oldez
Well-known member
- Liittynyt
- 14.3.2003
- Viestit
- 19491
Joo varsinkin kun laman tullen se alijäämä vaan kasvaa...Ei hätää sanoo Urpilainen!
Eli n. 10 miljardin vuosittainen velkaantuminen ei ole liiallista! Hienoa!
Joo varsinkin kun laman tullen se alijäämä vaan kasvaa...Ei hätää sanoo Urpilainen!
Eli n. 10 miljardin vuosittainen velkaantuminen ei ole liiallista! Hienoa!
.. lieneekö ongelma tuo boldattu. Kun mulle ja naapurin Marjatalla (Nomi!) ei ole kaupassa tilaa!Lappeenranta. Sitä mukaa kun matkustajaennätykset paukkuvat Kaakkois-Suomen raja-asemilla, paikalliset keksivät valituksen aiheita. Viimeisin on veroton myynti, joka monien mielestä sietäisi lopettaa.
Asiasta on jo valitettu tulliinkin.
"Joidenkin mielestä venäläisiä on kaupoissa muutenkin liikaa. Ihmiset kokevat, että me kustannamme heille verovapauden", sanoo Itäisen tullipiirin päällikkö Tommi Kivilaakso.
Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen tarjoili tänään Ylen aamu-tv:ssä rankan näkemyksen Suomen talouden tilasta.
- Suomen vienti on ollut suuri pettymys viime kuukausina, se alkaa viedä uskoa ja toivoa siihen, että ulkomaan veto auttaisi meidät pois kuopasta. Me joudutaan tajuamaan ja hyväksymään se, että me ollaan yhdessä suhteessa samassa veneessä kuin missä oli Portugali, Irlanti, Kreikka 5–10 vuotta sitten. Meillä on velkaantuminen lähtenyt liikkeelle ja ennen kaikkea meidän kilpailukykymme on heikentynyt voimakkaasti etenkin Saksaa vastaan, Tyrväinen varoittelee.
Tyrväisen mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksella on jo kiire, jos halutaan välttää Euroopan kriisimaiden kohtalo.
- Suomen pitää tehdä jotakin palkoille tai tuottavuudelle kilpailukyvyn parantamiseksi. Jos palkkataso on virittynyt tasolle, jota meidän kansantaloutemme suorituskyky ei tue, se on ihan sama ongelma kuin Portugalissa ja Kreikassa. Mutta meillä se mittaluokka on vielä jotenkin hallittavissa. Palkkojen pitäisi nousta kuten Saksassa: vähemmän kuin kilpailijamaassa. Ja se on aika vähän silloin, hän sanoo.
Tyrväisen mielestä myös tuottavuudessa voidaan ottaa oppia Saksasta.
- Tuetaan tuottavien yritysten syntymistä. Ei pidetä yllä auringonlaskun aloja, joiden merkitys alkaa ohentua, hän esittää.
Tyrväinen huomauttaa, että Saksa oli samantapaisessa tilanteessa 10 vuotta sitten, mutta kävi 3–5 vuoden matokuurin.
- Nyt Saksan työttömyys on painunut ennen finanssikriisiä olevalle tasolle. Kansankunnat voivat kääntää historiaansa. Tämä pitää olla se perspektiivi, kun Suomessa mietitään asioita, Tyrväinen linjaa.
Pääministeri Katainen on nyt hämmentävässä tilanteessa, kun talousmyllerryksen keskellä hallituksen pitäisi alkaa suunnitella ensi vuoden budjettia.
Suomalaisia kalvaa yhä vielä ryssäviha. Sen huomaa jo tälläkin forumilla. Siinä ei paina tienestit eikä kansainväliset kauppasopimukset mitään kun ryssäviha jäytää.Mutta ainakaan Venäläiset ei täällä sais käydä shoppailemassa ja työllistämässä myyjiä.
.. lieneekö ongelma tuo boldattu. Kun mulle ja naapurin Marjatalla (Nomi!) ei ole kaupassa tilaa!
