen mestaruussarjan, jonka ensimmäinen kilpailu ajettiin Portlandissa Oregonissa kesäkuun 16. päivä. AAA hallinnoi amerikkalaista moottoriurheilua aina Le Mansin vuoden 1955 järkyttävään joukkokolariin, jonka jälkeen se vetäytyi moottoriurheilukilpailujen järjestelyistä. United States Auto Club (USAC) otti vastuun mestaruussarjan toiminnasta, mutta mukana olleet tallit halusivat kehittää ja viedä lajia eteenpäin, joten vuonna 1979 moottoriurheilulegenda Dan Gurney kirjoitti ns. ”Valkoisen paperin”, josta tuli pohjoisamerikkalaisen formula-autoilun ohjenuora ja Championship Auto Racing Teams (CART) eli tallien oman järjestelyorganisaatio perustettiin.

CART-sarjasta kehittyi kansainvälisesti merkittävä sarja, jonka yksi huippuhetkistä oli, kun hallitseva F1-maailmanmestari Nigel Mansell siirtyi sarjaan vuonna 1993. Sarjassa ajoi tuolloin muitakin F1-mestareita, kuten Emmerson Fittipaldi, Mario Andretti ja Indianapolisissa Champ Carilla kilpaili myös kolminkertainen F1-mestari Nelson Piquet. Vanhempien veteraanien vastapainoksi CART/Champ Car nosti esiin paljon nuoria tähtiä. Toisen sukupolven kuljettajat Al Unser Junior ja Michael Andretti kävivät 90-luvun alussa eeppisiä taisteluita sarjan mestaruudesta ja nuori Jacques Villeneuve, joka voitti uransa ensimmäisen suuren formulakilpailun syksyllä 1994 Road American moottoriradalla. Seuraavana vuonna Villeneuve voitti sarjan mestaruuden ennen siirtymistään F1-sarjaan. Toiset olivat vähemmän onnekkaita. Vuonna 1997 kanadalaisesta Greg Mooresta tuli silloin historian nuorin suuren autokilpailun voittanut kuljettaja. Hän menehtyi vain kaksi vuotta myöhemmin Fontanan superovaalilla.

Champ Car on aina ollut synonyymi huippunopealle kilpa-autolle. Vuonna 2000 Gil de Ferran ajoi suljetun radan nopeusennätyksen Fontanan ovaalilla. Ennätystä ei ole vieläkään rikottu. Vuonna 2002 Jimmy Vasser voitti niukasti tuolloin maailman nopeimman autokilpailun samaisella superspeedwayllä. Sarja esitteli viime vuonna uuden auton, joka ensimmäisessä testissään Laguna Secan moottoriradalla alitti Toyotan F1-autolla tekemän rataennätyksen. Tony Cotman kuvaili uutta Champ Car – autoa maailman kovimmaksi ja ilkeimmäksi kilpavehkeeksi.

Long Beachissä maailman vanhimman moottoriurheilusarjan upea ja tapahtumarikas historiankirjoitus saa siis ensi viikonloppuna viimeisen lukunsa. Lähes 100 vuotta ensimmäisen ajetun kilpailun jälkeen Champ Car World Series lakkaa olemasta.

Kuitenkin vielä kerran maailman kovimmille katutaistelijoille annetaan mahdollisuus näyttää mistä tämän sarjan tähdet on tehty ja miksi sarja oli yksi maailman hienoimmista. Edessä on vuosisadan kilpailu. Sen jälkeen turbojen laulu lakkaa. Toivottavasti kuitenkin vain hetkeksi.

Champ Car World Seriesin viimeinen veto – Toyota Grand Prix of Long Beach, 18-20. huhtikuuta 2008

 

[CARTer]

Ketkä?

Long Beachin Grand Prix'n on tarkoitus olla Champ Car - sarjan historiaan kunnioittava muistotilaisuus, jossa juhlistetaan sarjan historiaa. Tässä ovat juhlatilaisuuden pääesiintyjät.

Ensi viikonloppuna Kalifornian kaduille kerääntyy kaksikymmentä kuljettajaa ympäri maapalloa. Kuljettajien joukosta löytyy veteraaneja, jotka edustavat sarjan upeaa historiaa. Heidän lisäkseen mukana on myös nuoria nälkäisiä pilotteja, jotka muistuttavat faneja sarjan kautta miehiksi kasvaneista pikkupojista, kuten Unser Jr. Michael Andretti ja Jacques Villeneuve.

