ChampCarin ja IRL:n yhdistyminen

[CARTer]

miten käy radoille.

Kalkhoven ja George ovat useaan otteeseen sanoneet ettei kalustosta ja kalenterista muodostu ongelmaa. Noudattaen tuota 50-50 linjaa olisi varmaan hyvä veikata mukana olevan 10 katu- ja moottoriratakilpailua ja 10 ovaalia. Mitkä ne sitten ovat? Siitä taitetaan peistä fanien keskuudessa varmasti pitkään.

Katuradoista mukana varmasti nähdään Long Beach ja Toronto (Kalkhoven), St. Petersburg (Andretti/Honda). Luultavasti myös San Jose ja Edmonton...
Kaupunki maksanee Clevelandin mukaan. Watkins Glen on hieno paikka, mutta ei saa tarpeeksi takapuolia katsomoihin... Sears Pointista en sano mitään. Tai no sen että se on keskellä ei mitään :doubtful:
Elkhart Laken kohtalo ratkeaa syksyllä. Jos sinne ei katsojia tule niin voidaan paikka unohtaa ehkä kokonaan. Sääli.
Uusista tulokkaista Las Vegas ja Phoenix saadaan varmaankin ympättyä mukaan. Vegas nyt ainakin. Houston riippuu TMS:n toiminnasta. Mexico Cityyn on pakko mennä. Gerry Forsythe omistaa paikan ja katsomot ovat mukavan täynnä olleet aina. Toista kilpailua ei Meksikossa tarvitse järjestää: Monterrey saadaan taas puistokäyttöön. Surfers Paradise on ilmapiiriltään loistava kilpailu ja kaupunki tukee sitä. Rata tuottaa hyviä kilpailuja, joten onko järkevää heivata sitä?

Ovaaleista mukana on ainakin Indianapolis (Hei daa ) ja Motegi (Honda). Itse näkisin mieluusti vanhan Triple Crown kilvan palaavan, joten 500 mailisia tarvittaisiin. Michigan ja Fontana olisivat luonnolliset valinnat, mutta en tiedä miten ISC suhtautuu yhdistymiseen... Milwaukeella on historiaa, joten uskoisin sen olevan kalenterissa Indystä seuraavana. Niin se on aina ollut ja tulee aina olla! Texas Motor Speedway ei sovi formula-autoille. Ei mikään oikea kilpa-auto kuulu niin jyrkästi kallistetulle ovaalille!
Richmond, Kansas ja Kentackystä joku tippuu, mutta itse näkisin Richmondin hyvänä lyhyenä ovaalina kalenterissa. Chicagoland pysyy, ihan hyvä rata ja mielenkiintoinen sijainti ovat plussaa. Kauden avaus jotenkin kuuluu Homesteadiin. En tiedä miksi, mutta Florida tuntuu hyvältä paikalta aloittaa kausi... Iltakilpailu olisi hienoa ja niinhän IRL suunnittelee tekevänsäkin ensi vuonna. Phoenixin lyhytovaali on haastava kuljettajille, mutta kukaan ei ilmestynyt katsomaan sitä viime vuonna, joten sinne tuskin palataan. Sääli.
Kalkhoven taisi jossain haastattelussa sanoa yhdistyneeseen sarjaan olevan tarjolla 30 kilpailupaikkaa. ”Kuinka upea tilanne meillä onkaan” :thumbup:

Silloin 2003 aikoihin kun aloin aktiivisemmin seurata oli hyvä kun oli pieniä talleja tulossa mukaan kisoihin, ja oli ihan kohtuulliset mahdollisuudet pärjätä, niinkuin F1 -90 luvun alussa.

