Osuit oikeaan. Tuon sihteerin logiikalla valtion ja kuntien kannattaisi ottaa lainaa niin paljon kuin ne suinkin saisivat. Lainarahalla voitaisiin sitten nostaa julkisen sektorin palkkoja. Tuohan nostaisi ostovoimaa, jolla saataisiin kotimainen kysyntä ja työllisyys nousuun.Olenkin odottanut milloin Suomessa herää keskutelu julkisensektorin palkoista. Palkkajohtajuushan siellä on otettu aikoja sitten ja lomat on selkeästi pidemmät kuin yksityisellä puolella.
No eiköhän Urpilaisen uusi valtiosihteeri pidä huolen, että saavutetuista eduista pidetään kiinni.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110886943JHL:n Santamäki-Vuorelta täystyrmäys Elorannalle
Perjantai 12.08.2011 klo 10:26 (päivitetty pe 10:34)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen poliittiseksi valtiosihteeriksi siirtyvän Tuire Santamäki-Vuoren mukaan vuorineuvos Jorma Elorannan ehdotus viiden prosentin palkanalennuksista koko julkiselle sektorille on täysin poissuljettu vaihtoehto.
- On itsestään selvää, että julkisen sektorin palkansaajat eivät voi tällaista hyväksyä, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajana vielä toimiva Santamäki-Vuori sanoo.
Santamäki-Vuoren mukaan palkanalennukset olisivat jopa haitallisia yhteiskunnan kannalta ja saattaisivat panna kapuloita talouskasvun rattaisiin.
- Kotimaisen kysynnän ja työllisyyden turvaamiseksi on erityisen tärkeää ylläpitää ostovoimaa, jolloin palkanalennukset ovat täysin poissuljettu vaihtoehto.
Santamäki-Vuori ei hyväksy Elorannan väitettä, että julkisen sektorin henkilöstöä pitää vähentää, jollei muita säästökohteita löydy.
- Peruslähtökohta on, että julkiselle sektorille on lainsäädännössä asetettu tehtäviä ja meidän täytyy pitää huolta siitä, että tehtävillä on tekijänsä ja että heidät siitä oikeudenmukaisella tavalla palkitaan.
Julkisen sektorin säästöihin Santamäki-Vuori vaatii ratkaisuja, joissa maksumiehinä ovat julkisten sektorin työntekijöiden sijaan kaikki kansalaiset.
- Ei voi olla, että julkisen sektorin työntekijät joutuvat luopumiaan omista oikeuksistaan julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Siinähän se tuli. Lakeja ja sääntöjä lisäämällä (parantamalla maailmaa) tarvitaan jatkuvasti isompaa julkista sektoria. Tässäkin toikissa olen varmaan jo monesti todennut, että julkisen sektorin kasvun rajoittamisen tai jopa pienentämisen lähtökohta on ensiksi sääntelyn vähentäminen.Santamäki-Vuori...
- Peruslähtökohta on, että julkiselle sektorille on lainsäädännössä asetettu tehtäviä ja meidän täytyy pitää huolta siitä, että tehtävillä on tekijänsä ja että heidät siitä oikeudenmukaisella tavalla palkitaan.
Epäilemättä tarvittu/haluttu ratkaisu olisi hieno kaikkien kannalta. Tämän hetken maailmassa kuitenkin epäilyttää, että molempia ei voi saada. Todennäköisesti saadaan kompromissi, joka ei juurikaan paranna kilpailukykyä eikä ostovoimaa.IS:
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun tunnustelut ovat käynnissä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken, kertovat Sanoman maakuntalehdet.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoo lehtien haastattelussa, että hallituksen tavoitteena on eri alojen yhteinen maltillinen palkkaratkaisu. Urpilaisen mukaan nyt tarvitaan vakautta ja ennakoitavuutta, mikä toteutuisi parhaiten kokoavalla tuloratkaisulla.