Vasta 19-vuotiaan Graham Rahalin tähti on kovassa nosteessa St. Petersburgin IRL-kilpailun voiton jälkeen ja hän saattaa Long Beachin jälkeen johtaa ”yhdistynyttä” IndyCar-sarjaa. Tallikaveri Justin Wilson oli Sebastien Bourdais’n kovin haastaja ja pitkä F3000-mestari sijoittui ranskalaisen jälkeen kolmesti sarjan kakkoseksi. Wilsonin eduksi voidaan laskea se, että hänen ajama McDonalds-auto on Long Beachissä voittanut viimeiset kolme kilpailua. Ronald McDonald saattaa juhlia näyttelijälegenda Paul Newmanin ja Carl Haasin kanssa myös viimeisessä Grand Prix’ssä.

Kanadan kuumapää Paul Tracy valmistautuu näillä näkymin viimeiseen kilpailuunsa Gerry Forsythen tallissa. Yhdessä he ovat voittaneet 12 osakilpailua ja viimeisen CART-mestaruuden vuonna 2003. Nyt 39-vuotias ”Thrill from West Hill” ajanee viimeisen Champ Car – kilpailunsa samalla radalla, jolla hän teki debyyttinsä Dale Coynen kuljettajana vuonna 1991.
Tracyn parina toimii entinen F1-kuljettaja Franck Montagny, joka oli Sebringin testeissä erittäin nopea. Hän saattaa yllättää ja jatkaa ranskalaisten menestysperinteitä. Forsythen kolmatta autoa ajaa meksikolainen David Martinez.

Kuten koko Champ Car – sarja, hyvästelee myös Minardi-talli yhdysvaltalaiset fanit. Paul Stoddart ei tule jatkamaan, vaan keskittyy tulevaisuudessa muihin asioihin. Stoddart kuitenkin antaa viimeisinä tekoinaan fanien suosikille Nelson Philippelle mahdollisuuden kilpailla Pohjois-Amerikan nopeimmalla formulalla Long Beachissä. Philippe, yksi varikon hauskimmista kavereista, valmistelee viimeiseen Champ Car – kisaan jotain erityistä yllätystä. Nuoren Philippen tallikaverina kilpailussa ajaa 49 – vuotias Roberto Moreno.

Keith Wigginsin puolelta tallin kolmatta autoa ajaa IRL-sarjassa mukana oleva Ernesto Jose Viso, joka tästä lähin tunnetaan yhdysvaltalaiseen moottoriurheiluun paremmin sointuvalla nimellä EJ.

KVRT tuo Champ Car – veteraanit Oriol Servian ja Will Powerin Long Beachiin. Tallin kolmatta autoa ajaa tallipäällikkö ja vuoden 1996 CART-mestari Jimmy Vasser, joka on aina ollut suuri Champ Car – fani. Hän ajoi vuonna 2005 eräänlaisen jäähyväiskilpailunsa Long Beachsissä, mutta haluaa nyt henkilökohtaisesti hyvästellä ja kunnioittaa sarjan pitkää taivalta. Vasserin seuraksi Long Beachiin saapuvat myös CART-mestarit Cristiano da Matta ja Alex Zanardi. Vasser itse odottaa tapahtumasta tunnepitoista ja tietää jo nyt kyseessä olevan erittäin vaikea hetki, kun Cosworthin 2.6-litraiset turbomoottorit sammutetaan viimeisen kerran.

Mukana Long Beachissä on neljä tulokaskuljettajaa. Heistä suomalaisittain mielenkiintoisin on Paul Gentilozzin tallissa Suomea edustava Juho Annala. Annala lähtee kilpailuun erittäin vähäisellä kokemuksella, mutta on aivan loistavaa, että moottoriurheilumaana tunnetusta Suomesta on mukaan saatu edustaja, joka kunnioittaa sarjavanhuksen viimeistä taivalta parhaalla mahdollisella tavalla: Antamalla maailman kovimmalle kilpa-autolle oikein kunnolla hanaa. :thumbup:

Viime kauden Atlantic-hopeamitalisti Franck Perera on mielenkiintoinen ranskalaistulokas, jonka edesottamuksia kannattaa seurata. GP2-kokemustakin omaava Perera oli Sebringin testeissä erittäin nopea, ja saattaa yllättää Eric Bachelart’n tallissa. Pereran toverina Conquestilla ajaa F1-kokemustakin omaava Enrique Bernoldi.

Long Beach on kerännyt erittäin taitavan ja kovatasoisen ryhmän ajamaan Champ Car – sarjan viimeiset kilometrit. Nämä kuljettajat ovat kaikki täysverisiä kilpa-ajajia ja valojen vaihtuessa vihreäksi heidän ei tarvitse säästellä mitään. Se on hyvä, sillä panokset ovat kovat. Historian viimeisen Champ Car – kilpailun voittajan nimi tullaan muistamaan ikuisesti.

