F1 Kausikooste -82

[CCMK]

Laitetaan sitten pienet koosteet kauden 1982 Long Beachista myös muiden tallien näkökulmasta:

Brabham: Viikonloppu oli toisaalta pettymys ja toisaalta menestys. Piquet putosi sijalle 9 startissa ja nousi takaisin kuudenneksi vasta Arnouxin ja Giacomellin kolarin myötä. Ajoi varsin tylsän kilpailun ennen ulosajoaan kierroksella 26. Patresella alkoi kilpailun lopussa renkaat toimia paremmin ja tuloksena oli sitten lopulta neljäs sija joka muuttui kolmanneksi Villeneuven diskauksen myötä. Kierroksella 26 Patrese menetti etusiivestään vasemman puolen osuman myötä. Siitä huolimatta hän ohitti de Angelisin, Cheeverin ja Alboreton. Brabhamille tuli siis ensimmäiset pisteet kaudelta Patresen tuomana.

Tyrrell: Formula Ykkösten nouseva tähti on tällä hetkellä Michele Alboreto. Ruudusta 12 Alboreto nousi sijalle 10 lähdössä ja kierrokselle 11 tultaessa sija oli 7:s. Hän jätti myöhemmin Piquetin taakseen ja Piquetin kolarin jälkeen aloitti hurjan nousun kohti palkintoja. Villeneuven kanssa taisteli neljännestä sijasta ja jopa kolmannesta paikasta. Useiden yritysten jälkeen kilpakumppanit osuivat ja lopullisesti Alboreton menohalut hillitsi radan vaikealla uudella osiolla tapahtunut ulosajo. Sen jälkeen Alboreto tyytyi pitämään vauhtia yllä. Vain 3 kierrosta ennen maalia Patrese meni ohi neljänneksi ja Alboreto oli viides. Niillä sijoilla tultiin maaliin kunnes sijoitus muuttui Villeneuven diskauksen myötä. Borgudd oli taas kilpailun syntisäkki. Hän lähti kilpailuun ruudusta 24 ja kolaroi ATS:n Winkelhockin ja Salazarin kanssa.

Takasiiveke piti vaihtaa ja rungon vaurioita korjata. Varikolla oltuaan hän palasi radalle ja oli jäänyt jo pari-kolme kierrosta. Myöhemmin hän jäi vielä kaksi kierrosta enemmän ja pilasi myös Brian Hentonin kisan estelyllään. Lopulta jäi 7 kierrosta ja oli viimeinen mukana ollut kuljettaja eli 11:sta ja myöhemmin 10:s Villeneuven diskauksen myötä. Borguddin ura on kuitenkin lopussa maksamattomien ajosummien myötä ja hänen aiemmat ehdokkaansa alkukaudesta eli ATS ja Arrows tuskin ottavat häntä ajamaan talliinsa.

Williams: Reutemannin lopettamisen jälkeen ja Jonesin pysyttyä Australiassa Frankin pelastajaksi saapui Mario Andretti. Andretti ajoi vain yhden testisession autolla ennen viikonloppua ja onnistui silti ajamaan ruutuun 14. Oli noussut 9:ksi ennen keskeytystä. Frank Williams on kuitenkin pulassa sillä Andrettin diili oli yhden kisan mittainen. Frank olisi aidosti pulassa ilman Suomen Keke Rosbergia joka ajoi jälleen hienosti toiseksi. Frankin ei pitäisi olla niin surullinen, mutta tilanteen voi ymmärtää. Rosberg lähti kisaan ruudusta 8 ja nousi kierrokselle 8 tultaessa viidenneksi ja oli neljäntenä kolme kierrosta jatkuneen hienon kaksintaistelun jälkeen. Taistelussa mukana oli Gilles Villeneuve.

Aloitti ajamaan Watsonia kiinni kolmannesta sijasta ja onnistui kierroksella 26 ohittamaan hänet. Keke ajoi de Cesaristakin kiinni, mutta Alfa poistui edestä ulosajon myötä ja Keke oli noussut toiseksi. Hän tavoitteli Laudaa, mutta turhaan. Eroa oli 14 sekuntia maalissa kun parhaimmillaan eroa oli ollut Laudaan minuutin verran. Keke voi johtaa sarjaa mutta hylkäyksenkin myötä hän oli jaetulla kolmannella sijalla sarjassa.