On muuten ihan mielenkiintoista seurata venäläisten (heidän, jotka nyt tulee venäläisiksi havaittua) ja suomalaisten toimintatapaeroja kaupassa. Tai oikeastaan yksi ero on tullut pantua merkille, venäläiset tuppaa kassajonosta (varsinkin Lidlissä) lähettämään vielä jonkun/jotkut porukkaan kuuluvan/kuuluvat hakemaan lisää tavaraa ympäri kauppaa kun yksi jonottaa. Melko ahtaaksi menee touhu toisinaan, mutta ei se esim. mua isommin häiritse. Ymmärrän kylä jos jotain muuta häiritsee. Jopa siinä määrin, että kirjoittaa, herran pieksut, tekstiviestin paikallislehden tekstariosastolle!!!Mutta ainakaan Venäläiset ei täällä sais käydä shoppailemassa ja työllistämässä myyjiä.
.. lieneekö ongelma tuo boldattu. Kun mulle ja naapurin Marjatalla (Nomi!) ei ole kaupassa tilaa!
Suomen valtiolla on vuoden lopussa Valtiokonttorin arvion mukaan budjettivelkaa 82 miljardia euroa
...
Suomi ei voi kuitenkaan tuudittautua tämänhetkisiin hyviin talouslukuihin, koska Suomen velkaantuminen kasvaa seuraavat neljä vuotta rajusti. Valtio ottaa uutta lainaa vuoteen 2015 saakka joka vuosi noin kahdeksan miljardia euroa, eli vuonna 2015 Suomen valtion budjettivelka ylittää 110 miljardia euroa.
Osuu muuten nappiin.Saatamme hyvinkin olla sen perimmäisen kysymyksen äärellä, että onko meillä aivan liian suuri valtio. Olematta mikään Tea Party -mies, on täysin mahdollista, että vuoden 2009 romahduksen kiinni kurominen tuotantopuolella vie vuosikymmenen, joten nykyinen valtion budjetti on mitoitettu aivan eri olosuhteisiin.
8-9 miljardia lisävelkaa tänä vuonna, vaikka on ns. nousukausi ollut päällä. Mitä sitten jos ja kun jossain vaiheessa tulee taantuma? Puheet Kreikan tiestä käynnistyisivät täälläkin, missä ollaan niin polleita ja ylenkatsovia oltu.
Parkinsonin ensimmäinen laki: Työ pyrkii täyttämään kaiken sille varatun ajan.
Parkinsonin toinen laki: Menot pyrkivät nousemaan tulojen tasalle
Parkinsonin datalaki: Data pyrkii täyttämään kaiken tallennuskapasiteetin
Gatesin korollaari: Ohjelmistot pyrkivät monimutkaistumaan ja kasvamaan niin, että ne käyttävät kaikki käytettävissä olevat laitteistoresurssit
Parkinsonin kolmas laki: Ekspansio merkitsee monimutkaistumista, monimutkaistuminen haavoittuvuutta ja haavoittuvuus rappeutumista
Parkinsonin neljäs laki: Työntekijämäärä missä tahansa byrokratiassa pyrkii kasvamaan työmäärästä riippumatta, suorittavan työn tekijöiden määrä ei.
Parkinsonin viides laki: Viivytys on torjuntataistelun tappavin muoto
Byrokratiakorollaari: Jos on olemassa keino viivytykseen asiakkaan tappioksi, byrokratia, olipa se yksityinen tai julkinen, keksii sen ennemmin tai myöhemmin
Parkinsonin kuudes laki: Tieteenhaaran kehitys on kääntäen verrannollinen sitä käsittelevien julkaisujen lukumäärään
Parkinsonin seitsemäs laki: Investointia edeltävän päätöksentekoprosessin perusteellisuus on kääntäen verrannollinen investoinnin kustannuksiin
Jotain muutakin välillä kuin taloutta ja mammonaa. Kyläkoulujen lakkauttaminen ja siirtyminen tehotuotantoon ei yhteiskunnan tai yksilöitten kannalta ole kovin pitkänäköistä. Isossa koulussa yksinäiset hukkuvat helpommin ja syvemmälle, eivätkä pidentyneet koulumatkat paranna oppimista tai jaksamista.Helsingin Sanomat sanoi:Mitä pienempi koulu, sitä tyytyväisemmät vanhemmat
Pienissä kouluissa opiskelevien lasten vanhemmat ovat tyytyväisempiä kouluun ja siellä annettavaan opetukseen kuin suurten koulujen oppilaiden vanhemmat, ilmenee Vanhempainliiton kyselystä vanhemmille.