Osallistujalista

02. Justin Wilson – Iso-Britannia - Newman/Haas/Lanigan Racing – McDonalds
3. Paul Tracy – Kanada – Forsythe/Pettit Racing – Indeck
4. Nelson Philippe – Ranska – Minardi Team USA – Minardi Team USA
5. Oriol Servia – Katalonia – KV Racing Technologies – Plantronics, IRise, HP
06. Graham Rahal – Yhdysvallat – Newman/Haas/Lanigan Racing – Hole in a Wall Camps
7. Franck Montagny – Ranska - Forsythe/Pettit Racing – Indeck
8. Will Power – Australia – KV Racing Technologies – Aussie Vineyards
9. Antonio Pizzonia – Brasilia – Rocketsports Racing – Rocketsports Racing
10. Juho Annala – Suomi - Rocketsports Racing – Rocketsports Racing
12. Jimmy Vasser – Yhdysvallat – KV Racing Technologies – Aussie Vineyards
14. Roberto Moreno – Brasilia – Minardi Team USA – Minardi Team USA
15. Alex Tagliani – Kanada – Walker Racing – Walker Racing
18. Bruno Junqueira – Brasilia – Dale Coyne Racing – The Zline Car
19. Mario Moraes – Brasilia – Dale Coyne Racing – The Sonnys BBQ Car
29. Alex Figge – Yhdysvallat – Pasific Coast Motorsport – Imperial Bank
33. EJ Viso – Venezuela – HMV Racing – PDVSA
34. Franck Perera – Ranska – Conquest Racing – CJ Motorpsort
36. Enrique Bernoldi – Brasilia – Conquest Racing – Sangari
37. David Martinez – Meksiko - Forsythe/Pettit Racing – Indeck
96. Mario Dominguez – Meksiko - Pasific Coast Motorsport – PCMRacing.com

 

[CARTer]

Missä?

Champ Carin viimeisen näytöksen tapahtumapaikkana toimii Long Beachin katurata Kaliforniassa. Kilpailu on Amerikan suurin katuratakilpailu ja sillä on pitkät perinteet. Ensimmäinen kilpailu ajettiin vuonna 1977 ja jo seuraavana vuonna radalla esiintyivät F1:n MM-sarja. Christopher Pook kuitenkin kyllästyi maksmaaan vuosittain kasvaneita maksuja ja vuonna 1984 kilpailu siirtyi CART-sarjan kalenteriin. Ensimmäisen Long Beachin CART GP:n voitti Mario Andretti.

Al Unser Junior tuli 90-luvun taitteessa tunnetuksi rannan kuninkaana, sillä hän voitti kilpailun yhteensä kuusi kertaa. Unser Junior voitti yhden CARTin tapahtumarikkaimmista kilpailusta Long Beachissä vuonna 1991.

Paul Tracy otti uransa ensimmäisen voiton Long Beachissä Roger Pensken tallissa vuonna 1993. Myöhemmin hän on voittanut Long Beachissä kolmesti. Viime vuosina Sebastien Bourdais on hallinnut tapahtumia radalla. Nelinkertainen Champ Car -mestari on voittanut kolme viimeisintä kilpailua.

Long Beachin kaduilla on nähty vuosien aikana mitä hienoimpia kilpailuja, eikä tämän vuotinen kolmaskymmenesensimmäinen - ja Champ Carin viimeinen - painos varmasti jätä ketään kylmäksi.

Ajattelin myös, että tähän jäähyväistoikkiin voisi keräillä ihmisten parhaita muistoja Champ Car – sarjan komealta taipaleelta.

Itselleni ehkä tunteikkain hetki sarjan parissa oli todistaa kuinka tuhannet ja jälleen tuhannet ihmiset nousivat ylös hurraamaan Alex Zanardin ajaessa heidän ohitseen, kun italialainen päätti oman henkilökohtaisen odysseiansa Lausitzin ovaaliradalla vuonna 2003. Se hetki oli jotakin elämää suurempaa.
Champ Car - fanaatikot ympäri maailmaa varmasti tuntevat samanlaisen tunnekuohun jälleen ensi viikonloppuna, kun päätöskilpailun voittaja kiihdyttää Shoreline Drivelle viimeistä kertaa. Sääli, etten päässyt paikanpäälle

 

[Ovaali]

Ajattelin myös, että tähän jäähyväistoikkiin voisi keräillä ihmisten parhaita muistoja Champ Car – sarjan komealta taipaleelta.