McLaren: Hieno kilpailu kolmatta kisaa ajavalta Laudalta eläkkeeltä tulon jälkeen. Tipahti lähdössä kolmanneksi ja kierrokset 1-6 menivät Arnouxin perässä. Myöhemmin vältti de Cesariksen haasteen ohituksen jälkeen johtoasemasta ja niin myös Rosbergin. Ensimmäinen voitto sitten kauden 1978 synkän Monzan jälkeen tuntui varmasti hyvältä. Saattaa nousta toiseksi Brasilian hylkäysten myötä. Watson korvasi huonon aika-ajon hyvällä kisasuorituksella ja oli kolmas jo kierroksella 8. Sittemmin menetti Kevyen vyön renkaiden takia sijoitukset Rosbergille, Villeneuvelle ja Alboretolle. Enduroilla ohitti vain Mansellin ja oli pisteillä vain Cheeverin ja de Cesariksen keskeytysten myötä. Oli 7:s mutta sai yhden pisteen Villeneuven hylkäyksen myötä. Autossa oli ulosajon myötä myös helmavaurio viimeisellä kierroksella.

ATS: Viikonloppu oli tallille kauhea. Vaikeudet aika-ajossa jättivät autot viimeiseen riviin ja ABBA-rumpali Borgudd pilasi kisan molemmilta autoilta kisassa. Winkelhock osui ensin lähdössä Borguddiin ja myöhemmin Tommy leikkasi törkeästi Winkelhockin eteen toisella kierroksella tönäistyään ensin Winkelhockia. Kierroksella 4 loppui Borguddin kolarin osumien myötä Salazarin autosta ohjaus ja viikonloppu oli paketissa kun toinenkin tallin auto meni seinään. Kisan loputtua Günther Schmid kävi Kenin juttusilla Jackie Oliverin tapaan ja toivoi Borguddille rangaistusta.

Lotus: Heikosti jatkuu Lotuksen taival edelleen. Näin oli ainakin aika-ajon jälkeen tilanne. Kisan startti meni kokonaan pieleen sekaannuksen myötä. Mansell ohitteli vaikeasti ohjausta tottelevalla Lotuksella autoja ja oli lopulta 8:s. Sitten sija nousi 7:ksi Villeneuven diskauksen myötä. Eliolla kisa meni vähän paremmin. Kierroksella 30 hän oli noussut kuudenneksi ja oli viidentenä ennen Patresen ohitusta hyötyen lähinnä de Cesariksen ulosajon myötä. Kierroksella 38 jäi kuudenneksi ja pysyi sijalla loppuun asti. Sai myöhemmin viitospaikan Villeneuven hylkäyksen myötä.

Ensign: Guerrero ajoi hienon ajon uudella Ensignilla. Ajoi katuradalla jopa kokeneita kisakuskeja takanaan pitäen ja oli sijalla 15 startin jälkeen. Myöhemmin oli noussut sijalle 11 ennen keskeytystä. Siinä vaiheessa eli 28 vain 15 kuljettajaa oli enää mukana. Etusiiven menetys aiheutti auton ohjauksen menemisen ja seinäänajon. Tallissa oltiin kuitenkin iloisia jo kilpailuun pääsystä.

Renault: Kilpailun piti olla jälleen vahva suoritus tallilta mutta toisin kävi. Jarruvian ja Enduro-renkaiden takia molemmat autot olivat liikkuvia shikaaneja kisan alussa. Arnoux pidätteli Laudaa kierrokselle 5 saakka ja kierroksella 6 tuli keskeytys Giacomellin kolarin takia. Myöhemmin Arnouxin autossa havaittiin myös jarruvikaa mikä vaivasi myös Prostia. Prost oli viides lähdössä mutta sittemmin vain kuudes Villeneuven ohituksen myötä. Sitten jarruvaurion myötä ohi menivät Piquet, Rosberg ja Watson. Kierroksella 11 hän oli jo 10:llä sijalla ja vauhti oli vain huonontumassa. Onneksi seinäänajo päätti nöyryytyksen.

March: 821 on autona erittäin luotettava mutta hidas ja kilpailukyvytön. Mass aloitti ruudusta 21 ja ohitti kolme autoa lähdössä. Oli sijalla 18 kisan alussa. Sen jälkeen hän ajoi rauhallisen kisan. Mansellin mielestä liiankin rauhallisen sillä Mansell kärsi kisan puolen välin jälkeen hänen hidasteluistaan. Lopulta oli hidas 9:s ja Villeneuven hylkäyksen jälkeen 8:s. Boesel oli 23:s startissa ja ajeli lähinnä viimeisillä sijoilla. Hidasteli Andrea de Cesarista ja salli Laudan johtoonpääsyn. Myöhemmin Boesel oli 10:s ja viisi kierrosta Laudalle jääneenä. Myöhemmin sai Villeneuven hylkäyksen myötä 9:nnen sijan. Marchin ainoa pelastus on kevyempi auton päivitys mikä tulee Imolaan.

