Henri Toivosen onnettomuus korsikalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jari5
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pari lainausta Alénilta:

http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/lancia-delta-s4-hatyytteli-harjulla-wrc-autojen-aikoja/

Moottorien virittämisen kanssa tekemisiin joutuneita kiinnostaa myös, minkälaisella bensiinillä superautojen aikakaudella ajettiin. Markku Alénille tyypillinen vastaus tulee leveän hymyn säestämänä.

– No hei, kaikenlaista siellä käytettiin. Motorsportissa ei saa jäädä kiinni, mutta oktaaniluvut pitää olla kohdallaan. Otettiinhan niistä välillä kisan aikana näytteitä, mutta siihen aikaan saattoi kilpailijoilla olla sitä varten kaikenlaisia pulloja mukana.
Alén muistelee ohjaamon olleen karu ja järjettömän kuuma, kun siellä vietettiin jopa viidestä kuuteen vuorokautta lähes yötä päivää. Myöskään Delta S4:n ajo-ominaisuudet eivät missään vaiheessa olleet moottoritehon kanssa tasapainossa. Puutteita ajettavuudessa ei pystynyt kompensoimaan aluksi edes käsijarrua käyttämällä, sillä se saatiin Alenin mukaan autoon vasta puolisen vuotta ensimmäisen MM-rallin jälkeen.

Myös ohjaustehostin oli murheenkryyni ja usein rikki, mikä teki ajamisesta entistä raskaampaa. Jarrutkin olivat Alenin mukaan auttamattoman alitehoiset, mikä korostui erityisesti asfalttirallien pitkillä erikoiskokeilla.

– Jossain Korsikan 50-kilometrisillä pätkillä ei voinut käyttää yhtään vasemman jalan jarrua. Muuten jarrut olisivat kuumenneet liikaa. Auta armias siellä vuorenseinällä, jos jarrupoljin menee pohjaan.
– Luokittelupaino oli 950 kiloa, mutta heti kisan punnituksen jälkeen alettiin taktikoimaan. Ai mitäkö se tarkoitti? Jaa-a, tässä vaiheessa tulee aina hiljaisuus. Ei sitä kuule tiedä, Alén vastaa tutuksi tulleella tavallaan.

No, Henkkahan kyllä näytti vasemman jalan jarrua käyttävän Korsikalla ja Harrin kertomuksen mukaan heitteli autoa käsijarrulla nelipyöräluisussa Montessa... Lisäksi viimeinen lainaus viittaa pohjapanssarin poistamiseen?
 
Jotenkin näyttäisi, että ainakaan Korsikalla ei käsijarrua käytetty.
Tuo käsijarruhan käsittääkseni vaatisi jonkinnäköisen systeemin, jolla saadaan voimansiirrosta etuveto katkaistua hetkellisesti pois.
Voimansiirto ei ole vahvinta alaani.
Harri Toivonen kertoili näytösajossa, että Deltassa oli suorakytkentä loota. Joka oli ihan mielenkiintoinen yksityiskohta tietää.

Miten muuten alumiini toimii turvakaaren materiaalina?
 
Miten muuten alumiini toimii turvakaaren materiaalina?

Todennäköisesti erittäin heikosti, alumiini on kevyt materiaali. Lukenut, että auton katteet olivat kevlaria, vanteet magnesiumia, pohjapanssari pois jossain kisoissa, painon takia, polttoainetankki kuskien alla, bensa jotain erityis herkkää, kuuma moottori kuskin takana. Auto kaiketi erittäin vaarallinen, Alen ei uskatanut enää sillä kummemmin ajella, kun Henri ja Cresto menehtyi. Ainakaa mitä tuli mieleen siitä pätkästä joka löytyy netistä, 1986 Jyväskylän testeistä. Lancia ilmapiiri vaikutti erittäin kireälle kesällä 1986.
 
Jotenkin näyttäisi, että ainakaan Korsikalla ei käsijarrua käytetty.
Tuo käsijarruhan käsittääkseni vaatisi jonkinnäköisen systeemin, jolla saadaan voimansiirrosta etuveto katkaistua hetkellisesti pois.
Juuri näin, ja käsittääkseni sellainen saatiin toimimaan kunnolla vasta A-ryhmän Celicassa. Siksi ihmetyttikin tuo lausunto että "käsijarru saatiin puolen vuoden päästä" kun toisaalta Henkka on kertomuksen mukaan käyttänyt sitä vaikka kaikki pyörät lukkiutuvat ja toisaalta sitä ei käytetty neulansilmissä asvalttikisoissa.
 