Itselleni ehkä tunteikkain hetki sarjan parissa oli todistaa kuinka tuhannet ja jälleen tuhannet ihmiset nousivat ylös hurraamaan Alex Zanardin ajaessa heidän ohitseen, kun italialainen päätti oman henkilökohtaisen odysseiansa Lausitzin ovaaliradalla vuonna 2003...

Itselle tuo Alexin esiintyminen Lausitzin ovaalilla v.2003 on jäänyt hyvin mieleen.
Alexhan oli radalla aivan uskomaton parhaimpina päivinään. Erityisesti B. Hertan ohitus Laguna Secan korkkiruuvissa on jäänyt mieleen eräänä kaikkien aikojen hienoimpana tilanteena mitä kilparadoilla on nähty.

Alexin ohella suosikkikuskeihini CART uran varrella kuuluiva mm. Michael Andretti, Nigel Mansell, Juan Montoya, Gil de Ferran, Paul Tracy, Dario Franchitti, Danica Patrick (no tietenkin, on se vaan niin säälittömän söpö), Jackues Villeneuve, Kenny Bräk - vain (ihan oikeasti, vain muutamia mainiteksani)

Alex Zanardi on silti se ihan ykkönen.

Minua viehätti suunnattoman paljon 90-luvun lopussa autoissa ilmenneet valtavat kyvyt ihmeellisiin nopuksiin. Gil de Ferranin ennätystä ei ole tehty rikottavaksi, ja olihan se aivan kauhistuttavan nopea veto.
Itse näin parhaan koskaan käytännössä annetun esimerkin siitä miten raakoja nopeudet ja niihit liittyvät voimat voivat parhaimmillaan voivat olla, kun 90-luvun loppupuolella ajettiin Texasin ovaalilla. Siitähän ei tullut lopulta mitään, koska ajaminen todettiin ihan liian vaaralliseksi. Harjoituksissa jotkut olivat käyneet g-voimien myötä hämärän rajoilla, valittaen päänsärkyä ja näkökentän sumentumista.
Itse noita harjoituksia seuranneena oli vain uskomattoman upeaa nähdä upeiden CART autojen sukeltavan Texasin 24asteen kallistuksiin repien yli 6geetä (!), tietäen ettei se todellakaan voi olla edes urheilijalle kovin helppoa sietää moisia voimia kierroksesta toiseen.
Ei ihme että kisa peruutettiin.

Sarjan historiassa on ajettu ylellinen määrä klassikkokisoja : useinhan on (ihan aiheesta) vitsailtu siitä että yhdessä CART kisassa tapahtui enemmän yhteensä kuin koko F1 kauden aikana yhteensä.
En lähde luettelemaan mitään suosikkikisojani sen enempää, ihan syystä, että KAIKKI kilpailut olivat yleensä jonkinlaisia TAPAUKSIA.

Toinen toistaan upeampien ovaali-näytelmien sekä katu/rata kisojen joukosta annettakoon nyt vaikka esimerkiksi Mark Blundelin ja Gil De Ferranin kaksintaistelu Portlandin moottoriradalla v.1997. S oli mieletön...Nyt jälkeenpäinkin pätkää seuranneena eihän sitä voi kuin nauraa rätkättää selostajien vaahdotessa.

Parhaimmillaan CART sarjan ratavalikoima oli täysin vertaansa vailla. Kuin 80-luvun Formula 1 kalenteri yhdistettynä mitä hiemoimpiin, erilaisiin ovaaleihin. Paljon upeita moottoriratoja, haastavia katuratoja, ja sitten ne ovaalit...Eikä tietysti sovi unohtaa erikoisuuksia : Erityisesti Clevelandin legendaarinen kentolenttärata oli mielestäni aivan hirveän hauska tapaus.


Senpä tässä vielä sanon, että esteetikkona silmääni ei kilpa-autojen historiassa ole koskaan miellyttänyt mikään sen enempää kuin 90-luvun CART autot. Tykkään tosi paljon myös 50-60 luvun Ykkösistä jne, mutta pe*kele, ne CART olivat etenkin tietyissä väreissä henkeäsalpaavan makean näköisiä. Etenkin Reynardin kori oli kaunis, ja se taivaansininen auto jossa G. Moore menetti henkensä, on mielestäni kenties kaikkien aikojen kaunein kilpa-auto.

 

[lara]

Olipa hieho yhteenveto!! :thumbup:
Juho oli parantanut eilen aikojaan ja tiimi oli ollut erittäin tyytyväinen. :ahem:
m-ger varmaan laittaa lisää infoa oikeaan toikkiin kun ehtii...

 

[WebSlave]

CARTer loihti hienosti sanoiksi sen, minkälainen historia saa surullisen päätepisteensä Long Beachissä. Yhdistymisen olisi toivonut tapahtuvan toisin, mutta minkäs teet. Voi vain toivoa, että kunniakas historia saisi tavalla tai toisella jatkoa.