Tuona vuonna vain neljä kertaa ns. pikkutallien kuljettajat pääsivät kolmen parhaimman joukkoon. Jos se kertoo heidän pärjänneen hyvin niin mikäpä siinä. :wink: Kelley pyöri tuohon aikaan enemmän tai vähemmän Tony-sedän rahoilla ja Toyotan moottorilla, joten ei se minusta mikään pieni talli ollut. Panther nyt on asia erikseen. Kiitos Cosworthin ja Hornish Juniorin pääsivät juhlimaan kahdesti voittoa, mutta olivat koko kauden aika pihalla Ganassin, Pensken ja Andretti-Greenin viedessä suurimmat pokaalit. Kyllä IRL oli jo vuonna 2003 menossa alas ja rytinällä, jos se oli edellisenä talvena ylös asti päässyt... Tuolloinhan sarjasta piti tulla suuri ja mahtava Hondan ja Toyotan avulla, mutta näin ei käynytkään. Vastapuoli mukiloitiin näiden kahden avulla sairaalaan, mutta sieltä se vain nousi takaisin kehään. :tongue:
Kysyin jo aiemmin onko kukaan nähnyt Pagania, Gallesia, Dick Simonia tai Menardia? Miten voivat IRL:n alkuperäiset tallit Bradley, Foyt ja Hemelgarn nykyään? Voin mielelläni kertoa, jos tarve vaatii

 

[CARTer]

Yhdistymiskeskustelut on pistetty jäihin toistaiseksi. TG tiettävästi suuttui Kalkhovenin avoimuuteen mediaa kohtaan ja vihelsi pelin poikki. Nooh, ei tässä välttämättä mitään yhdistymistä tarvitakaan.
IRL-tallipäälliköillä on nyt mahdollisuus lopettaa tämä pelleily ja palata takaisin. Jos Ganassi, Rahal, Penske, Fernandez ja AGR nostaisivat nyt kytkintä niin siitä ei Tony ihan nopeasti selviytyisikään. Talleille jäisi rungot, joita ilmeisesti ole enää kovin montaa. Ei siinä enää Hondan kalliit moottoritkaan tilannetta pelasta.
Pallo on nyt IRL-pomojen kulmassa. Se joka tekee ensimmäisen siirron saa kuninkaan kohtelun.

 

[CaPtEeNi]

Kysyin jo aiemmin onko kukaan nähnyt Pagania, Gallesia, Dick Simonia tai Menardia? Miten voivat IRL:n alkuperäiset tallit Bradley, Foyt ja Hemelgarn nykyään? Voin mielelläni kertoa, jos tarve vaatii

-Oikein mielellään lukisin vähän yksityiskohtaisemman selvityksen tallien siirtymisestä katsomoon..

 

[CARTer]

-Oikein mielellään lukisin vähän yksityiskohtaisemman selvityksen tallien siirtymisestä katsomoon..

Yleisön pyynnöstä ajattelin sitten kirjoittaa tuosta mainitsemastani porukasta ehkä tuntemattomimman tallin historiikin.

Pagan Racing

Käytettyjen autojen myyjän Jack Paganin unelma oli osallistua Indy 500-ajoon. Hän oli toiminut AJ Foytin mekaanikkona tämän uran alkuaikoina. Autokauppiaan arki kuitenkin esti häntä pitkään toteuttamasta unelmansa. 90-luvun alussa Hra Pagan ja hänen poikansa Allan ostivat vanhan Indyauton, jolla oli tietenkin tarkoitus voittaa tuo suuri kilpailu. Sponsoriksi talli houkutteli Interstate-paristot, jotka paremmin tunnetaan NASCARista auton nro 18 sponsorina. Kuljettajana ensimmäisessä kilpailussa toimi Jeff Andretti, Mario Andrettin nuorin poika.
Seuraavana vuonna alkanut yhteistyö kolumbialaisen Roberto Guerreron kanssa kesti viime vuosituhannen loppuun asti. Talli oli todella pieni ja valkoinen Reynard oli useasti täynnä pieniä tarroja. Sellaisena minä Paganin aina muistan.
Pagan alkoi turhautua taistelemaan talleja vastaan joiden budjetti oli kymmenen kertaa suurempi kuin hänen ja Pagan olikin yksi Georgen ensimmäisen vision suurimmista kannattajista. Tosin Allan Pagan myönsi viisi vuotta myöhemmin, että rahalla oli valintaan suuri merkitys. Jack Pagan ei vihannut CART-organisaatiota kuten Foyt, joka lähti myös Tonyn kelkkaan. Paganilla oli ongelmia moottorisopimusten ja rahoituksen kanssa, joten hänen päätöksensä jollain tavalla ymmärtää. Tarkoitus oli ajaa myös muutama CART-kilpailu 1996.
Guerrero ajoi -95 Indyssä kahdenneksitoista. Auton turvakaaressa pieni IRL-logo kertoi mihin talli oli seuraavana vuonna menossa.