Todennäköisesti erittäin heikosti, alumiini on kevyt materiaali. Lukenut, että auton katteet olivat kevlaria, vanteet magnesiumia, pohjapanssari pois jossain kisoissa, painon takia, polttoainetankki kuskien alla, bensa jotain erityis herkkää, kuuma moottori kuskin takana. Auto kaiketi erittäin vaarallinen, Alen ei uskatanut enää sillä kummemmin ajella, kun Henri ja Cresto menehtyi. Ainakaa mitä tuli mieleen siitä pätkästä joka löytyy netistä, 1986 Jyväskylän testeistä. Lancia ilmapiiri vaikutti erittäin kireälle kesällä 1986.

Kyllähän se kauden loppuun ajoi täysillä vielä...
 
Korjataan sen verran, että käsijarrun pitäisi katkaista takaveto pois.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin b-ryhmäläisissä alumiini oli yleinen turvakaaren materiaali.
 
Jotenkin näyttäisi, että ainakaan Korsikalla ei käsijarrua käytetty.
Tuo käsijarruhan käsittääkseni vaatisi jonkinnäköisen systeemin, jolla saadaan voimansiirrosta etuveto katkaistua hetkellisesti pois.
Voimansiirto ei ole vahvinta alaani.
Harri Toivonen kertoili näytösajossa, että Deltassa oli suorakytkentä loota. Joka oli ihan mielenkiintoinen yksityiskohta tietää.

Häh, eikös noissa kaikissa ole aina ollut sellainen?
Mitä järkeä synkkalaatikossa olisi kilpa-autossa?
 
Alen ei uskatanut enää sillä kummemmin ajella, kun Henri ja Cresto menehtyi.

AnttiL on oikeassa. Aivan hullun lailla Alen ryski Rapsulan kaadon jälkeen. Ja, jos mahdollista, -86 kauden päättäneessä Olympus-rallissa (USA) vielä rajummin. Oletteko muut nähneet kuvaa sieltä. Kankkusen kanssa taistelu MM:sta. FIA luvannut heille: kumpi tulee metsästä ensimmäisenä on mestari. Piti paikkansa. Alen oli mestari viikon-pari.
 
Häh, eikös noissa kaikissa ole aina ollut sellainen?
Mitä järkeä synkkalaatikossa olisi kilpa-autossa?

Olen jäänyt sellaiseen käsitykseen, että Audeissa oli synkrolaatikot. Tästä syystä olisi nappikytkinkin niihin asennettu.
Luulisin, että synkroissa on pidemmät huoltovälit, kuin suorakytkennässä?
Saatan olla toki väärässäkin.
 
Kyllähän se kauden loppuun ajoi täysillä vielä...

Siihen nähden mitä kaikkea onnettomuuspaikalla olleet näkivätkään, pitää olla kilpailija HENKEEN ja vereen (= Alen) että sillä pommilla vielä pystyi täysillä rallia ajamaan.
Tuota tuli mietittyä mm. Ouninpohjan illanhämyssä syyskuussa -86, kun S4 poistui ärjyen Hämepohjasta ylämäkeen turbo tulipunaisena kiekkona avonaisessa moottoritilassa hehkuen.
 
Minullekin oli yllätys että S4:ssä on ollut suorahampainen laatikko. Peugeotissa on myös ollut synkronoitu vaihteisto, koska sillä on saatu voimansiirto kestämään paremmin, koska silloin ei ole tullut teräviä iskuja. Laatikko Peugeutissa on muuten ollut erittäin hyvä ja nopea vaihtaa vaihteita vaikka kesken kurvin.

Kunnolliset suorakytkennät ovat vasta yleistyneet 90-luvun molemmin puolin A-ryhmän autoissa.
 
Vedän sen verran sanoja takaisin, etten elänyt aikaa, vaan vedin johtopäätöksen siitä kesän 86 testeistä, jossa Alen vaikutti erittäin huolestuneelta autosta ja oikein mikään ei toimi. testasivat jossain Hyvinkään ja Tampereen välimaastossa.

Onko tämä video leikattu, koska sen perusteella auto räjähtää heti puuhun iskeytyessä, eikä Toivonen ole autosta päässyt ulos..kerenneet tekemään mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Minullekin oli yllätys että S4:ssä on ollut suorahampainen laatikko. Peugeotissa on myös ollut synkronoitu vaihteisto, koska sillä on saatu voimansiirto kestämään paremmin, koska silloin ei ole tullut teräviä iskuja. Laatikko Peugeutissa on muuten ollut erittäin hyvä ja nopea vaihtaa vaihteita vaikka kesken kurvin.