Urpilainen sanoo, että "valmiuden ja yhteisen sävelen" löytyminen on työmarkkinatoimijoiden käsissä. Työnantajat ovat halunneet haudata tupot historiaan ja siirtyä toimiala- ja yrityskohtaisiin ratkaisuihin.
–Toivon, että työnantajilta ja työntekijöiltä löytyy nyt ymmärrystä.
Tarvitaan ratkaisu, joka turvaa Suomen kilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman.
Hallituksen talouspolitiikassa Urpilainen ei näe tarvetta suunnanmuutokseen
Jos haluttaisiin saada jotain selvää muutosta, niin ensimmäiseksi pitäisi varmaan kansanedustajien ja muiden kovapalkkaisten esittää ele, on alentaa tuntuvasti palkkoja itse.Epäilemättä tarvittu/haluttu ratkaisu olisi hieno kaikkien kannalta. Tämän hetken maailmassa kuitenkin epäilyttää, että molempia ei voi saada. Todennäköisesti saadaan kompromissi, joka ei juurikaan paranna kilpailukykyä eikä ostovoimaa.
En minäkään käsitä tupon autuutta. Tietysti nolla-tupo olisi eri juttu.Tuposta - mitä järkeä on maksaa samansuuruisia palkankorotuksia, alan tuottavuudesta riippumatta? Eikö se ole mitä tehokkain tapa lopettaa huonosti tai kannattavuuden alarajoilla olevat toimialat/yritykset?
Tupossahan nimenomaan haettaisiin maltillista palkankorotuslinjaa. Maltillisempaa, kuin monilla aloilla on ollut viime vuosina. Työntekijät voivat toki edelleen sopia työnantajan kanssa vaikka palkanalennuksista, jos katsovat siitä olevan hyötyä tai päinvastaisesti firma saa korottaa henkilökuntansa palkkoja niin paljon kuin lystää, jos alalla on työvoimapulaa ja uskovat sillä saavansa laadukkaampaa työvoimaa.Tuposta - mitä järkeä on maksaa samansuuruisia palkankorotuksia, alan tuottavuudesta riippumatta? Eikö se ole mitä tehokkain tapa lopettaa huonosti tai kannattavuuden alarajoilla olevat toimialat/yritykset?
Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen haluaa pitkäaikaisen tuloratkaisun. Hän sanoi, että hallitus on omalta osaltaan valmis tasoittamaan tietä tällaiseen kokonaisuuteen esimerkiksi elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistavilla veroratkaisuilla. Urpilainen kysyi, miksi tupo ei käy järjestöille.
Urpilainen sanoi, että edessä oleva työmarkkinakierros on tulevan talouskehityksen kannalta avainasemassa. Hän kysyikin, että miksi tupo ei kelpaa?
- On sanottu, ettei vanhamuotoinen tupo käy. Kysyn vaan, että miksi ei käy? Kun tällä työkalulla kuitenkin Suomi nostettiin 90-luvun lamasta. Ja jos vanha tupo-muoto ei käy, eikö järjestöiltä löydy ideointikykyä tehdä uudenmuotoista tulopolitiikkaa? Politiikkaa, joka sopeutuu 2000-luvun tarpeisiin ja turvaa kansakunnan pärjäämistä vaikeassa maailmantilanteen käänteessä, Urpilainen kysyi.
Hänen mukaansa hallitus voisi osallistua pitkäaikaisen tuloratkaisun syntymiseen verotuksen lisäksi myös työllisyyttä tukevilla esityksillä, harmaan talouden torjumisella ja työelämän laadullisella kehittämisellä.
YLE Uutiset
Tupossahan nimenomaan haettaisiin maltillista palkankorotuslinjaa. Maltillisempaa, kuin monilla aloilla on ollut viime vuosina. Työntekijät voivat toki edelleen sopia työnantajan kanssa vaikka palkanalennuksista, jos katsovat siitä olevan hyötyä tai päinvastaisesti firma saa korottaa henkilökuntansa palkkoja niin paljon kuin lystää, jos alalla on työvoimapulaa ja uskovat sillä saavansa laadukkaampaa työvoimaa.