Fittipaldi: Paluu arkeen oli Fittipaldin kohtalona. Toiseksi viimeinen tai viimeinen sija oli jo harjoituksissa pelkkää unelmaa. Karsiutuminen oli selvä aika-ajossa jota pahensi vielä Serran ajaminen kuumetaudissa. Tarina oli selvä.

Alfa Romeo: Hieno kilpailu päättyi pettymykseen kun paalupaikalta lähtenyt Andrea de Cesaris menetti johtopaikkansa Boeselin takia ja myöhemmin keskeytti. Giacomelli taas jarrutti liian myöhään päästyään Laudan ohi ja keskeytti kolaroituaan Arnouxin kanssa.

Ligier: Epätoivoinen kehitystyö näytti tuottavan edes hieman tuloksia. Nopealla ja varovaisella ajolla erityisesti Eddie Cheever keräsi huomiota kilpailussa. Laffiten kisa oli myös nousujohteinen. Kierroksella 27 Laffite ajoi ulos radalta ja kolari oli tulla Patresen kanssa. Keskeytys tuli kuitenkin lopulta omaan nimeen. Kierroksella 30 Eddie Cheever oli jo kuudentena ja tavoitteli viitospaikkaa. Sitten Andrea de Cesaris keskeytti ja Cheever oli viidentenä. Tavoitteli jo Alboretoakin neljännestä sijasta. Enduro-renkaat antoivat periksi ja kierroksella 59 joutui menemään varikolle vaihtamaan renkaat kun Patrese oli mennyt ohi. Vaihdelaatikko meni kierroksella 60 kun vauhtia Kevyen vyön renkailla alkoi löytymään. Kisa oli pettymys.

Ferrari: Saapui radalle omituisella siipiratkaisulla varustettuna. Tuplasiivestä ei kuitenkaan ollut etua vaan lähinnä se heilui ja oli näkyvyydelle este. Esteettisessäkään mielessä siipirakenne ei näyttänyt hienolta. Voimakas moottori ei juuri auta kun auton runko on heikompaa laatua. Villeneuve oli 7:s johtuen muutamasta ulosajosta ja Pironin renkaat olivat kuluneet liikaa eikä kisarenkailla tulosta tullut aika-ajossa. Pironin kisa oli hengetön ja sijalta 9 ajoi ulos. Villeneuve nousi kuudenneksi, mutta ei kyennyt haastamiseen. Rosbergin kanssa järjesti hienon taistelunäytöksen kierroksilla 18-22. Hän oli sen jälkeen viidentenä. Taisteli neljänneksi ja myöhemmin kolmanneksi pitäen häntä kiusanneen Alboreton takanaan tönäisten hänet radan sivuun. Oli kolmas mutta hänet diskattiin. Turhautuminen alkaa näkyä kun pisteitä ei ole ollenkaan kolmen kisan jälkeen.

Arrows: Baldi karsiutui ja Henton ajoi pakoputki hajalla ruutuun 20. Kisassa Henton ajeli viimeisten joukossa kunnes ohitti Boeselin. Sen jälkeen aloitti nousun. Kierroksella 33 Borgudd tönäisi hänet radan sivuun. Henton oli sijalla 12 ennen keskeytystä ja hänen ajonsa vaikuttavat olevan ajettu. Tyrrell saattaa ottaa hänet talliinsa kun Borgudd ei ole kovin suuressa huudossa ja Surer vaikuttaa olevan palaamassa talliin.

Osella: Paletti karsiutui mutta Jarier ajoi hienosti. Tippui kymppipaikalta sijalle 14 lähdössä ja taisteli itsensä sijalle 11 ennen keskeytystä kierroksella 27 moottorin ja vaihdelaatikon petettyä. Hieno viikonloppu pieneltä tallilta.

Theodore: Derek Daly ajoi alikehittyneellä autolla sijalle 22 aika-ajossa. Ajeli sijalla 16 ennen keskeytystä kierroksella 23.

Toleman: Warwick karsiutui jo Harjoituskarsinnassa sytytysvian myötä ja Fabi aika-ajossa turbovaurion takia.