Kunnolliset suorakytkennät ovat vasta yleistyneet 90-luvun molemmin puolin A-ryhmän autoissa.

eikös synkronoitu aski vaadi kytkimellä vaihtamista - eritoten kun puhutaan 80-luvun tekniikasta? Maailmansivu mm. Äffäläisiin Eskoihin on tehty suorahampaisia raakana vaihdettavia askeja. Jossain B-ryhmän turbokoneessa sellaisen ymmärtää vielä paremmin kun ahtoja ei passannut päästää laskemaan mutkaan kääntäessä.
 
Minullekin oli yllätys että S4:ssä on ollut suorahampainen laatikko. Peugeotissa on myös ollut synkronoitu vaihteisto, koska sillä on saatu voimansiirto kestämään paremmin, koska silloin ei ole tullut teräviä iskuja. Laatikko Peugeutissa on muuten ollut erittäin hyvä ja nopea vaihtaa vaihteita vaikka kesken kurvin.

Suorahampaisuus ei välttämättä tarkoita suorakytkentää. Myös synkronoitu vaihteisto voi olla suorahampainen. Suorahampaiset rattaat on helpompi tehdä ja ne hukkaa vähemmän tehoa, kuin normaalit vinohampaiset.
 
Suorahampaisuus ei välttämättä tarkoita suorakytkentää. Myös synkronoitu vaihteisto voi olla suorahampainen. Suorahampaiset rattaat on helpompi tehdä ja ne hukkaa vähemmän tehoa, kuin normaalit vinohampaiset.

Hyvä tarkennus asiaan. Taitaa myös suorahampainen kestää paremmin ja sillä saadaan myös tyypilliset kisavoimansiirtoäänetkin! ;)
 
eikös synkronoitu aski vaadi kytkimellä vaihtamista - eritoten kun puhutaan 80-luvun tekniikasta? Maailmansivu mm. Äffäläisiin Eskoihin on tehty suorahampaisia raakana vaihdettavia askeja. Jossain B-ryhmän turbokoneessa sellaisen ymmärtää vielä paremmin kun ahtoja ei passannut päästää laskemaan mutkaan kääntäessä.

Kyllä noita varmaan on tehty, mutta ei nekään varmaan ole raakana vaihdettavia. Todennäköisesti niissä on perinteiset synkrorenkaat korvattu englannin kielistä termiä käyttäen dog engagement renkailla. Mikä lie suomenkielinen termi?

Timo Salonen puhui Mazda aikana pakkosynkronoidusta vaihteistosta, joka lienee sama asia.

Kun katselette Röhrlin jalkatyötä siinnä kuuluisassa Audin mainosfilmissä niin hoksaatte mitä vaatii ajaa synkrolaatikolla turbo-autoa.
Ammattimies kykenee painamaan välikaasua ja jarrua toisella jalalla, samalla kun toinen jalka hoitaa kytkintä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä noita varmaan on tehty, mutta ei nekään varmaan ole raakana vaihdettavia. Todennäköisesti niissä on perinteiset synkrorenkaat korvattu englannin kielistä termiä käyttäen dog engagement renkailla. Mikä lie suomenkielinen termi?

Dog engagement ring on juuri se suorakytkentärengas. Useimmilla menee kyllä suloisesti sekaisin suorahampainen- ja suorakytkentäinen sekä aivan vanhojen vaihteistojen synkronoimattomuus vrt. suorakytkentäisyys.
 
Suorahampaisuus ei välttämättä tarkoita suorakytkentää. Myös synkronoitu vaihteisto voi olla suorahampainen. Suorahampaiset rattaat on helpompi tehdä ja ne hukkaa vähemmän tehoa, kuin normaalit vinohampaiset.

Juuri näin. Synkronoitu vaihteisto voi olla suorahampainen ja vinohampainen voi olla dog box -mallia. Jälkimmäinen tosin taitaa olla harvinainen, muistaakseni siviiliautoihin tuolla maailmalla on saatavissa laatikoita joissa suurin vaihde on vinohampainen, jotta moottoritiellä suorahampaiselle ominainen vonkuminen jää pois.

Sitä olen ihmetellyt, kun VW:n myyntimiehet kaiken lisäksi alkoivat kutsumaan kaksoiskytkinlaatikkoa suorakytkentälaatikoksi. Vaikka pari vuosikymmentä termi tarkoitti dog boxia.

E: Muuten toinen asia, mikä Esson Baarin keskusteluissa menee usein sekaisin on "lyhyet vaihdevälit", eli termi mitä Salonen myös käyttää Youtuben Mazda-pätkässä. Eli tarkoitetaanko välityssuhteita vai itse vaihdekepin mekaanisen liikkeen pituutta.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös