Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[jps]

Jos yli 100 000 € vuodessa ansaitsevien palkkoja alennettaisiin 20 prosenttia, paljonko tulisi säästöä?

Lehtisen vastaus: 2 725 miljoonaa euroa.

Muualla jutussa puhutaan tuloista, sis palkat ja pääomatulot, tuossa pelkästään palkoista, ilmeisesti perustavan laatuinen virhe.

 

[Fasaldi]

Mikä on sinusta virkamiehen suojatyöpaikka?

Poliisin, palomiehen vai sairaanhoitajan työpaikka? Joku muu, mikä?

Tässä nyt yksi esimerkki suojatyöpaikoista, jotka olisi syytä lakkauttaa välittömästi:
http://urly.fi/5gk

Kuka saa määritellä?

Kuka tahansa saa tietysti määritellä sen, mikä on hänen mielestään suojatyöpaikka. Ei kai nyt ihmisiä voi kieltää määrittelemästä.

Sinäkö määrittelet?

Minä tietysti määrittelen sen, mitkä ovat minun mielestäni suojatyöpaikkoja. Mitä mieltä itse olet? Onko julkisella sektorilla mielestäsi lainkaan suojatyöpaikkoja?

 

[jps]

Kuvitellaan että Korvolan laskelmat pitäisivät paikkansa. Kaikki maksaisivat uudet verot mielellään eikä veronkorotukset aiheuttaisi mitään ongelmia (esim. verokikkailua tai ostovoiman leikkantumista ja sitä kautta kysynnän laskua..).

Ja tuohan on täyttä kuvitelmaa, ettei muutoksia tapahtuisi. Tuppaa olemaan niin, että laskelmat tehdään esimerkiksi veronkorotuksissa sillä oleteksella, että kaikki säilyy ennallaan, sitten ihmetellään niin vitusti kun taas haukattiin paskaa. Reippaalla veronkorotuksella saadaan verotulot pysymään usein jopa ennallaan.

 

[jps]

Valtio saa pari miljardia lisää rahaa - mitäs sitten?! Otetaanko vähemmän velkaa, sillä sehän tarkoittaisi tarvittavan 7 miljardin sijasta vain 5 miljardia. Vai lisättäisiinkö palveluja?

Mitäpä jos yli 100.000 ansaitsevien veroprosentti nostettaisiin sataan, niin velkaantumisvauhti saatasiin alle puoleen nykyisestä?

 

[Archie]

Mitäpä jos yli 100.000 ansaitsevien veroprosentti nostettaisiin sataan, niin velkaantumisvauhti saatasiin alle puoleen nykyisestä?

Kaikki normaalit ihmiset tulevat toimeen 4 000 eurolla/kk. Siksi kaikki yli siitä menevä on kohtuuttomuutta ja sitä pitäisi verottaa min 75%:lla. Valtion rahoitusongelmat olisi näin ratkaistu ja tuloerot hävitetty.

Kun tällainen ihmekeino on olemassa, niin onpa ihme ettei sitä käytetä.

 

[Black Leopard]

Entä sitten, kun tulee vastaus että ei ole motivaatiota eikä huvita. Asiako on sillä selvä ja sitten voi jäädä muiden elätettäväksi?

Harvassapa lienevät ne yksilöt joita ei mikään huvita.

 

[Archie]

Harvassapa lienevät ne yksilöt joita ei mikään huvita.

Niin ovat, mutta tiheämmässä sellaiset joille kaikki tarjottu työ ei käy.

 

[kouvotsvoni]

Aina niitä elämäntapavemppaajia löytyy, vaikka kaikki työttömän tuet hävitettäisiin kilpailukyvyn nimissä. Epäilen kuitenkin, jotta siivoojalle tai parkkipirkolle kelpaisi muukin työ, ylöspäin palkassa mitattaessa, mutta valtion yrityksen sikariportaalle kelpaa ennenaikainen eläke enemmän kuin joku rivihomma, jos ei tasoisiaan töitä löydy.