Champ Car osoittautui vuoreksi, jota suomalaiset autourheilijat eivät valloittaneet. Pioneeri Tero Palmroth osallistui ainoana suomalaisena legendaariseen Indyyn. Salo ja JJ kävivät myös kokeilemassa suht vaatimattomalla menestyksellä ja nyt Annala ehtii vielä kirjata nimensä neljänneksi suomalaiseksi Champ Car-kuskiksi.

Omalta kohdaltani luin nuorena huuli pyöreänä maailman suurimmasta autourheilutapahtumasta Vauhdin Maailmasta. Nimet Unser, Mears, Rutherford, Sneva, Foyt jne tulivat tutuiksi, vaikken kavereita koskaan nähnyt kuin valokuvissa. Keltainen Pennzoil-auto näytti komealta.

Toki sarja sinällään jäi kiinnostuksesta huolimatta jonkin verran etäiseksi, koska mediaseuranta Suomessa oli vähäistä. Kisojakin näki harvakseltaan eri kanavilta. Netin ja live timingin ensiaskeleiden myötä pidin jopa Champ Car-veikkausta kaveripiirissä pari vuotta. Muistan kuinka seurasimme tilanteiden kehittymistä tietokoneen näytöltä, vaikkemme usein olleet kuin ICQ-yhteydessä toisiimme.

Long Beachistä minulla ei ole Champ Car-muistoja, mutta rata sinällään herättää F1-fanissakin tunteita. Keken 360 astetta ja McLaren-kaksikon nousu lähtöruudukon perältä kaksoisvoittoon (katuradalla!) ovat legendaarisia hetkiä. No, radan historia jatkunee tavalla tai toisella jatkossakin.

 

[Zamppa]

Itse en ehtinyt paljoakaan CARTin vanhempia aikoja seurata, jostain 90-luvun alusta jäivät mieleen Ruutulipussa vilahdelleet Andrettit mustavalkoisissa autoissaan ja Bobby Rahal ensin keltaisessa ja sitten mustassa menopelissä, mutta siinäpä se. Siihen aikaan vain seuraaminen oli jumalan selän takana asuvalle hankalaa kun ei ollut Eurosportteja ja nettistreameista ei osattu edes unelmoida, joten nelonen teki mahtavan kulttuuriteon kaudella '98 näyttämällä kisat livenä. Niitä tarttui nauhalle useampikin mutta pahalainen kun ei taida olla yhtään tallella...

Ennen kaikkea mieleen noilta vuosilta ovat JJ-fanille jääneet juuri Jykän edesottamusten seuraaminen, ja etenkin esitykset Long Beachissa(johti kisaa hetken turva-auton takana) ja Surfer's Paradisessa (olikohan viides, lyhyeksi jääneen uran paras sijoitus kuitenkin).

Toki muutakin jäi mieleen. Ovaali mainitsikin jo Zanardin ohituksen Hertasta Laguna Secassa, ja Zanardi vastasi myös toisesta ikimuistoisesta esityksestä Clevelandissa. Siellä Alex putosi muistaakseni pieleen menneen varikkokäynnin takia viimeiseksi ja sai vielä hetkeä myöhemmin drive through-rangaistuksen, jonka jälkeen alkoikin sitten armoton nousu ja kisan loppuun mennessä Zanardi oli noussut kärkeen. Nousu kärkeen taisi vieläpä tapahtua viimeisellä kierroksella.

Joitain muitakin asioita sieltä täältä on jäänyt mieleen. Mm. Hertan ja Barronin rakentama autosandwich Road Americassa 98, Andrettin ja Montoyan taistelu Michiganissa 2000, 'maailman kallein parkkipaikka' Long Beachissa 98 (ei varmaan ainoa kerta kun neulansilmässä on ollut ruuhkaa), Pac-Westin kuskien huono säkä Detroitissa 97 (molemmilta loppui bensa kärkipaikalta ihan kisan lopussa) ja syystä tai toisesta Arnd Meier, joka kierteli ratoja keltaisella autollaan tasaisen varmasti takajoukoissa. :ahem:

Oh the good times...

Nykymuotoisesta ChampCarista nyt ei ole paljoakaan ikimuistoisia hetkiä jälleen suomessa heikon näkyvyyden takia, mutta nyrkkitappelu Tracy vs. Tagliani viime vuodelta ei kyllä hevillä unohdu.