Mitä pienemmässä koulussa lapsi opiskeli, sitä viihtyisämpänä, turvallisempana ja siistimpänä vastaajat koulua pitivät. Työrauhaa pidettiin pienissä kouluissa isoja kouluja parempana. Myös kiusaamiseen puuttuminen näyttää kyselyn perusteella olevan tehokkaampaa pienissä kouluissa.
Kyselyn mukaan pienissä kouluissa vanhemmat osallistuvat isoja kouluja enemmän koulun toimintaan, esimerkiksi koulun juhlien järjestämiseen ja järjestyssääntöjen laatimiseen.
Vanhempainliiton nettikyselyyn vastasi viime keväänä yli 1 600 vanhempaa. Kyselyllä kartoitettiin vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista.
Eiköhän tuo 'tehotuotanto' ole yleensä seurusta siitä, että kunnan hoitaa kaikki lakisääteiset tehtävät, joihin sillä ei ole varaa.Jotain muutakin välillä kuin taloutta ja mammonaa. Kyläkoulujen lakkauttaminen ja siirtyminen tehotuotantoon ei yhteiskunnan tai yksilöitten kannalta ole kovin pitkänäköistä. Isossa koulussa yksinäiset hukkuvat helpommin ja syvemmälle, eivätkä pidentyneet koulumatkat paranna oppimista tai jaksamista.
Joo kyllä lähellä olevat pienet koulut ja pienet luokat ovat oppimisen kannalta parempia.Jotain muutakin välillä kuin taloutta ja mammonaa. Kyläkoulujen lakkauttaminen ja siirtyminen tehotuotantoon ei yhteiskunnan tai yksilöitten kannalta ole kovin pitkänäköistä. Isossa koulussa yksinäiset hukkuvat helpommin ja syvemmälle, eivätkä pidentyneet koulumatkat paranna oppimista tai jaksamista.
No ainakin täällä maaseutukotonani kyseessä oli suurimmassa määrin kunnanjohdon osaamattomuudesta, kunnanhallituksen ja -valtuuston poliittisesta jääräpäisyydestä ja pelistä, jossa kuntaa ollaan ajamassa tiettyyn suuntaan. Vittu mitä riitelyä ja pelaamista. Onneksi en ole kuntalainen, mutta vituttaa vaan syrjäkyläläisten puolesta, jotka tarjoutuivat kyläkoulujen kulujen ylläpitoon mukaan. Ja toimittivat samalla koulujen lakkauttamisen seurauksena syntyneistä säästöistä oikeat laskelmat, jotka osoittivat että todellisia säästöjä ei synny. Erityisesti vituttaa koska toinen kylä on vireä ja lapsiperheitä vetänyt kylä. Elävältähän sekin kylä pitää tappaa, että saa kuntapoliitikko irtopisteitä puolueeltaan ja eduskuntaehdokkaaksi.Eiköhän tuo 'tehotuotanto' ole yleensä seurusta siitä, että kunnan hoitaa kaikki lakisääteiset tehtävät, joihin sillä ei ole varaa.
Yhtä hyvin EK voisi kääntyä Joulupukin tai Haltijakeijun puoleen toiveineen.Verkkouutiset:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK patistelee hallitusta toteuttamaan nopeasti hallitusohjelmansa kirjaukset yrittäjyyden edistämiseksi.
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset loppuvuodelle ovat EK:n tuoreen kyselyn mukaan muuttuneet aiempaa epävarmemmiksi.
Pienet yritykset eivät enää edes odota suhdanteiden vahvistumista, ja teollisuudessa ennustetaan henkilöstön määrän kääntyvän loivaan laskuun.
EK:n PK-johtaja Pentti Mäkinen vaatiikin nyt hallitukselta nopeasti konkreettisia tekoja PK-yritysten tilanteen parantamiseksi.
