Venäjän hyökkäys Georgiaan oli tappio politiikoille, jotka uskoivat voimapolitiikan jääneen historiaan. Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Henrikki Heikka arvioi, että SDP:n vasen laita ja poliittinen kenttä siitä vasemmalle joutuvat miettimään uudelleen Venäjä-kuvaansa.
Pitkällä tähtäimellä Heikka arvioi kriisin tekevän poliitikoille helpommaksi perustella Suomen Nato-jäsenyyttä.
- Aika harva enää tämän operaation jälkeen kyseenalaistaa sitä, että Suomella pitää olla uskottava puolustuskyky nimenomaan sitä ajatellen, että me voimme tehdä omat EU- ja Nato-linjaukset omista lähtökohdistamme.
Heikan mukaan Nato-suhde tulee ajankohtaiseksi puolestaan tulevalla vuosikymmenellä, kun joudutaan uusimaan asejärjestelmiä.
- Jos me ei pystytä yksin hankkimaan Hornetien seuraajia, niin joko me jäädään siihen asemaan, jossa Georgia on nyt eli naapuri voi tulla ja pommittaa, tai sitten me hankimme koneita yhteistyössä muiden maiden kanssa, ja tässä tulee se Nato-kytkentä.
Uskottavan puolustuskyvyn vaatimus taas tekee keskustalle ja demareille helpommaksi markkinoida aikanaan Nato-jäsenyyttä äänestäjilleen.
Viidakon voittopuutarhamallista
Erikoistutkija Heikka arvioi, että Venäjän voimankäyttö oli takaisku juuri suomalaisvasemmistolle. Sen sijaan kokoomuslaisten maailmankuvaan Venäjän käyttäytyminen sopii paremmin, samoin kuin Nato.
Heikka jakaa suomalaispoliitikot kahteen koulukuntaan ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkemysten suhteen.
- Ensimmäistä koulukuntaa kollegani Tapani Vaahtoranta on kutsunut puutarhamallin kannattajiksi. Sen selkeimmät edustajat ovat olleet presidentti Halonen ja entinen ulkoministeri Tuomioja. He korostavat, että perinteinen voima- ja geopolitiikkaa on väistynyt tai väistymässä kansainvälisessä politiikassa ja ihmisoikeudet ja köyhyyden poistaminen ovat uusia haasteita, joihin pitää paneutua.
Toisen linjan Vaahtoranta on nimennyt viidakkomalliksi, joka korostaa, että perinteiset jännitteet ja voimankäyttö ovat yhä arkea kansainvälisessä politiikassa.
- Tämän mallin selkein muotoilu on puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) "Venäjä Venäjä Venäjä"-puhe, joka antaa hyvin erilaisen kuvan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta haasteista, kuin sen mitä esimerkiksi Halosen puheista kuulee.
Kun Georgia on Suomen tavoin pieni Venäjän naapuri, hän uskoo tämän yhteyden vain vahvistavan viidakkomallin kannattajien asemaa suomalaisessa keskustelussa.
Stubbin tulikaste
Heikka arvioi kriisiin vaikutusten Suomeen näkyvän vasta vuosien päästä. Nopeitakin vaikutuksia on, ja sellaiseksi hän listaa ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) esiinmarssin kansainväliseen julkisuuteen. Kun aiemmin Suomen ulkopolitiikkaa ovat keskeisesti linjanneet tasavallan presidentti ja pääministeri, nousi nyt Stubb Suomen linjanvetäjäksi.
Heikan mielestä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä Etyjiä edustanut Stubb ansioitui siinä, että hän pystyi yhdistämään kovaan ja maltilliseen Venäjä-linjaan jakautuneet EU-maat.
- Hän ymmärsi sen, ettei Etyj ei ole se olennaisen instituutio tämän kriisin ratkaisussa vaan EU ja sen yhtenäisyys. Stubbin linjamuotoilut olivat sellaisia, että ne kelpasivat kaikille.
Presidentti Halosen hiljaisuuden taustalla Heikka taas uskoo olevan juuri pettymyksen Venäjän voimankäyttöön. Tämän hän arvioi pakottaneen koko vasemmiston pohtimaan Venäjä-kuvaansa.
STT / Tomi Oravainen
