Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Archie]

Käytätkö perusteena hyödyllisyyttä vai tauon tuomista kieliin ja matematiikkaan? Hyödyllisyyttä en ole koskaan huomannut. Taukoa kyseiset aineet tuovat vain niille, jotka niistä pitävät, joten valinnaisuudella saataisiin parempia tuloksia.

Liikuntaa pidän erittäin tärkeänä. Jos suomalaiset liikkuisivat riittävästi ja pitäisivät elintavoistaan huolta, niin meillä ei kenties olisi velkakierrettä ja kestävyysvajetta. Koululiikuntaa pitää kehittää sellaiseksi, että se antaa eväät ja perustiedot, jotta ihminen voi itsestään huolehtia. Pelkkä pallonpeluu kentällä ei ole tarpeeksi.

Taideaineita pidän myös tärkeinä, joskin ihminen voisi valita, että meneekö musiikin vai kuviksen tunnille. Tässäkin asiassa pitäisi opetuksen suunnan kehittyä. Ei riitä, että nokkahuilulla soitetaan Ukko Nooaa tai piirretään kala kuviksen tunnilla. Tulisi myös opettaa, että miten taide on vaikuttanut koko ihmiskunnan kehitykseen ja historiaan. Sehän olisi vielä ihmeellisempää, että jos koululaiset saisi tajuamaan, että taideaineiden kautta voi ilmaista itseään melko mukavasti.

Olen melko varma siitä, että mitä vähemmän tällaisiin 'pehmeisiin' asioihin panostetaan tai mitä huonommin niitä tehdään, niin sitä enemmän meillä on potentiaalisia kouluampujia.

Tiedän kyllä, että em. tavoitteet ovat kovin yleviä eikä välttämättä kovin realistisia, mutta huonoin vaihtoehto minusta olisi lyödä hanskat tiskiin vain siksi, että nyt homma ei oikein toimi.

 

[jaska]

Se on ihan hyvä olla taustalla selkeät säännöt, jos firmassa on huono henki eikä asioita pystytä paikallisesti sopimaan, kuten tämän kommentin antajan yrityksessä:


Kuitenkin erilaiset "sisäänteot" ovat käsittääkseni melko yleisiä eri yrityksissä. Eli ylitöistä ei välttämättä makseta erillisiä korvauksia vaan ne pidetään vapaana yhdessä sovittavana ajankohtana. Tästä voi parhaimmillaan hyötyä sekä työnantaja, että työntekijä. Esimerkiksi prosessiteollisuudessa erilaiset työaikajoustot ovat yleisiä, koska jatkuvassa prosessityössä virallisia kahvi- ja ruokataukoja ei ole usein lainkaan. Tauot pidetään silloin kuin keritään (jos keritään) ja yksi tiiminjäsen vuorollaan. Noissa toimenkuvatapauksissa kannattaisi työnantajan jo työhönottotilanteessa miettiä kuinka tarkkaan toimenkuvan määrittelee. Itselläkin lukee työsopimuksessa toimenkuvana "kaikki työnantajan määräämät tehtävät". Nimimerkillä: "Kahvinkeittovuorossa tällä viikolla"

En kiistä mitään kirjoittamaasi. Kunhan vain totesin, jotta globaali työmarkkina on muuttumassa ja Suomessa pitäisi herätät siihen. Tämä ei koske vain tehdastyötä vaan ihan kaikkea. Eikä me voida koskaan tehdastyössä kilpailla palkoilla, tai sijainnilla, tai edes energian hinnalla. Meidän on keksittävä joku muu kilpailutekijä (esim. Tuotteet, jotka on maailmaa mullistavia. Pienet valmistussarjat tehokkaasti. Näihin molempiin liittyen tuotteiden jatkuva muokkaaminen = R&D tehtaan yhteydessä jne.) Esim. taitaa Uudenkaupungin autotehdas ja STX:n telakat olla esimerkkejä tästä...

Valitettavasti vain julkinen keskustelu meillä keskittyy sivuseikkoihin - jotka saadaan 3 sanalla selitettyä kansalle.