 

[Knoukka]

Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että mikä henkinen vaikutus johdajien palkkojen alennuksella on yrityksessä? Asiahan lienee kuitenkin niin, että kilpailukykymme ja tuottavuutemme perusta on motivoituneessa työntekijässä, jolla on niin turvallinen olo että kykenee uutta luoviin ratkaisuihin. Numeroiden taakse kun mennään niin väittäisin, että tällainen innostunut ja rohkea työntekijä on monikertaisesti tuottavampi kuin yyteellä peloteltu kuluerä, jonka yhteenkuuluvuus yritykseen ja sen johtoon on viha-pelko -akseli. Tällaisten olosuhteiden synnystä on vastuussa johto. Siksi johdon palkka-ale voi joissain tapauksissa olla yritykselle numeraalista säästöään monikertaisesti suurempi kilpailutekijä.

 

[jaska]

Numeroiden taakse kun mennään niin väittäisin, että tällainen innostunut ja rohkea työntekijä on monikertaisesti tuottavampi kuin yyteellä peloteltu kuluerä, jonka yhteenkuuluvuus yritykseen ja sen johtoon on viha-pelko -akseli.

Kävin tuossa syksyllä eräässä koulutuksessa, otsikkoa en muista mutta ajatusten johtamisesta siinä oli kyse.

No siellä joku aivotutkija kertoi tutkimuksista, joissa oli vertailtu uhan (yrityskielessä varmaan esim. YT:t) ja palkinnon mahdollisuuden alla työskentelevistä tiimeistä.

Ko. tutkimuksen mukaan molemmat ryhmät synnyttävät yhtä paljon innovaatioita, mutta toisen (no tietenkin palkinto) ryhmän ideat on huomattavasti laadukkaampia.

 

[Archie]

Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että mikä henkinen vaikutus johdajien palkkojen alennuksella on yrityksessä?

Suuryrityksissä vaikutsta tuskin on paljoa. Sen sijaan pk-yrityksissä vaikutus voi olla suurikin, kun duunarit tietää että ihminen se pomokin on.

 

[kouvotsvoni]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194787663588/artikkeli/nuorisotakuu+ei+lopetakaan+joutenoloa+kolmessa+kuukaudessa.html

Nuorisotakuu ei lopetakaan joutenoloa kolmessa kuukaudessa

Vuoden alussa tuli voimaan paljon puhuttu nuorisotakuu. Se koskee alle 25-vuotiaiden nuorten lisäksi nyt myös vastavalmistuneita alle 30-vuotiaita.

Takuussa työttömälle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa joko työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja-, kuntoutuspaikka tai muu palvelu.

– Paikan ei kuitenkaan luvata olevan käytössä ja valmiina vielä tuolloin, työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä huomauttaa.

Feltin mukaan nuorta ei jätetä kuitenkaan kotiin odottamaan esimerkiksi vuodeksi, vaan sinä aikana hänelle pyritään järjestämään muuta aktivointia.

Millä tavalla nuorisotakuun piiriin kuuluvaa kohdellaan työ- ja elinkeinotoimistossa verrattuna muihin työnhakijoihin?

– Ensimmäinen työllistymissuunnitelma tai vastaava suunnitelma laaditaan jo kahden viikon kuluessa. Seuranta on tiiviimpää ja tapaamisia on tiheämmin kuin muilla työnhakijoilla.

Mitä tehdään, jos nuori ei ole saanut hänelle kolmessa kuukaudessa luvattua paikkaa?

– Oikean palvelun etsiminen jatkuu. Aikaraja voi ylittyä, jos esimerkiksi odotetaan armeijan tai koulun alkamista.

Mitä tehdään, jos nuorisotakuupaikan saanut nuori palaa työttömäksi?

– Kolmen kuukauden laskeminen alkaa alusta. Tarvittaessa hän palaa jonkin uuden palvelun piiriin.