Long Beachistä minulla ei ole Champ Car-muistoja, mutta rata sinällään herättää F1-fanissakin tunteita. Keken 360 astetta ja McLaren-kaksikon nousu lähtöruudukon perältä kaksoisvoittoon (katuradalla!) ovat legendaarisia hetkiä. No, radan historia jatkunee tavalla tai toisella jatkossakin.

Eiköhän se LB ole Indycar-kalenterissa kaudella 2009.

 

[EdHunter]

pe*kele, ne CART olivat etenkin tietyissä väreissä henkeäsalpaavan makean näköisiä. Etenkin Reynardin kori oli kaunis, ja se taivaansininen auto jossa G. Moore menetti henkensä, on mielestäni kenties kaikkien aikojen kaunein kilpa-auto.

Samaa mieltä, 90-luvun Cart-autot olivat tyylikkyydessään omaa luokkaansa. Itseäni miellytti eniten Pensken punavalkoiset autot sekä kananpojankeltaiset Pennzoil-kärryt. :ahem: Vielä ainakin Salon aikaan 2003 ChampCar-autot olivat hienoja, mutta esimerkiksi nuo viime kauden CCWS-autot olivat aika onnettoman näköisiä :yuck: - muistuttavat ehkä liiaksi F3000/GP2-autoa.

Sinänsä harmi tuo CCWS:n poistuminen manan maille. :thumbdown Jenkkilän formulasarjojen yhdistymistä tuli toivottua useampi vuosi, mutta kurjaa kun se tapahtui juuri IRL:ään eikä toisinpäin. CCWS/Cart oli kuitenkin instituutio, joka suuruutensa päivinä haastoi jopa itsensä Fykkösen.

 

[ettelbruck]

Hienoa stooria:thumbup: :thumbup: Hieman löysähkösti olen aina seurannut USAn kisailua, mutta hieman kuitenkin.
Ja tärkein CARTtjsp-muisto on se törkein: 7.9.97 tajusin että lähes kulman takana Monterreyssa oli kisa kun mä tapoin aikaa jossain h.....tin käpykylässä alle sadan kilsan päässä. unfuckingbelieveable:jaska:

 

[Ovaali]

Ensinnäkin on todettava, että kun katselee edellistä postiani tähän topicciin niin huomaa että oli launtai-ilta kun eksyin aiheesta kirjoittelemaan…(voi sitä lyöntivirheiden määrää)
Toisin kuin kokaiinin käytöstä syytetty Tony George, minä olin ihan laillisessa punkkulöylyssä.

OK. Tässä muutama kiva kuva tuolta CARTin kultakaudelta; 1990-luvun loppupuolelta. Mukana myös meidän oma Jyrkimme.

 

[Silk Cut Jaguar]

Ensimmäisen Long Beachin CART GP:n voitti Mario Andretti.

Unser Junior voitti yhden CARTin tapahtumarikkaimmista kilpailusta Long Beachissä vuonna 1991

Eka linkissä ilmeisesti väärä osoite...

 

[EdHunter]

Tuo oli muuten jännä juttu tuo Mersun mukanaolo Cartissa 90-luvulla, kun kyseinen firma toimitti moottorit mm. PacWestille, Penskelle, Forsythelle, Hoganille ja Bettenhausenille. Taisi ilmeisesti olla takana sakemannien ajatus lisätä Mersujen myyntiä rapakon takana, vai? Muistaako muuten kukaan, kuinka luotettavia nuo koneet olivat? Ainakin F1-puolella tuo luotettavuus kun on ollut juuri se Mercedeksen akilleen kantapää....

 

[CARTer]

Noista Ovaalin lähettämistä kuvista osa on legendaarisen kuvaajan Peter Burken ottamia. Burkella oli uskomaton lahjakkuus vangita ohi kiitävien autojen vauhti ja viehätys ja miehen tuotoksiahan löytyy lisää osoitteesta champcar.com. Aivan upeita kuvia, joita nyt katsoo haikein mielin ja pieni kyynel silmäkulmassa. Kuva Gregistä nousemassa Elkhart Laken varikkomäkeä ylös on mielestäni kaunein moottoriurheiluaiheinen kuva ikinä.

Vaikea kuvitella, että vain neljä kuukautta myöhemmin Greg oli poissa. "See you at the front." :frown:

Eka linkissä ilmeisesti väärä osoite...

Linkki korjattu.

Tuo oli muuten jännä juttu tuo Mersun mukanaolo Cartissa 90-luvulla, kun kyseinen firma toimitti moottorit mm. PacWestille, Penskelle, Forsythelle, Hoganille ja Bettenhausenille. Taisi ilmeisesti olla takana sakemannien ajatus lisätä Mersujen myyntiä rapakon takana, vai?

