Millä me pärjäämme on ketterämpiä, pienempiä ja aidosti tuottavia yrityksiä. Eikä ainoa ala suinkaan ole informaatioteknologia. Meillä on paljon osaamisesta esimerkiksi puurakentamisesta, mutta sitäkin osaamista on jo aika iso siivu kadotettu paristakin syystä. Molemmat johtuvat siitä suuryritysten nöyristelystä mitä meillä erityisesti harrastetaan eli: metsänhoitopolitiikkaa ovat ohjanneet isot yritykset ja enää ei ole metsiä, joista saataisiin hyvälaatuista sahatavaraa ja toisekseen rakennusteollisuuden keskittymisestä ja järkyttävästä harmaan talouden käytöstä alalla.
Juu. Ei ole Suomesta hyvälaatuinen sahatavara kadonnut, siitä huolimatta, että menneinä vuosikymmeninä on istuteltu räkämänniköitä ja muitakin metsänhoidollisia virheitä on tehty. Laatupuuta kasvaa edelleen, valtaosa siitä sadasta miljoonasta kuutiometristä per vuosi. Myytti kuuluu, että ennen saatiin kunnollista puuta. Ei se nykyistä kummempaa muinoinkaan ole ollut, mutta ennen vanhaan oli mahdollista valita esim. ikkunoihin tiheäsyiset kapulat yksin kappalein. Ennenkin on rakennettu huonoja rakennuksia, ne vain ovat jo ammoin lahonneet ja purettu pois.
Em. myyttiin liityy myös, että luonnonmetsistä saatiin hyvälaatuista puuta. Todellisuudessa luonnontilaisen päätehakkuuleimikon tukkiprosentti on n. 30, kun se hoidetussa metsikössä on 70. Tämä todentuu esim. Venäjän ja Kanadan käytännössä koskemattomien metsien hakkuissa. Luonnontilainen tukki on myös kasvanut paksuutensa erittäin epätasaisesti, välillä on vienyt vuosikymmeniä saada 15 mm aikaan, välillä, kun valoa on saanut, ovat vuosikasvut hirmuisia. Kun tällaisen sahatavarakappaleen kuivaa, irtoaa siitä käsin repimällä kappaleita vuosilustoa pitkin.
Nämä suuret saatanat, globaalit metsäteollisuusyritykset, ovat nyt viimein kehittäneet puurakentamisratkaisuja, joilla on mahdollista rakentaa suuria massoja rakennuksia, ei ainoastaan uniikkikappaleita. Tätä on yritetty viimeiset 15 vuotta. Puisia koerakennuskohteita on laadittu mm. Porvoossa, Lahdessa (Puu Paavola) ja Oulussa. Nämä ovat jääneet kokeiluiksi, jotka eivät ole lähteneet monistumaan.
Tässä linkki Finnforestin (Metsäliitto) järjestelmään.
http://www.finnforest.fi/ammattirakentaminen/kerrostalojarjestelma/Pages/Default.aspx
StoraEnsolla on samankaltainen järjestelmä. Siinä laminoidaan laudoista elementtejä, jotka ovat betonielementin kaltaisia. Pystytys käy samalla tavalla, samoilla varusteilla ja menetelmillä kuin betonielementtitalonkin. Tässä on näiden uusien järjestelmien voima. Päätös siitä, mistä materiaalista rakennus tehdään, tapahtuu jo hyvin varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. Kovasti kilpaillulla alalla suunnittelijat, rakennuttajat ja rakennusliikkeet ovat tottuneet betoniin. Homma osataan kustannustehokkaasti. Puuhun on liittynyt aina hallitsematon riski, mutta ei enää.
Toki oma lukunsa on ollut ja on edelleenkin paloturvallisuusmääräykset. Mittava este puurakennusviennille ovat olleet kansalliset rakennusmateriaali-, suunnittelu- ja menetelmästandardit ja käytännöt. Pienin askelin tässäkin on menty eteenpäin. Suomalaiset ylemmät toimihenkilöt, niin virkamiehet kuin yritysten valkokaulukset, ovat tehneet mittaavaa hiljaista työtä mm. EU- tantereilla.