Kiinnostaa vielä, että lasketaanko nämä koulusta tippuneet ja eniten syrjäytymisvaarassa olevat takuun piiriin.. Muutenhan tuo vaikuttaa lähinnä sanahelinältä. Kolme kuukautta kattoon syljeskelyä, ja sitten pitäisi tulla ilmoitus, jotta joo... pääset kuntouttavalle pilipali-kurssille puolen vuoden päästä. Lain kirjainta on tällöin noudatettu ja kaikilla kaikki hyvin.

 

[Knoukka]

Kävin tuossa syksyllä eräässä koulutuksessa, otsikkoa en muista mutta ajatusten johtamisesta siinä oli kyse.

No siellä joku aivotutkija kertoi tutkimuksista, joissa oli vertailtu uhan (yrityskielessä varmaan esim. YT:t) ja palkinnon mahdollisuuden alla työskentelevistä tiimeistä.

Ko. tutkimuksen mukaan molemmat ryhmät synnyttävät yhtä paljon innovaatioita, mutta toisen (no tietenkin palkinto) ryhmän ideat on huomattavasti laadukkaampia.

Tuossa palkitsemista on verrattu pelotteeseen. Mutta monelle yllättävä tieto on, että ulkoinen palkitseminen ei lisää vaan vähentää luovaa toimintaa. Tästä on useampi tutkimuksia ja tässä eräs aiheeseen liittyvä pieni juttu.

Eniten kummaksuttaa se, että näitä hyvinkin vääriksi luuloiksi paljastuneita asioita käytetään yhä asioiden ja päätösten perusteluissa.

Lajimme mielenlaatu on kehittynyt metsästäjä-keräilijäyhteisöissä, jotka ovat tasa-arvoisia, ja joissa tärkein operatiivinen periaate on "kaverille kanssa". Aivokuvaukset ovat osoittaneet, ettei mielenlaatumme ole noista päivistä mihinkään muuttunut. Kun olemme epäitsekkäitä, annamme pois tai teemme pyyteettömiä palveluksia, mielihyväkeskuksemme tulkitsee sen yhtä palkitsevana kuin suklaan syömisen.

Harvard Business Schoolin tutkijat tarkastelivat hiljattain, voisiko tämän epäitsekkyyden ulottaa kannustinjärjestelmiin. He valitsivat joukon työntekijöitä parista firmasta ja antoivat heille muutaman kympin. Ihmiset jaettiin ryhmiin siten, että yhdellä osastolla ihmiset saivat ostaa rahalla jotakin itselleen, mutta toisella osastolla ihmisten piti käyttää raha tavalla tai toisella työkavereidensa hyväksi.

Kun ihmiset törsäsivät rahat itseensä, mikään ei työpaikan ilmapiirissä muuttunut. Sen sijaan ryhmässä, jossa rahat käytettiin työkaverin hyväksi, kaikki oli toisin. Työilmapiiri parani ropisten, ja ihmiset kertoivat olevansa huomattavasti kiinnostuneempia sen työtoverin elämästä, jolle he olivat palveluksen tehneet, ja halukkaita auttamaan häntä jatkossakin.

Kaaro kirjoittaa myös toisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin rahallisen palkitsemisen vaikutuksia. Psykologi Dan Ariely suoritti Intiassa tutkimuksia, joissa testattiin aineellisten kannustimien vaikutuksia luovaan työhön. Palkkioiden suuruus vaihteli ryhmittäin, yhdet saivat päivän palkkaa vastaavan summan, toiset kahden kuukauden palkkaa vastaavan summan ja kolmansien palkkio vastasi puolen vuoden palkkaa. Palkkion suuruus ennusti ihmisten suoriutumista, mutta päinvastoin kuin voisi kuvitella. Mitä suurempi kannustin, sitä huonommin ihmiset suoriutuivat tehtävistään.

Kaaron mukaan tämä johtuu sisäisen motivaation korvautumisesta ulkoisella. Aiemmin jo palkitseva ja itsessään motivoiva työ kannustaa ihmisiä tekemään sen hyvin, mutta tulospalkkoiden tullessa mukaan kuvioihin kääntyy ihmisten huomio niihin. Kun ihmiset tavoittelevat työstä saatavia aineellisia palkkioita, erittäin voimakkaasti kannustavat sisäiset motivaatiotekijät lakkaavat vaikuttamasta, ja yleinen motivaatiotaso sekä tehtävästä suoriutumisen taso laskee.