Mercedeshän tuli ensin mukaan vain Indianapolis 500 – mailin ajoon, kun Penske älysi käyttää ikivanhaa sääntöä hyväkseen ja rakentaa kilpailua varten erikoismoottorin. Jo ennen toukokuuta kävi selväksi, että auto tulisi olemaan ylivoimainen ja Al Unser Jr. voittikin kilpailun ajatettuaan ensin Fittipaldin seinään kierroksen johdosta. Muiden käytössä oli Ilmorin nimeämätön moottori, joka oli kehitysversio aikaisemmasta Chevroletin moottorista. Loistavasti menneen Indyn jälkeen Mercedes lähti seuraavana vuonna mukaan nimeämällä kaikki Ilmor - autot Powered by Mercedes-Benz – tarroilla. Ironista kyllä, Pensken autot karsiutuivat -95 Indystä eikä saksalaisautonvalmistaja koskaan juhlinut sarjan mestaruutta.
Luotettavuus ei tosin ollut syynä. Toyota oli sillä saralla ylivoimainen ykkönen. Kysytään vaikka Dan Gurneyltä. Varsinkin loppupuolella Mersun moottorit vain olivat alitehoisia verrattuna Hondaan ja Toyotaan, eikä rahaa kehitystyöhön juuri ollut.

Derrick Walker muuten antaa fanien pientä hyväntekeväisyyteen menevää korvausta vastaan kirjoittaa terveisensä Alex Taglianin autoon. Kyseessä on Walkerin tapa kiittää sarjan työntekijöitä ja faneja, mutta myös ehkä pienimuotoinen katumuksen osoitus, että hän oli sokeasti luottamassa Georgen apuun, jota ei koskaan tullutkaan. Tagliani muuten ei saa Long Beachin kisasta palkkaa, mutta hänen ei myöskään tarvitse maksaa ajamisestaan.

Justin ja Julia Wilson toivottivat viime lauantaina Jane Louise Wilsonin tervetulleeksi maailmaan, joten saa nähdä miten tytär vaikuttaa tuoreen isän vauhtiin Long Beachissä.

 

[EdHunter]

Mercedeshän tuli ensin mukaan vain Indianapolis 500 – mailin ajoon, kun Penske älysi käyttää ikivanhaa sääntöä hyväkseen ja rakentaa kilpailua varten erikoismoottorin. Jo ennen toukokuuta kävi selväksi, että auto tulisi olemaan ylivoimainen ja Al Unser Jr. voittikin kilpailun ajatettuaan ensin Fittipaldin seinään kierroksen johdosta. Muiden käytössä oli Ilmorin nimeämätön moottori, joka oli kehitysversio aikaisemmasta Chevroletin moottorista. Loistavasti menneen Indyn jälkeen Mercedes lähti seuraavana vuonna mukaan nimeämällä kaikki Ilmor - autot Powered by Mercedes-Benz – tarroilla. Ironista kyllä, Pensken autot karsiutuivat -95 Indystä eikä saksalaisautonvalmistaja koskaan juhlinut sarjan mestaruutta.
Luotettavuus ei tosin ollut syynä. Toyota oli sillä saralla ylivoimainen ykkönen. Kysytään vaikka Dan Gurneyltä. Varsinkin loppupuolella Mersun moottorit vain olivat alitehoisia verrattuna Hondaan ja Toyotaan, eikä rahaa kehitystyöhön juuri ollut.

No selkisipä tuokin sitten Eikös Mersu muuten tarjonnut ainakin Mark Blundellille jonkinlaisen suojatyöpaikan PacWestiltä miehen poistuttua McLarenilta...?

 

[Bobakki]

No selkisipä tuokin sitten Eikös Mersu muuten tarjonnut ainakin Mark Blundellille jonkinlaisen suojatyöpaikan PacWestiltä miehen poistuttua McLarenilta...?

Tällainen kuvio tosiaan nähtiin, mutta hauska yksityiskohta on se, että PacWest käytti vielä 1996 Fordeja. Suomalaisittain merkittävää taas oli, että tilaa Blundellille antoi JJ Lehto, jolle paikka oli jo käytännössä sovittu.

 

[Pärre]

Historian viimeisestä Champ Car-kisasta sen verran, että osanottajalista näyttää aika vaikuttavalta. Kovia luitahan ne on melkein kaikki, joten kilpailusta voi tulla kiihkeä. Miten lie Juho Annalan mahdollisuudet? Olisi metkaa jos katuradalla tulisi perinteiset jättihärdellit, ja Annalalla kävisi siinä ryskeessä moukan tuuri. Kohtahan tuo nähdään. Tai siis ne näkee jotka näkee.