 

[CCMK]

18.4.1982 tuli Kekelle pelätty päätös FISA:lta. Se piti Brasilian tulokset voimassa. Piquet ja Rosberg hylättiin ja voitto myönnettiin Prostille. Sen myötä Keke raivostui ja sanoi hänen ja muiden puolesta suoria sanoja.

Niiden mukaan Alain Prost voitiin julistaa maailmanmestariksi ja muut olisivat voineet mennä hän mukaanlukien kotiin. Näin asia meni tuoreeltaan Reutersille.

Suomalaislehdille Keke taustoitti asiaa näin rauhoituttuaan:

''Nyt sanotaan, että Williams on ajanut laittomalla autolla. Se ei pidä paikkaansa. Periaatteessa on kysymys siitä, että formula 1:ssä on kaksi puoluetta, turbot ja ei-turbot.

Jotta ei-turboilla ajavat pystyisivät kilpailemaan tehokkaampia turboja vastaan, niiden pitää pyrkiä rakentamaan mahdollisimman nopeita autoja ja yksi homma on siinä, että autojen pitää olla mahdollisimman kevyet. Säännöt sallivat että ennen punnitusta jäähdytysnesteet saa täyttää. Me olemme vain käyttäneet hyväksemme sääntöjen sallimaa mahdollisuutta.´´

 

[CCMK]

Laitetaan sitten San Marinon ennakko etukäteen tällä kertaa:

San Marinon Grand Prix Imola

Päivämäärä: 25.4.1982

Rata: Enzo e Dino Ferrari Imola

Radan pituus: 5,040 kilometriä

Kilpailun pituus: 60 kierrosta tai 302,4 kilometriä 2 tunnin sisään.

Yleisöä: 100 000 katsojaa odotetaan paikan päälle.

Jos moottoriurheilu olisi hulluutta, Italia olisi maailman suurin hullujenhuone.

San Marinon postimerkkivaltiokin sai oman MM-sarjan Grand Prixin jotta kilpa-autoilua rakastavilla italialaisilla olisi Monzan F1-ajon lisäksi jotain nähtävää myös keväällä. Yksi syy on myös sen hieno rata ja tifosojen tuomat pennoset sankareidensa ajosta radalla. San Marinon 61 neliökilometrin ja vuoriston täyttämälle maalle ei juuri pystyisi rakentamaan nykyaikaista f1-rataa ja maan nimeä kantava osakilpailukin ajetaan Italiassa 100 kilometrin päässä San Marinon rajalta lähellä Bolognaa. Syy on hyvin selvä. Vaikka koko pieni valtio osallistuisi kisaan niin 20 000 katsojaa on liian pieni kassa kilpailulle ja sitä ei kannattaisi järjestää. Italiassa pidettävä kilpailu taas tuo 100 000 katsojaa radalle ja heistä ainakin puolet ovat fanaattisia kannattajia eli tifosoja. Italia voi sen myötä järjestää kaksi ajoa joka vuosi.

Kauden pisimpiin kuuluva rata on mutkainen ja mäkinen. Sen rakennusvaiheessa alue oli täynnä mutkia ja mäkiä. Koko rata rakennettiin vaikealle maaperälle vain Enzo Ferrarin vuonna 1956 kuolleen Dinon muistoksi. Poika oli Enzolle suuri rakkaus ja silmäterä ja hänen kuolemansa sai hänet muuttumaan täysin. Se oli myös viimeinen kerta kun Enzo mietti vetäytymistä todella formuloista. Enzo pääsi kuitenkin yli ja näin Ferrarin tarina on jatkunut näihin päiviin asti. Imolasta on myös lyhyt matka Maranelloon mikä lisää radan käytettävyyttä myös Fioranon ohella testejä varten.

Ajajille rata ei tarjoa paljoakaan. Pitkät suorat huutavat nopeaa ja voimakasta moottoria. Tiukat kaarteet jokainen joutuu ajamaan varovasti. Imola on vaikea ja epätavallinen rata. Se on myös voimamiehen rata. Yhdellä kädellä pitää ajaa ja toisella vaihtaa vaihdetta. Aerodynaaminen painolasti mutkissa aiheuttaa hirveää kipua käteen. Ilman kunnollista jousitusta tukivarret hakkaavat jalkoja Euroopan radoista rajuiten. Apuja ei ole eikä tule joten nuorilla kavereilla on odotettavissa vain rajua kipua ja voimamiehillä on samanlainen rääkki kuin maratoonarilla. Tamburello täysillä on vakuuttava, impressionante ja Acqua Minerale on yhdellä kädellä eräs vaikein sarjan mutkista.