Ja tupo-neuvotteluissa on toki myös valtio mukana:
a) No mikäs siinä jos jollain aloilla on siihen varaa.Tuli tuossa mieleen, että Urpilainen hokee Tupoa yhtä ahkerasti kuin aikanaan Kiitosta.
Tupon ongelmia on mm.
a) Sehän ei ole koskaan kaikkia koskeva, monesti "tuottavimmat" alat on tehnyt vielä oman sopparin
b) Yleensäkään Tupo ei ota mitenkään huomioon eri aloja, niillä tapahtuvia tuottavuuden nousuja
c) Suurin hyöty Tuposta taitaa olla siinä, että julkisella sektorilla pysytään edes yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun tasolla, muuten mennään yli.
Lopultahan firmoilla ei ole mitään "rahasäkkiä" josta annetaan korotuksia, vaan tuottavuuden pitää nousta, muuten kilpailukyky kärsii ja työpaikat menee. Tupo ei ota tätä mitenkään huomioon (en sano että liittoratkaisut muutenkaan, mutta ehkä vähän paremmin).
A&B) No miksi sitten tarvitaan jotain tupoja, jos ne voi joustaa ylöspäin, tai yrityskohtasia ratkasuja voidaan tehdäa) No mikäs siinä jos jollain aloilla on siihen varaa.
b) Kuten totesin aikaisemmin yrityskohtaisia ratkaisujakin voidaan tehdä, jos yritystasolla päästään yhteisymmärrykseen.
c) Kana löysi jyvän.
Vuosikaudet EK valittanut, ettei palkkoja voi nostaa, koska se kiihdyttää inflaatiota. Sen teorian mukaan keskitetty tuloratkaisu olisi paras lääke inflaatioon, kun sovitaan ansiokehityksestä yhdessä kaikkien työnantaja- ja työntekijäosapuolien sekä valtion kanssa. Nuo yrityskohtaiset ratkaisut ovat aina olleet harvinaisia ja tupon onnistumisen edellytyshän on, että suuri enemmistö palkansaajista on sen piirissä. Eli jos merkittävä osa aloista/yrityksistä "joustaa ylöspäin" niin ei silloin voi mistään keskitetystä tuloratkaisusta puhuakkaan.A&B) No miksi sitten tarvitaan jotain tupoja, jos ne voi joustaa ylöspäin, tai yrityskohtasia ratkasuja voidaan tehdä
C) Eiköhän julkisenkin pitäisi selviytyä (edes tästä) ilman yksityisen puolen apua.
Inflaatio nyt johtuu pääosin täysin Suomen teollisuuden ulkopuolisista seikoista, joka ei liity tuottavuuteen mitenkään. Ainahan palkkoja voi nostaa, ongelmallista on vain nousseille palkoille löytää maksaja.
Tupon suurin ongelma on, että ne on luotu 70-80 -luvun vaihdantatalouteen, eikä suinkaan 2000-luvun globaaliin talouteen. Hyvin järkyttävää huomata, jotta yhden puolueen johto on kanssa jäänyt sinne 70-80 -luvulle.
Varmaan siihen että työntekijä- ja työnantajapuoli eivät voi tehdä veropäätöksiä, kun palkka- yms. toiveita ei voida kummankaan osapuolen välillä toteuttaa.A&B) No miksi sitten tarvitaan jotain tupoja, jos ne voi joustaa ylöspäin, tai yrityskohtasia ratkasuja voidaan tehdä
C) Eiköhän julkisenkin pitäisi selviytyä (edes tästä) ilman yksityisen puolen apua.
Inflaatio nyt johtuu pääosin täysin Suomen teollisuuden ulkopuolisista seikoista, joka ei liity tuottavuuteen mitenkään. Ainahan palkkoja voi nostaa, ongelmallista on vain nousseille palkoille löytää maksaja.