Hän muistuttaa, että yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen toistuvat hallitusohjelmassa lukuisia kertoja. Näitä kirjauksia pitäisi nyt nopeasti ryhtyä toteuttamaan, jotta PK-yritysten toimintaedellytykset varmistuisivat.
Taas voisi ottaa esimerkiksi tuon oman kotikylän koulun. Kunta valitsi lakkauttaako tuon oman vai naapurikylän koulun oppilasennusteisiin vedoten (koululaisten määrä laskusuunnassa, niin jopa ihan perusteltua)..No ainakin täällä maaseutukotonani kyseessä oli suurimmassa määrin kunnanjohdon osaamattomuudesta, kunnanhallituksen ja -valtuuston poliittisesta jääräpäisyydestä ja pelistä, jossa kuntaa ollaan ajamassa tiettyyn suuntaan. Vittu mitä riitelyä ja pelaamista. Onneksi en ole kuntalainen, mutta vituttaa vaan syrjäkyläläisten puolesta, jotka tarjoutuivat kyläkoulujen kulujen ylläpitoon mukaan. Ja toimittivat samalla koulujen lakkauttamisen seurauksena syntyneistä säästöistä oikeat laskelmat, jotka osoittivat että todellisia säästöjä ei synny. Erityisesti vituttaa koska toinen kylä on vireä ja lapsiperheitä vetänyt kylä. Elävältähän sekin kylä pitää tappaa, että saa kuntapoliitikko irtopisteitä puolueeltaan ja eduskuntaehdokkaaksi.
Itse luin tuon saman jutun. Mutta onneksi tuossakin paperinpyörittelyssä työllistetään monta virkamiestä Suomessa ja EU:ssa.Silkkaa neroutta..
http://www.talouselama.fi/uutiset/eukomissio+panisi+suomalaiset+hankkimaan+yli+miljardin+euron+turhat+mittarit/a666478
On muuten ensimmäisiä kertoja, kun joku toimittaja näyttää ymmärtävän yhteyden sääntely -> kustannusten kasvu -> velkaantuminen ...
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110886863Eloranta: 5 prosentin palkanalennukset julkiselle sektorille
Perjantai 12.08.2011 klo 07:00
"Työnantajilla ei varaa tällaisiin palkkoihin"
Metson entinen toimitusjohtaja Jorma Eloranta ehdottaa viiden prosentin palkanalennuksia koko julkiselle sektorille.
- Kyse ei ole siitä, ovatko julkisen sektorin palveluksessa olevat palkkansa ansainneet, vaan siitä, ettei heidän työnantajillaan ole niihin varaa, kirjoittaa Eloranta Tekniikka&Talous-lehdessä tänään.
Eloranta laajentaisi hallitusohjelmaan sisältyvää aloitetta alentaa väliaikaisesti ministereiden palkkoja viidellä prosentilla. "Aloite on ilmeisesti tarkoitettu esimerkiksi.", Eloranta kirjoittaa.
- Vastaava viiden prosentin palkanalennus voitaisiin ottaa käyttöön koko julkisessa sektorissa, koska julkinen talous on kokonaisuudessaan raskaasti alijäämäinen, toteaa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajanakin toiminut Eloranta.
Hän muistuttaa, että julkisen sektorin säästötavoite on kaksi miljardia euroa.
- Henkilöstöä pitää vähentää yli 40 000 henkilöllä ellei muita säästökohteita löydy.
Eloranta kiittää Suomen tiukkaa linjaa euromaiden rahoituksessa. Hän kuitenkin muistuttaa, että tiukka linja muistetaan, jos Suomi joskus tarvitsee apua.
- Tiukka linja vaatii siksi omien asioiden säntillistä hoitamista: yritysten kilpailuedellytysten ja julkisen talouden terveen perustan varjelemista, hän kirjoittaa.
- Toimiin on syytä ryhtyä nyt, eikä odottaa kriisiytymistä. Viisas välttää ongelmat, jotka älykäs ehkä pystyy ratkaisemaan, Eloranta summaa.
Kauppalehti