Jarruja rata syö paljon ja toisinaan myös renkaita. Se on myös harvoja ratoja joka kuluttaa erittäin paljon polttoainetta. Se taas aiheuttaa välitankkauksia kisassa joita jokainen talli haluaa välttää. Varikkopysähdykset ovat olleet turbotallien keskustelujen aiheena sillä turbomoottorit kuluttavat uuden sukupolven myötä enemmän polttoainetta ja tallit saattavat joutua tekemään renkaidenvaihdon ohella myös välitankkauksen. Aika näyttää sen miten käy kilpailussa vaikka tuoreimmat tiedot kertovat FOCA:n tallien mahdollisesti boikotoivan kisaa. Toivottavasti näin ei käy.

 

[CCMK]

Koko viikko ennen Imolan kilpailua oli yhtä hullunmyllyä f1-maailmassa. Jo Long Beachin jälkeen Keke oli käynyt kuumana huhuista joiden mukaan hänet ja Nelson Piquet diskattaisiin Brasilian kilpailun lopputuloksista. Miksi vain hänet ja Piquet? Se oli Rosbergin kysymys.

Siihen ei Keke saanut vastausta Long Beachin jälkeen eikä edes alkuviikosta kiihkeissä neuvotteluissa jotka päättyivät lopulta tuloksen julkistamiseen ja tulosten lopulliseen voimaanastumiseen ainakin toistaiseksi. Sääntöjen mukaan niistä oli sallittua valittaa, mutta käytännön mahdollisuutta asiaan ei enää ollut.

Järjestys lopullisesti Brasilian kilpailun osalta oli seuraava:

Prost voitti, Watson oli toinen ja Mansell kolmas. Alboreto oli neljäs ja Manfred Winkelhock oli viides ja sai ensimmäiset pisteet. Viimeisen pisteen sai Pironi ja perässä seiskasijalla tuli Borgudd. Kahdeksas oli Mass, yhdeksäs Jarier ja kymmense Baldi.

Watsonin, Mansellin ja Alboreton todettiin FISA:n päätöslauselmassa jälkikäteen ajaneen yhtä laittomilla autoilla paljon, paljon myöhemmin. Kilpailuaikana tilannetta ei koskaan muutettu. Eräs syy oli FISA:n mielestä protestin tekemättömyys kilpailuaikana.

Balestren julma vitsi ei uponnut Bernieen, ei Frank Williamsin ja ei erityisesti Keke Rosbergiin joka vastasi lehdistön kysymyksiin erittäin rumasti virallisissa haastatteluissa. Piikkiä ranskalaisten tallien, Prostin ja Balestren suuntaan tuli varsin paljon. Prostin piikit eivät olleet henkilökohtaiselle tasolle tarkoitettuja vaan pikemmin kilpailupohjaiselle tasolle.

Rosbergin ja Piquetin mielestä Renault sai liian korkeaa etua tuollaisella sääntöjen tulkitsemisella. Frank Williams joutui lopulta hillitsemään uutta kärkevää ykkösajajaansa hieman ja vähän myöhemmin lausunnot alkoivatkin rauhoittua.

Mario Andretti oli palannut jatkamaan ajojaan Yhdysvalloissa ja kuskiruletti Keken tallikaverin ympärillä jatkui. Ehdokkaita oli hyvin monia. Tilanne tulisi jatkumaan hyvin mielenkiintoisena.

 

[CCMK]

Laitetaan sitten vielä huvin vuoksi kauden 1982 Brasilian lopputulokset Williamsin ja Brabhamin toiveiden mukaisesti. Heidän mielestään heidän hylkäyksensä ansaitsisi myös muidenkin ajajien tai tallien hylkäykset kisasta.

Vähintään ainakin Watsonin, Mansellin ja Alboreton. Seuraava malli olisi ollut vain kolmen muun pääajajan hylkäyksen myötä tullut järjestys:

Prost olisi voittanut ja toiseksi olisi päässyt Winkelhock ja kolmanneksi Pironi. Neljäs olisi ollut Borgudd ja viides olisi ollut Mass, kuudes Jarier ja seitsemänneksi ilman pisteitä olisi jäänyt Baldi.