 

[Knoukka]

En kiistä mitään kirjoittamaasi. Kunhan vain totesin, jotta globaali työmarkkina on muuttumassa ja Suomessa pitäisi herätät siihen. Tämä ei koske vain tehdastyötä vaan ihan kaikkea. Eikä me voida koskaan tehdastyössä kilpailla palkoilla, tai sijainnilla, tai edes energian hinnalla. Meidän on keksittävä joku muu kilpailutekijä (esim. Tuotteet, jotka on maailmaa mullistavia. Pienet valmistussarjat tehokkaasti. Näihin molempiin liittyen tuotteiden jatkuva muokkaaminen = R&D tehtaan yhteydessä jne.)

Valitettavasti vain julkinen keskustelu meillä keskittyy sivuseikkoihin - jotka saadaan 3 sanalla selitettyä kansalle.

Noin on. Mutta ei tarvi kauas katsoa kun huomaa ne massiiviset ja peruuttamattomat talouspoliittiset virheet mitä on tehty. Esimerkkinä uusien ydinvoimalupien myöntäminen ja Olkiluoto III. Vanhentuvaa, huonomaineista ja yhä kallistuvaa ja piilotuettua energiaa, joka omistussuhteiden kautta lisää muutaman yrityksen voittoja, mutta samalla sementoi suomalaisen teollisuuden rakenteita vähintäänkin 10-20 vuodeksi.

Millä me pärjäämme on ketterämpiä, pienempiä ja aidosti tuottavia yrityksiä. Eikä ainoa ala suinkaan ole informaatioteknologia. Meillä on paljon osaamisesta esimerkiksi puurakentamisesta, mutta sitäkin osaamista on jo aika iso siivu kadotettu paristakin syystä. Molemmat johtuvat siitä suuryritysten nöyristelystä mitä meillä erityisesti harrastetaan eli: metsänhoitopolitiikkaa ovat ohjanneet isot yritykset ja enää ei ole metsiä, joista saataisiin hyvälaatuista sahatavaraa ja toisekseen rakennusteollisuuden keskittymisestä ja järkyttävästä harmaan talouden käytöstä alalla.

Noin lyhyesti voisi sanoa, että suomalaisten suurimmat virheet ovat menneisyyteen juuttuneiden suuryritysten orjailu, yleinen moraalikato ja läpi koko talous- ja työmarkkinoiden tihkunut minäminä -ajattelu ja ahneus.

Päälle julkisen sektorin paisunut keski- ja ylempijohto niin siinäpä sitä kerrakseen.

 

[oldez]

Miksei niitä voi kiinalaiset johtaa? Ei ne suomalaiset pomot sen parempia ole. Täällähän niitä kiinalaisiakin korkeakoulutetaan.

En nyt tarkoita pelkkää johtamista vaan myös suunnittelua. Se että tuotanto ei ole Suomessa ei tarkoita etteikö yritys voisi menestyä. Itse asiassa Suomen menestyneimmillä firmoilla on aika vähän tuotantoa Suomessa.

 

[jps]

Liikuntaa pidän erittäin tärkeänä. Jos suomalaiset liikkuisivat riittävästi ja pitäisivät elintavoistaan huolta, niin meillä ei kenties olisi velkakierrettä ja kestävyysvajetta. Koululiikuntaa pitää kehittää sellaiseksi, että se antaa eväät ja perustiedot, jotta ihminen voi itsestään huolehtia.

Höpön löpöä. Toki terve ja liikunnallinen elämäntapa parantaa tuottavuutta. Mutta kestävyysvajeen aiheuttaa ensisijaisesti eläkeläisten määrän kasvu ja heidän hoitokulunsa. Puhtaasti kestävyysvajeen kannalta edullisinta olisi, jos eläkkeelle jääneet kuukahtaisivat samantien.

 

[Hawke]

Liikuntaa pidän erittäin tärkeänä. Jos suomalaiset liikkuisivat riittävästi ja pitäisivät elintavoistaan huolta, niin meillä ei kenties olisi velkakierrettä ja kestävyysvajetta. Koululiikuntaa pitää kehittää sellaiseksi, että se antaa eväät ja perustiedot, jotta ihminen voi itsestään huolehtia. Pelkkä pallonpeluu kentällä ei ole tarpeeksi.