Kun IRL tammikuussa -96 ajoi ensimmäisen kilpailunsa oli Guerrero mukana Paganin väreissä. Indyn lähestyessä tilanne tuli olemaan erikoinen. Suuret nimet, tallit ja sponsorit puuttuivat lähtölistasta joten mainostilaa myytiin halvalla. Tallin pitkäaikaisena yhteistyökumppanina toiminut Pennzoil nousi pääsponsoriksi ja auto maalattiin omituisella tavalla keltavalkoiseksi. Taisipa talli yrittää saada toista autoakin mukaan kisaan, mutta se ei tainnut onnistua.
Seuraavana vuonna palattiin perinteiseen Pennzoilin keltaiseen. Tämä oli ainoa vuosi jolloin tallilla meni kohtalaisen hyvin rahoituksen kannalta. Indyn epäonnistumisen jälkeen talli alkoi hajota sisältä päin. Päämekaanikko John Barnes halusi perustaa oman tallin ja sai houkuteltua autokauppias Gary Pedigon ja muutaman muun mukaansa. Panther Racing näki päivänvalon vuoden 1997 lopulla. Barnes ei pelkästään vienyt tietotaitoaan Paganilta vaan hänen mukanaan lähti myös Pennzoilin öljyrahat. Jack ja Allan Pagan olivat jälleen tyhjän päällä.

Kun kausi Disneylandin ovaalilla alkoi oli Paganeilla syytä hymyillä. Guerrero oli nopeampi kuin Pantherin kuljettajaksi valittu Scott Goodyear. Ja vielä reilusti! Kilpailu päättyi molempien osalta keskeytykseen. Ei se mitään Pantherilla oli rahaa korjaustöihin. Paganin porukka parsi auton kasaan ja taas Phoenixiin lähdettiin suurin odotuksin. Guerrero lähti kisaan 11. sijalta mutta voimansiirto hajosi kesken matkan. Haavat saatiin nuoltua ja seuraavaksi olikin vuorossa Indianapolis 500.

Jälleen kerran ”Soturiksi” kutsuttu Guerrero näytti ajajan lahjansa ja taisteli sponsorittoman auton aika-ajoissa kymmenen parhaimman joukkoon. Kilpailussa hän tuli ensimmäistä kertaa kauden aikana maaliin, 75 kierrosta kärkeä jäljessä sijalla 22. Tuolloin tallin toimintaa läheltä seuranneet arvelivat touhun olevan pian ohi. Seuraava kilpailu oli Texasin uudella ovaalilla kesäkuun alussa. Uskomattomasti Guerrero ajoi jälleen auton kymmenen parhaimman joukkoon vain keskeyttääkseen joukkokolariin neljän kierroksen jälkeen. Talli oli saanut tarpeekseen ja Paganit ottivat aikalisän. Pagan Racing palasi vielä yhteen kilpailuun kaudella -98. Charlotten ovaalilla midget-mestari ja entinen NASCAR-kuljettaja Stevie Reeves ajoi tallin parhaimman tuloksen tulemalla maaliin kymmenentenä. Edessä oli pitkä vuosi sillä seuraavan kerran Paganista kuultiin seuraavan vuoden toukokuussa.