 

[Newtown]

Itsellänikin on paljon hyviä muistoja kyseisestä sarjasta, vaikka en sen jälkeen sarjaa niin aktiivisesti ole seurannutkaan kun nimeksi vaihtui Champ Car. On todella ikävää, että tarina päättyy, niin mahtava sarja on ollut kyseessä. Varsinkin 90-luvun loppupuoli oli aivan mahtavaa aikaa. Ne ajat kun saisi takaisin.

Onko CARTer'illa tai muilla tietoa pystyykö tätä historiallista viimeistä kilpailua seuraamaan mistään tv:n tai netin välityksellä? Ja kysehän on tietenkin liikkuvasta kuvasta. Ei mistään live-timing'eista.

 

[CARTer]

Toyota Grand Prix of Long Beach - perjantai - vapaat harjoitukset 1

Lopun alku. Champ Car – sarjan viimeisen viikonlopun ensimmäiset vapaat harjoitukset ovat nyt takana. Jotkin asiat muuttuvat, mutta McDonaldsin auto löytyy aina vaan tuloslistojen kärjestä. Suuri yllätys ei siis liene, että Newman/Haas/Laniganin Justin Wilson oli juuri päättyneiden harjoitusten nopein. Tuore isä alitti viime vuonna samalla autolla Sebastien Bourdais’n ensimmäisissä vapaissa ajaneen kierrosajan. Pohjois-Amerikan nopein rataluokka on valmis lähtemään tyylillä.

Viimeinen Champ Car – mohikaani Alex Tagliani piristi fanien mieliä roikkumalla pitkään kärkipaikalla. Quebeciläinen joutui lopulta kuitenkin tyytymään toiseen sijaan. Fanien suosikki vihreäkeltaisessa Walker Racingin autossa jäi Wilsonin kärkiajasta tasan kymmenyksen. Sunnuntaihin mennessä Tagin auto on varmasti täynnä fanien viimeisiä terveisiä. Kyseessä saattaa hyvin siis olla maailman nopein muistokirjoitus.

Walkerilta KVRT:lle siirtynyt Will Power oli kolmas ja PCM Racingin Mario Dominguez yllättäen neljäs. PCM:n hopeinen auto on viimeisessä kilpailussa varustettu kilpailunumerolla 96. Samalla numerolla Jon Fogarty voitti Atlantic-mestaruuden vuonna 2004 PCM-tallin autolla. Forsythen Paul Tracy löytyy juuri tallitoverinsa Montagnyn edeltä sijalta kuusi. Graham Rahalilla oli selkeästi ongelmia aamulla, sillä hän oli vasta kolmastoista. Rahalin auto on maalattu 90-luvun alkupuolelta tuttuun mustavalkoiseen väritykseen, joka tuli Andrettien ja Nigel Manselin ajamina tutuiksi.

Suomen Juho Annalalle aamun harjoitusjakso oli varmasti mielenkiintoinen kokemus. Hän on kuljettajista hitain ja lähes viisi sekuntia Wilsonin aikaa hitaampi. Vauhtia pitäisi iltapäivällä löytyä runsaasti, sillä kaikki muut tulokkaat olivat selvästi nopeampia. EJ Viso oli peräti kaksi sekuntia Annalan edellä sijalla 19.

Tänään ajetaan vielä toiset vapaat harjoitukset ja ensimmäiset aika-ajot. Varsinaiset lähtöruudut lyödään lukkoon huomenna.

 

[Teme-84]

Ensinnäkin on todettava, että kun katselee edellistä postiani tähän topicciin niin huomaa että oli launtai-ilta kun eksyin aiheesta kirjoittelemaan…(voi sitä lyöntivirheiden määrää)
Toisin kuin kokaiinin käytöstä syytetty Tony George, minä olin ihan laillisessa punkkulöylyssä.

OK. Tässä muutama kiva kuva tuolta CARTin kultakaudelta; 1990-luvun loppupuolelta. Mukana myös meidän oma Jyrkimme.

Muistoja muistoja.. Silloin tuota tuli seurattua aika tarkasti, myös 2000-luvulla jonkin verran. Jonain vuonna oli 7 ekassa kisassa jokaisessa eri voittaja.

Olen laittanut tämän CART-videoketjuun mutta pakko pistää tähänkin, muistui tämä video taas mieleen noista kuvista. Todella hieno ja koskettava tribuutti Greg Mooresta:

http://www.youtube.com/watch?v=_K8EQ66bIgY

Hiljaiseksi vetää varsinkin alun lapsuuskuvien pyöriessä

Annalalla melko vaikean oloinen alku. Toivottavasti hommat alkaa sujumaan seuraavilla ajojaksoilla..

 

[Murre]

Mistäs te tuota seurailette?