 

[CCMK]

Laitetaan vielä viimeisen kerran lista Williamsin ja Brabhamin hylkäysten lisäksi kaikkien jäljellä olevien vesitankkiautojen teoreettisen hylkäyksen eli Watsonin, Mansellin, Alboreton ja Borguddin hylkäyksen jälkeiset teoreettiset tulokset:

Prost olisi voittanut ja toinen olisi ollut Winkelhock ja kolmanneksi olisi tullut Pironi. Neljäs olisi ollut lisähylkäysten myötä Mass ja viides sija olisi mennyt Jarierille ja viimeinen piste olisi ollut hieno juttu Arrowsin Mauro Baldille. Kaikki jäljellä olevat ajajat olisivat siis saaneet pisteitä.

 

[CCMK]

Frank Williams yritti vielä kerran Imolan aikoihin saada Alan Jonesia pyörtämään lopettamisensa ja palaamaan lajiin. Summaksi hän tarjosi uskomattomia summia.

Summa olisi niellyt puolet Williamsin budjetista vaikka Frank uskoi löytävänsä summalle maksajan vaikka kiven kolosta jos Jones palaisi talliin. Jones mietti pitkään ja hartaasti tarjousta, mutta ei lopulta tullut ajamaan.

Tallin sisälläkin kohahdettiin Frankin halusta saada Jones takaisin talliin noin suuren rahan turvin. Keke oli saanut paljon uutta tukea tallissa hienolla suorituksella Riossa ja Long Beachissa ja häntä arvostettiin erittäin korkealle.

Kaiken jälkeen Jonesin tuleminen talliin olisi taas aiheuttanut Keken putoamisen kakkoskuskiksi ja siitä olisi voinut seurata ikäviä ristiriitoja mestaruden kannalta. Summa olisi vastannut Niki Laudan vastaavia McLarenilla ja Williamsilla ei ollut käytettävissä rahaa niin paljon ilman hirveitä kilpailukyvyn menemisiä. Niin ainakin pelättiin.

Toki aina olisi voinut pyytää Saudialta lisää rahaa, mutta arabisponsoritkin antoivat tallin käyttöön vain tiettyjä summia kaudessa ja eivät enempää. Keke Rosbergille Jonesin pyytäminen oli hyvin huono tunnustus hänen luotostaan siinä vaiheessa.

Toisaalta Keke päätti, että maailmanmestareita tai hyviä kuljettajia ei saa halvalla mikäli suunta olisi tuo mitä Frank yritti tehdä.

 

[CCMK]

Toinen vaihtoehto Keken tallikaveriksi oli erittäin alhaista 25 000 dollarin testipalkkaa nauttinut Jonathan Palmer. Palmer oli nuori ja kokematon kilpailupuolella, mutta testipuolella kokemusta oli karttunut ja ajatkin testeissä olivat antaneet hieman luottoa hänen suuntaansa.

Frank Williams ei luottanut häneen niin vahvasti kuin Patrick Head tai Frank Dernie. Williamsin mielestä ajajan piti olla sellainen jolla olisi oikeasti hyvää kokemusta ja potentiaalia olla kilpailuvoittaja. Palmerin hän näki nuorukaisena jolla olisi oma aikansa vielä jonakin päivänä, mutta ei juuri silloin.

 

[CCMK]

FISA päätti myös San Marinon kilpailun viikonloppuna tehdä nopean ylimääräisen sääntömuutoksen loppukaudelle. Vesitankkeja tai muitakaan nesteitä ei saanut enää jatkossa täyttää.

Autot menisivät punnitukseen välittömästi kilpailun jälkeen ja asioista tai mahdollisesti tulevista ongelmista ei sallittaisi valittamista. Tällä haluttiin säästyä pitkistä oikeustaisteluista ja muista lajin poliittisista ongelmista jotka olivat olleet arkipäivää jo viimeisen neljän kauden ajan enemmän tai vähemmän näkyvästi.

 

[CCMK]

Ferrarin leirissä tapahtui myös eräs pieni poliittinen välinäytös jonka taustalla oli onnellinen tapahtuma. Pironi meni naimisiin tyttöystävänsä Catherine Bleynien kanssa kaksi viikkoa ennen Imolaa. Toiminnanjohtaja Marco Piccinini oli bestmanina ja Enzon oikea käsi Mauro Forghieri oli myös mukana juhlissa. Ferrarin osastolta suurin osa oli hääjuhlissa osoittamassa onneaan ja hyväksyntää uudelle avioparille.