Tupon suurin ongelma on, että ne on luotu 70-80 -luvun vaihdantatalouteen, eikä suinkaan 2000-luvun globaaliin talouteen. Hyvin järkyttävää huomata, jotta yhden puolueen johto on kanssa jäänyt sinne 70-80 -luvulle.
Nosehän onkin Suomessa mielenkiintoista. Suurin osa kansasta haluaa antaa osan parlamentaarisesta päätäntävallasta järjestöille jotka ajavat vain omaa etuaan. Eihän nuo edusta edes lähes koko työvoimaa (esim. yrittäjäjärjestöt on jätetty tupojen ulkopuolelle.)Varmaan siihen että työntekijä- ja työnantajapuoli eivät voi tehdä veropäätöksiä, kun palkka- yms. toiveita ei voida kummankaan osapuolen välillä toteuttaa.
Ei keskitetty tuloratkaisu ole tuon teorian mukaan paras lääke inflaatioon. Keskitetty tuloratkaisu on vain yksi tapa koittaa painaa palkankorotus% alas. Onko tupon tavoite siis saada palkansaajajärjestöt ymmärtämään, että yrityksiä ei kannata kuristaa hengiltä ? Jos inflaatio huolettaa, niin eikö aloille sopivat ratkaisut voitaisi tehdä ilman tupoa?Vuosikaudet EK valittanut, ettei palkkoja voi nostaa, koska se kiihdyttää inflaatiota. Sen teorian mukaan keskitetty tuloratkaisu olisi paras lääke inflaatioon, kun sovitaan ansiokehityksestä yhdessä kaikkien työnantaja- ja työntekijäosapuolien sekä valtion kanssa. Nuo yrityskohtaiset ratkaisut ovat aina olleet harvinaisia ja tupon onnistumisen edellytyshän on, että suuri enemmistö palkansaajista on sen piirissä.
Tän aamun hesarissa oli inflaatiosta juttua, suurin vaikuttaja oli kevyen polttoöljyn hinta (+36% vuodessa). Mites Suomalaisella tupo-politiikalla vaikutetaan tähän.Kummasti vaan tuntuu inflaatio kiihtyvän siitä huolimatta, että palkat ovat nousseet inflaatiota vähemmän eli käytännössä palkat ovat viime aikoina laskeneet, kun palkan ostovoima on heikentynyt.
Nuorempien ikäluokkien eläkkeet uhkaavat jäädä vieläkin pienemmiksi kuin tähän asti on pelätty, vaikka työurat pitenisivätkin. Asiantuntijan mukaan keskimääräiset eläkkeet voivat pudota alle 40 prosenttin palkoista, kun eliniän pitenemistä korvaava kerroin leikkaa eläkkeitä odotettua kovemmalla kädellä.
:nope:– Ihmisillä ei ole varaa säästää eläkepäiviä varten vapaaehtoisesti ja varautua pienempiin eläkkeisiin, kun lakisääteiset eläkemenot kasvavat niin reippaasti, Pusa ennustaa.
Tohon on helppo yksilötason ratkaisu: mitoittaa jumalauta ne menonsa siihen malliin että ei oo joka kuprusta menossa oma talous nurin. Järjetön ilmiö muutenkin tämä että velka koetaan varallisuudeksi ja luottorajojen suuruus aidoksi elintasoksi.Onneksi meidän eläkejärjestelmä ei ole ajautumassa kriisiin.
Uusi eläkepettymys uhkaa: Nuorille vieläkin vähemmän
Juu, samaa mieltä. Ongelmana vain on, jotta melkosta sukupolvien kuprua tässä rakennetaan jos nykyinen nuoriso maksaa koko ajan kasvavia eläkemaksuja ja saa palkkioksi koko ajan pienenevän eläkkeen...Tohon on helppo yksilötason ratkaisu: mitoittaa jumalauta ne menonsa siihen malliin että ei oo joka kuprusta menossa oma talous nurin. Järjetön ilmiö muutenkin tämä että velka koetaan varallisuudeksi ja luottorajojen suuruus aidoksi elintasoksi.