Suuryrityksissä vaikutsta tuskin on paljoa. Sen sijaan pk-yrityksissä vaikutus voi olla suurikin, kun duunarit tietää että ihminen se pomokin on.

Olen päinvastaista mieltä. Pk-yrityksessä yhteinäisyyden ja samassa veneessä olemisen -tunne on vielä luontaista. Suuryrityksessä tämä ilmapiiri taas vaatii johtamistaitoja. Ihmissuhdetaitoja. Väitänkin, että mitä suurempi yritys niin sitä suurempi merkitys ylimmän johdon osaamisella, pelisilmällä ja suhteella lattiatason työntekijään ja hänen tuottavuuteensa on.

Huippujohtajissakin on huippujohtajia ja Huippujohtajia. Huippujohtajan palkka ei takaa, että kyseessä olisi huippu ja aina palkkansa arvoinen huippujohtaja. Liian monesti väärä ihminen nousee johtajan asemaan. Siis täysin itsekkäistä syistä asemaan kapuava henkilö, joka asemaaansa on vielä kyseenalaisin keinoin päässyt. Ei ole kauaa kun Suomessakin muutaman palkkiojärjestelmä -konsultti kopraili ristiin ja rastiin usealle yrityksell ylisuuria kannustinjärjestelmiä perusteella, että täytyy niiden kilpailla koska kilpaileva yrityskin niin tekee. Ja veti siinä samassa välissä itselleen helvetin isot provikat.

 

[Fasaldi]

Uuden Oulunkin 12 300 työntekijää saivat sitten viiden vuoden irtisanomissuojan.

Uuden Oulun työntekijämäärä, noin 12 300, on tavattoman korkea. Kuntajakolain työntekijöille takaama viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitosten yhteydessä merkitsee sitä, että kaupunkiorganisaatio lähtee liikkeelle raskaassa ylilastissa.
Lähivuosina kaupungin henkilöstöpolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla organisaation keventäminen. Uusien työntekijöiden palkkaamisessa eläköityvän ja muista syistä lähtevän väen tilalle on oltava äärimmäisen pidättyväisiä. Esimerkkinä toimikoon aie olla valitsematta kaupunkiin uutta elinvoimajohtajaa, kun se paikka vapautuu.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/uusi-oulu-ei-saa-unelmastarttia/616739/

 

[SOKO]

Eniten kummaksuttaa se, että näitä hyvinkin vääriksi luuloiksi paljastuneita asioita käytetään yhä asioiden ja päätösten perusteluissa.

Kyllä ainakin Britanniassa saatu tutkimus, jonka mukaan ylennys ilman palkankorotusta on tehokkaampi motivaattori kuin palkankorotus ilman ylennystä, on huomioitu isommissa yrityksissä. Kenttäkokeita on suoritettu jopa sen suhteen, miten hyvin ylennys ja palkanalennus yhdistelmä motivoi työntekijöitä. Esim. Nokiassa toimihenkilöiden siirtäminen ylemmiksi toimihenkilöiksi ja huonempien työehtojen piriin oli aikanaan yleinen käytäntö.

 

[Hawke]

Eniten kummaksuttaa se, että näitä hyvinkin vääriksi luuloiksi paljastuneita asioita käytetään yhä asioiden ja päätösten perusteluissa.

Miten tuossa Harvardin tutkimuksessa varmistettiin, että koehenkilöiden motivaationa oli aito solidaarisuus? Kyllähän egoistikin kiinnostuisi niiden elämästä, joilta hän odottaa vastapalvelusta. Lisäksi taitava egoisti haluaa yleensäkin esittää mukavaa ihmistä, erityisesti jos kyseessä on valvottu koe. Yhteistyö ei ole sama asia kuin solidaarisuus. Jotta solidaarisuus olisi pyyteetöntä, eikö sitä pitäisi kokea kaikkia kohtaan tasapuolisesti siitä riippumatta, kenelle on lahjoittanut rahaa?