Pironin avioelämän onnellinen puoli oli jäämässä vähiin sillä muitakin naisia pyöri ja Pironilla oli menoa toisilla laitumilla. Kuitenkin Ferrarilla oli ikävä särö. Villeneuve ei ollut tullut mukaan häihin koska häntä ei ollut kutsuttu ja muutenkin koko kauden ajan Pironin ja Villeneuven välit olivat muuttuneet erilaisemmaksi ja etäiseksi.

Lievimmillään vain pienestä huulenheitosta ja kyräilystä asenteet vaihtelivat jäiseen asenteeseen ja suorastaan avoimen ivalliseen. Henkilöinä heillä ei ollut kyseisiä ongelmia keskenään, mutta kyseiset ongelmat olivat poliittisia ryhmien keskeisiä. Samalla myös joitakin Villeneuven varikkoryhmän jäseniä ei myöskään ollut kutsuttu häihin. Syynä välien muutokseen olivat olleet kauden 1981 tapahtumat. Pironi tiesi, että hän ei välttämättä koskaan voittaisi mestaruutta Villeneuven tallikaverina. Yhtä hyvin hän tiesi myös Ferrarin onnenkin voivan kääntyä milloin vain. Silloin kaikki olisi turhaa jos hän joutuisi kantamaan vain Villeneuven aseita harteillaan. Pironi oli sen myötä aloittanut poliittisen pelin.

Se miten ja milloin kaikki todella alkoi mennä pieleen näiden kahden erittäin hyvän kuljettajan ja omalla tavallaan mukavan ihmisen keskellä on jälkikäteen voitu vain arvailla. Toisaalta myös joillakin Pironin ryhmäläisillä oli ollut kateutta Villeneuven menestyksestä tallissa ja heidän mielestään heidän asemansa oli ollut tallissa muutenkin uhattuna. Pironin alaisuudessa he saisivat myös enemmän sananvaltaa muihin toimiinsa. Gillesin tiimin mielestä Pironin ryhmä oli saamassa liikaa vaikutusta muun muassa kilpailutaktiikoihin ja turboauton tulon myötä myös enemmän autojen säätämiseen. Huomaamatta henkilöstöpuolen jäsenet olivat alkaneet kilpailla keskenään ja sitten olivat vielä Enzon Käsien eli Forghierin ja Piccininin omat kädenväännöt.

Toisaalta Ferrarin ilmapiirikin oli muuttunut paljon kauden 1981 aikana. Villeneuve oli toki edelleen hyvin suosittu tallissa ja hän oli osoittanut enemmän taistelutahtoa kuin kukaan kuljettaja sitten Nuvolarin. Sen oli sanonut myös Il Commendatore itse. Toisaalta taas Enzo oli joutunut järkyttymään muutaman muun merkittävän Ferrarin johtoportaan jäsenen kanssa Villeneuven palkkavaatimuksista ja toisaalta tappion hetkellä erittäinkin suorasukaisista purkauksista. Se ei sopinut italialaiseen mentaliteettiin ja vielä vähemmän sopi toisaalta Villeneuven radan ulkopuolella omalla tavallaan erittäin koskettava lapsenomainen myötätuntoisuus muuta kohtaan. Gillesin puhdas vilpittömyys yhdistettynä hänen rakkauteensa autourheilua kohtaan loivat kenties hienoimman kilpa-ajajan suhteellisesti koskaan.

Kuitenkin Villeneuvellakin oli oma huono puolensa. Gilles oli suostunut kaikkeen hyvin kuuliaisesti ja kaikkia kunnioittaen ja erityisesti oman tiiminsä jäseniä. Vuonna 1979 Monzassa hän oli menettänyt maailmanmestaruuden Ferrarin keskinäiseen sopimukseen perustuen Jody Scheckterille. Hän olisi voinut toimia toisin, mutta olisi voinut menettää sen myötä paikkansa tai ainakin joutunut maksamaan siitä jollakin muulla tavalla. Sellainen ei toisaalta käynyt kenties mielessäkään. Kaksi seuraavaa vuotta olivat olleet Ferrarille vaikeita ja vain uskomattomat ajot Monacossa ja Jaramassa 1981 olivat tuoneet hänelle uskoa jatkaa Ferrarilla. Lukkarinrakkaudella hän uskoi saavansa mahdollisuuden mestaruuteen ja halusi varmasti myös uransa huipentuvat Ferrarilla siihen.

