Juu kyllä koko organisaation pitää toimia tehokkaasti ja kyllähän kaikki työt muuttuvat globaaleiksi. Katso vaikka VR:n testausprojektia (joka nyt tuskin oli kenellekään yllätys...) Muutenkin jo nyt on kymmeniä ellei satoja sivuja joilla myydään asiantuntemusta (esim. "X-projektin projektinhallinta"), siinä sitten kilpaillaan samalla viivalla kiinalaisten ja intialaisten kanssa. Elinkustannukset vain on eri. Tämä on iso haaste koko Suomelle - ois vain kiva tietää miten tähän aiotaan vastata. Pelottaa pahasti, että me keskitytään keskustelemaan eläkeiästä ja tuposta ja missataan nämä trendit - se purasee meitä jossain vaiheessa ja pahasti.
Niin ja pointtiin vielä, ihan samalla lailla kun vaaditaan että esim. poliiseihin ja sairaanhoitajiin pitäisi panostaa hallinnon kustannuksella niin sama koskee myös yksityistä puolta.
... tosin siellä ollaan jo paljon julkista pidemmällä tehostuksessa.
globaali työmarkkina on muuttumassa ja Suomessa pitäisi herätät siihen. Tämä ei koske vain tehdastyötä vaan ihan kaikkea. Eikä me voida koskaan tehdastyössä kilpailla palkoilla, tai sijainnilla, tai edes energian hinnalla. Meidän on keksittävä joku muu kilpailutekijä (esim. Tuotteet, jotka on maailmaa mullistavia. Pienet valmistussarjat tehokkaasti. Näihin molempiin liittyen tuotteiden jatkuva muokkaaminen = R&D tehtaan yhteydessä jne.) Esim. taitaa Uudenkaupungin autotehdas ja STX:n telakat olla esimerkkejä tästä...
Kyllä mä näistä samoilla linjoilla olen. Etenkin tuosta boldatusta. Säästöjä varmasti firma saa, jos siirtää tuotannon halvempaan maahan. Kuinka merkittäviä ne säästöt sitten ovat, onkin eri asia. Jonkun call centerin kohdalla ne on varmasti merkittävät, mutta otin pari viikkoa sitten selvää oman työpaikkani kulurakenteesta. Henkilöstökustannukset on 6% kaikista kustannuksista, raaka-aineet 77%, pelkästään sähkö (ei lämmityskustannuksia) 3% ja muita en sitten muistakkaan. Lainojen lyhennys oli myös aika merkittävä summa. Kyllähän se melkoista voiton maksimointia on näitä tehtaita vaikkapa Viroon siirtää.
Hieman aiempaan kirjoittamaani liittyen ja työelämän tehostamiseen viitaten, olen joskus ihmetellyt nettikeskusteluissa, joissa on kyselty surffailetko työajalla netissä, vastauksia tyyliin "ei mun pomoa kiinnosta kauanko oon töissä tai mitä töissä teen, kunhan hommat tulee tehtyä" tai "kun hommat on tehty voi loppuajan vaikka surffailla netissä" tai "mun työssä nyt vaan on luppoaikoja". Nuo on merkkejä siitä, että työtehtäviä on liian vähän. Jos parilla jannulla on luppoaikaa niin nehän ehtisivät sillä aikaa tehdä kolmannen häiskän duunit. Jos projekti on valmis ja viikkotyötunteja jäljellä, silloin kysytään lisää hommia. "Mutta kun ajattelutyössä tarvitsee välillä luovia taukoja". Kyllä fyysisessä työssäkin on hyvä pitää kerran päivässä pidempi tauko. Mutta se onkin palkaton.
Etätyö on ihan ok. Sitäkin varmasti voidaan tarvittaessa valvoa meneekö siihen vaadittavan työtuloksen tekoon täysi viikkotuntimäärä (tai vaikka kuukausituntimäärä) tehokasta työaikaa. Jo se tietoisuus valvonnan mahdollisuudesta riittäisi varmasti pitkälle. Onhan noita webbikameroita ja mahdollisuuksia seurata mitä siellä kompuutterin työpöydällä puuhataan.
Tämä tällainen vapaan työajan ihanne lähtee korkeakouluista, joissa tullaan ja mennään miten sattuu ja tehdään tai ollaan tekevinään etätöitä. Mielestäni siellä koulussa pitäisi olla 37,5 tuntia viikossa. Eikä pelkästään olla vaan myös opiskella, vaikka itsenäisesti, jos ei opettajat riitä, kunhan jonkinlainen valvonta olisi. Kyllä niitä opintoviikkojakin siinä varmasti kertyisi vähintään sama määrä kuin nytkin. Töissä saisi käydä opiskelun ohella ja viikkotyötuntien verran saisi olla koulusta pois. Opintukea maksettaisiin siltä ajalta, kun on koulussa tehokkaasti opiskelemassa. Eli opintotuki tuntihintaiseksi edelleenkin tulostavoitteet säilyttäen.
Etätyötä ei kouluissa tarvitse harjoitella. Työelämässä voi sitten antaa vähän enemmän siimaa ja luottaa lisää, mutta opiskeluaika on vähän kuin työhön perehdytys: luulot pois heti kättelyssä.