 

[Black Leopard]

Niin ovat, mutta tiheämmässä sellaiset joille kaikki tarjottu työ ei käy.

Jos koon 45 kenkiä tarvitseville on tarjolla vain kenkiä kokoa 38-39, niin pitääkö tuolloin tilannetta korjataksemme ryhtyä esim. vanhaan kiinalaistyyppiseen jalkojen sitomiseen tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin vai pitäisikö vain yrittää etsiä hieman suurempia ja sopivampia kenkiä?

Sama vertaus voidaan kääntää myös toisinpäin. Jos koon 38-39 kenkiä tarvitsevalle pakkosyötetään koon 45 kengät, niin ne eivät ole käytössä erityisen miellyttävät.

 

[jjv]

Uuden Oulunkin 12 300 työntekijää saivat sitten viiden vuoden irtisanomissuojan.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/uusi-oulu-ei-saa-unelmastarttia/616739/

Mitä noissa sopimuksissa mahdetaan mainita lomautuksista? Kouvolahan juuri ilmoitti lomauttavansa henkilöstöään osaksi tuon irtisanomissuojan aiheuttamien kustannusten takia, mutta ainoastaan 3 viikkoa per hlö.

 

[Sam]

Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että mikä henkinen vaikutus johdajien palkkojen alennuksella on yrityksessä? Asiahan lienee kuitenkin niin, että kilpailukykymme ja tuottavuutemme perusta on motivoituneessa työntekijässä, jolla on niin turvallinen olo että kykenee uutta luoviin ratkaisuihin. Numeroiden taakse kun mennään niin väittäisin, että tällainen innostunut ja rohkea työntekijä on monikertaisesti tuottavampi kuin yyteellä peloteltu kuluerä, jonka yhteenkuuluvuus yritykseen ja sen johtoon on viha-pelko -akseli. Tällaisten olosuhteiden synnystä on vastuussa johto. Siksi johdon palkka-ale voi joissain tapauksissa olla yritykselle numeraalista säästöään monikertaisesti suurempi kilpailutekijä.

Tätä peesailen hyvin vahvasti - samoin kuin Knoukan seuraavaakin viestiä. Omalta kohdalta olen huomannut, että työtehtävillä ja varsinkin ilmapiirillä on palkkaa merkittävämpi motivoiva tekijä - varsinkin sen jälkeen kun tulee edes kohtuullisesti toimeen. Lienen onnellisessa asemassa, kun tällä hetkellä on mahdollisuus valita nykyisten hommien lisäksi kahdesta ulkopuolisesta työtehtävästä ja kolmattakin kyseltiin joulun alla. Mistään noista en ole palkkaa kysynyt - nykytaso riittää kunhan tehtävä on mielekäs.

 

[Archie]

Olen päinvastaista mieltä. Pk-yrityksessä yhteinäisyyden ja samassa veneessä olemisen -tunne on vielä luontaista. Suuryrityksessä tämä ilmapiiri taas vaatii johtamistaitoja. Ihmissuhdetaitoja. Väitänkin, että mitä suurempi yritys niin sitä suurempi merkitys ylimmän johdon osaamisella, pelisilmällä ja suhteella lattiatason työntekijään ja hänen tuottavuuteensa on..

Minusta johtamisella suuri merkitys ilmapiiriin niin pienissä kuin isoissakin yrityksissä. Mutta kysehän oli palkanalennuksista. Itse olin aikanaan pk-firmassa, jolla meni huonosti. Johto lakkasi kokonaan maksamasta itselleen palkkaa. Kyllä se minua motivoi, kun näki hekin sitoutuivat. Epäilen että jos sama olisi käynyt jossakin suuryrityksessä, niin vaikutus olisi ollut paljon pienempi, koska ylimmät johtajat ovat kuitenkin tahroja organisaatiokaavion yläpäässä. Eri asia tietysti jos lähipomon (oma esimies) palkkaa laskisi, mutta sehän ei siitä itse päättäisi.