Vuoden 1981 lopulla hänellä oli kuitenkin epätoivon myötä ollut epäonnistunut tilanne miettiä jopa omaa tallia. Lopulta hankkeesta ei koskaan tullut mitään ja sekin herätti myös pientä pistoa sisimmässä. Enzo ei myöskään aina lämmennyt hänen mielipiteilleen etenkään raha-asioissa. Hän oli vain vaivoin saanut asemansa ensimmäisenä Ferrari-kuljettajana henkilökohtaisissa sponsoriasioissa. Näitä ja muutamia muita valituksia hän näki kunnioituksen puutteena häntä kohtaan kovasta työstä huolimatta. Gilles oli huonoimmillaan ihmisenä äärimmäisen mustavalkoinen persoona.

Mikäli häntä olisi kaiken hyvän jälkeen kohdellut huonosti niin takaisin oli odotettavissa samalla mitalla. Samalla hän oli päättänyt voittaa mestaruuden kaudella 1982 ja ei myöskään aikonut enää luovuttaa kenellekään asemaansa tallissa. Hän piti Pironista, mutta halusi hänen myös ilman sanomistakin tietää hänen paikkansa tallissa. Hän ei kuitenkaan olisi ääritilanteessa ollut tietoisesti jättänyt toimimatta vastoin Enzon käskyä.

Maranellon Vanhus oli tarjonnut hänelle kaiken ja hyvin paljon enemmänkin, mutta mestaruuden ja voiton ja jokaikisen sijan ollessa kyseessä Gilles oli kuitenkin äärimmäinen kilpa-autoilija. Hänen ainoa edellytys ruveta tallipeleihin muuten olisi ollut vain todella surkea kausi ja mestaruusmahdollisuuksien täydellinen loppuminen. Hän koki Enzon olevan tallin vakaa vastuuhenkilö ja isähahmo.

Sen sijaan välien kiristyttyä hänellä oli alkanut olla pieniä ongelmia Ferrarin muiden pomojen kuten Piccininin ja Forghierin kanssa vaikka Mauro olikin enemmän Gillesille läheisempi henkilö. Kaikesta huolimatta Gillesin luotto kohti Imolaa oli valtava ja Didierin tavoite oli vain äkkiä saavuttaa pisteitä ja voitto hintaan mihin hyvänsä.

 

[CCMK]

Laitetaan tähän väliin hieman tarinaa Medical Carista ja sitä ajaneista ammattikuljettajista kausien 1979-1982 välillä. Noina vuosina f1:ssä Medical Caria ajoivat kisoista karsiutuneet kuljettajat.

Idea oli syntynyt kauden 1978 Watkinsin kisan vaaratilanteiden myötä. Argentiinassa 1979 Medical Carin kuljettajana toimi kisan ainoa karsiutunut Hans Joachim Stuck.

 

[CCMK]

Kauden 1979 Interlagosissa Medical Carin kuljettajana ajoi Hector Rebaque.

 

[CCMK]

Kauden 1979 Kyalamissa Medical Caria kuljetti Derek Daly. Dalyn ajotehtävään vaikutti hieman Course Carin kollegan törmäys seinään hieman kilpailun lähdön jälkeen. Daly pysyi kuitenkin tiellä ja paikallinen sankarikin sai autonsa ajettua varikolle vähemmin vaurioin kuin Watkinsin sankari vuosimallia 78.

 

[CCMK]

Long Beachissa 1979 ei ajanut ammattikuljettajaa Medical Carissa joten Jaramassa ajoi seuraavan kerran Medical Caria karsiutunut f1-kuljettaja. Gianfranco Brancatelli sai kunnian ajaa Medical Caria.

 

[CCMK]

Zolderissa 1979 Patrick Tambay sai ajaa Medical Caria karsiuduttuaan McLarenilla.

 

[CCMK]

Jan Lammers pääsi ajamaan Medical Caria kauden 1979 Monacossa.

 

[CCMK]

Legendaarisessa 1979 Dijonissa Medical Caria ajoi Patrick Gaillard. Aiemmin kaudella Medical Caria ajanut Hans Joachim Stuck kieltäytyi kunniasta rengaskiistan myötä. Tallin kanssa välit olivat kireällä ja muutenkin Stuck ei vain halunnut ajaa kilpailussa.

 

[CCMK]

Arturo Merzario ajoi Medical Caria 1979 Silverstonessa.

 

[CCMK]

Merzario ajoi muiden kuskien puutteessa uudestaan myös Hockenheimissa Medical Caria. Gaillard oli karsiutunut, mutta ei halunnut ajaa ja paikallisilla oli jo mies Course Carin ratissa.

 

[CCMK]

Hector Rebaque ajoi Medical Caria kauden 1979 Österreichringilla.