Pagan palasi 83. kerran ajettuun Indianapolis 500 ajoon moottoripyöristä formulan rattiin siirtyneen Jeff Wardin kanssa. Ward oli pisteissä toisena, mutta alkukauden talli kärsi rahoitusvaikeuksista ja mies päätyi Paganille. Pagan myös esitteli internet/media-yhtiö Yahoon moottoriurheilulle. Koko kuukauden Ward oli hyvässä vauhdissa, mutta tuskin kukaan uskoi pienen Pagan-tiimin olevan kilpailukykyinen pitkässä kilpailussa. Tallin tunnusmerkeiksi oli muodostunut yllätyksellisyys ja voi pojat kuinka Pagan yllätti. Kilpailun voittaneen Kenny Bräckin jälkeen maaliin seuraavana tuli purppura-valkoinen auto. Jeff Ward ajoi Indyssä toiseksi! Kyseessä oli tosin vain yksittäinen kilpailu. Pagania ei enää kiinnostanut mikään muu kuin Indy. Ward siirtyi takaisin vanhaan talliinsa Yahoon sponsoroimana. ”Paganin kirous" kuitenkin jahtasi häntä ja Indyn jälkeen parhaaksi sijoitukseksi jäi Atlantan kymmenes sija. Wardin Indyn auto huutokaupattiin kauden päätteeksi Yahoon nettisivuilla.
Vuoden 2000 Indy jäi tallin viimeiseksi. Allan Paganin suostuttelutaidot ovat vailla vertaa. Jälleen kerran hän ilmestyi Gasoline Valleylle uuden sponsorin kanssa. Yahoo oli siirtynyt isompiin ympyröihin (lue Prostin F1-team) ja nyt oli vuorossa toinen nettifirma nimeltä NetZero. Tunnettu keikkakuski Richie Hearn sai ”kunnian” ajaa Pagan Racingin viimeisen kilpailun. Se kunnia tosin päättyi lyhyeen, kun Hearn jäi radan varteen elektroniikkavian vuoksi ennen kilpailun puoltaväliä.
Vuoden 2000 Indy jäi tallin viimeiseksi. Jack Paganin suostuttelutaidot ovat vailla vertaa. Jälleen kerran hän ilmestyi Gasoline Valleylle uuden sponsorin kanssa. Yahoo oli siirtynyt isompiin ympyröihin (lue Prostin F1-team) ja nyt oli vuorossa toinen nettifirma nimeltä NetZero. Tunnettu keikkakuski Richie Hearn sai ”kunnian” ajaa Pagan Racingin viimeisen kilpailun. Se kunnia tosin päättyi lyhyeen, kun Hearn jäi radan varteen elektroniikkavian vuoksi ennen kilpailun puoltaväliä.
Jack Pagan oli pettynyt mies. Tarina kertoo, että Tony George jätti maksamatta hänelle tuon vuoden osallistumisesta vaikka heillä oli ollut sopimus alusta asti. Paganit eivät myöskään olleet tyytyväisiä joutuessaan taas kamppailemaan CARTin suuria talleja vastaan. Hra Pagan katkeroitui ja hävisi varikoilta. Hänen poikansa ja tyttärensä Leah menettivät isänsä omaisuuden yrittäessään pitää unelmaa elossa. Mitä mahtavat tehdä nykyään?

Pagan Racing muistetaan kolmesta asiasta:
- Oli yksi alkuperäisistä loikkaajista IRL-sarjaan
- Vuokrasi 1995 Penskelle auton Indy 500 aika-ajoon
- Jeff Ward sijoittui toiseksi 83:ssa Indianapolis 500 kilpailussa

Edit: Oli muuten hyvä, että otettiin puheeksi. Jack Pagan menehtyi viime vuoden syyskuussa 76 vuotiaana :frown:
"Probably the most vibrant memory of him I have was the look on his face when I pointed up at the tower listing that we were in the lead," Allan Pagan said. "It was like he was a little boy." Todellinen herrasmieskilpailija. RIP Jack

 

[Disec]

Hyvin mielenkiintoinen juttu. Kiitos. Itsellä vähän tietoa historiasta, ainoastaan tuon pantherin perustamisen suunnilleen tiesin.

 

[jupla]

Pakko nostaa peukkua CARTerille ja CaPtEeNille :thumbup: Teidän aito into ja kiinnostus amerikansarjoja kohtaan meinaa tarttua väkisin!