Hevimies
Hippaheikkien kuningas
Onhan noissa jutuissa aina vähän kotiin päin vetämistä mutta sieltä se totuuskin löytyy.
Viidennellä ydinvoimalalla ei voida riittävästi vähentää vähentää hiilidioksidipäästöjä. Viidennellä ydinvoimalalla ei voida vastata lisääntyvään energiantarpeeseen.
Ydinvoimalla tuotetun sähkön tuonti Venäjältä ei lopu itsestään, jos Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa. Hurskaat puheet toteutuvat vain, jos rajoitetaan kilpailua, koska venäläinen ydinsähkö on halvempaa kuin mikään Suomessa tuotettava sähkö. Kilpailun ja halvan sähkön rajoittamista ei kuitenkaan varmasti kannata ainakaan se sama teollisuus, joka kannattaa ydinvoimaa. Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä. Siis suunnitelmataloudessa. Markkinataloudessa kallein häviää, eikä haitallisin ole kallein ilman ohjaavaa energiaverotusta. Suomen tulevaisuuden kannalta on surullista, jos voimakkaasti kehittyvien uusiutuvien energianlähteiden kehittämistä haitataan ydinvoimalla.
Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa tuulivoima tuottaa jo samanverran sähköä kuin 10 ydinvoimalaa. Suomessa tuotetaan puulla energiaa saman verran kuin ydinvoimalla, ja puun käyttö voidaan vielä kaksinkertaistaa. Ydinvoima on todellisten ratkaisujen rinnalla pientä energiapoliittista näpertämistä.
Sähkön tarpeen lisääntyminen ei ole fakta, vaan politiikkaa. Tulevaisuutta voi muokata, ja siinä tulevaisuudessa, jota vastuulliset ihmiset luovat, ei sähkönkulutus kasva. Piirakkakuvioiden mukaan teollisuus kuluttaa puolet energiasta, mutta teollisuus toimii ihmistä varten. Siksi ratkaisu ydinvoimasta ei ole teollisuuden tai eduskunnan käsissä, jos kuluttajat näyttävät kyntensä. Kierrättäminen, luomu ja kaksipuolinen kopiointi ovat yksilön keinoja vähentää teollisuuden käyttämää energiaa ja lahjakortti manikyristille voittaa synttärikrääsän sekä säästää energiaa. Teollisuus tarvitsee ydinvoimaa, ihmiset eivät.
Viidennellä ydinvoimalalla ei voida riittävästi vähentää vähentää hiilidioksidipäästöjä. Viidennellä ydinvoimalalla ei voida vastata lisääntyvään energiantarpeeseen.
Ydinvoimalla tuotetun sähkön tuonti Venäjältä ei lopu itsestään, jos Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa. Hurskaat puheet toteutuvat vain, jos rajoitetaan kilpailua, koska venäläinen ydinsähkö on halvempaa kuin mikään Suomessa tuotettava sähkö. Kilpailun ja halvan sähkön rajoittamista ei kuitenkaan varmasti kannata ainakaan se sama teollisuus, joka kannattaa ydinvoimaa. Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä. Siis suunnitelmataloudessa. Markkinataloudessa kallein häviää, eikä haitallisin ole kallein ilman ohjaavaa energiaverotusta. Suomen tulevaisuuden kannalta on surullista, jos voimakkaasti kehittyvien uusiutuvien energianlähteiden kehittämistä haitataan ydinvoimalla.
Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa tuulivoima tuottaa jo samanverran sähköä kuin 10 ydinvoimalaa. Suomessa tuotetaan puulla energiaa saman verran kuin ydinvoimalla, ja puun käyttö voidaan vielä kaksinkertaistaa. Ydinvoima on todellisten ratkaisujen rinnalla pientä energiapoliittista näpertämistä.
Sähkön tarpeen lisääntyminen ei ole fakta, vaan politiikkaa. Tulevaisuutta voi muokata, ja siinä tulevaisuudessa, jota vastuulliset ihmiset luovat, ei sähkönkulutus kasva. Piirakkakuvioiden mukaan teollisuus kuluttaa puolet energiasta, mutta teollisuus toimii ihmistä varten. Siksi ratkaisu ydinvoimasta ei ole teollisuuden tai eduskunnan käsissä, jos kuluttajat näyttävät kyntensä. Kierrättäminen, luomu ja kaksipuolinen kopiointi ovat yksilön keinoja vähentää teollisuuden käyttämää energiaa ja lahjakortti manikyristille voittaa synttärikrääsän sekä säästää energiaa. Teollisuus tarvitsee ydinvoimaa, ihmiset eivät.