Liikuntaa kommentoinkin jo aiemmin. Ongelmana on paitsi terveyden kannalta täysin vääriin asioihin keskittyminen, myös se, että elämäntapojen muuttaminen pakolla on vielä vaikeampaa kuin tiedon tankkaaminen.

Taideaineita pidän myös tärkeinä, joskin ihminen voisi valita, että meneekö musiikin vai kuviksen tunnille. Tässäkin asiassa pitäisi opetuksen suunnan kehittyä. Ei riitä, että nokkahuilulla soitetaan Ukko Nooaa tai piirretään kala kuviksen tunnilla. Tulisi myös opettaa, että miten taide on vaikuttanut koko ihmiskunnan kehitykseen ja historiaan. Sehän olisi vielä ihmeellisempää, että jos koululaiset saisi tajuamaan, että taideaineiden kautta voi ilmaista itseään melko mukavasti.

Tiedän kyllä, että em. tavoitteet ovat kovin yleviä eikä välttämättä kovin realistisia, mutta huonoin vaihtoehto minusta olisi lyödä hanskat tiskiin vain siksi, että nyt homma ei oikein toimi.

Taideaineet ovat käytännössä harrastuksia ja näin ollen valinta opetettavasta sisällöstä on melko mielivaltainen eikä mielestäni kuulu koululle. Ovatko perinteinen musiikki ja kuvataide, siis alkeellinen laulaminen ja piirtäminen, ainoat järkevät itseilmaisun ja kulttuurin muodot? Nykyisestä kulttuuriympäristöstä oppisi yhtä perustellusti esimerkiksi videopelejä pelaamalla tai jopa Internetiä selaamalla. Kun kirjoitan tätä viestiä, ilmaisen itseäni laajemmin kuin koulun taideaineissa koskaan. Mutta ei, kyllä hallitus tietää, että jokaisen tasapainoisen ihmisen täytyy harrastaa 10 vuoden ajan laulua ja piirtämistä, jotka koulumuodossa tuntuivat lapsellisilta jo ala-asteiässä.

Taidehistoria sisältyy jo historiaan, minne se kuuluukin. Musiikissa voisi esimerkiksi opettaa tietokoneistetun musiikin tekoa, jos haluaisi siitä olevan hyötyä.

Olen melko varma siitä, että mitä vähemmän tällaisiin 'pehmeisiin' asioihin panostetaan tai mitä huonommin niitä tehdään, niin sitä enemmän meillä on potentiaalisia kouluampujia.

En jaksa uskoa, että taideaineilla on ampumisiin mitään tilastollista merkitystä. Kannattaisi käyttää nekin voimavarat kiusaamisen vähentämiseen.

Edit: Jos taideaineet todella ehkäisisivät kouluampumisia, lopputulos olisi silti parempi, jos ne olisivat valinnaisia. Taideaineethan rauhoittavat vain oppilaita, jotka niistä pitävät, kun taas lähinnä ärsyttävät entisestään oppilaita, jotka eivät pidä niistä.

 

[Archie]

Päälle julkisen sektorin paisunut keski- ja ylempijohto niin siinäpä sitä kerrakseen.

Hallinnon kasvaminen on merkki sääntelyn lisääntymisestä. Hallintoon tarvitaan jatkuvasti lisää väkeä, koska sääntely lisääntyy tasaisella vauhdilla ja entistä ei pureta läheskään samaa tahtia. Eli kyllä niille siellä töitä on ja lisää tulee. Sitten kun rahat ei riitä, niin leikataan palveluista, koska kaikkein tärkeintä on toimiä sääntöjen, pykälien ja lakien mukaan.

Erään tuttavan mukaan, joka on ollut kuntahallinnossa 15v, ei nykyään enää mitään voi tehdä joustavasti. Kaikki pelkäävät seurauksia jos ei mennä 'sääntökirjan' mukaan.

 

[Archie]

Höpön löpöä. Toki terve ja liikunnallinen elämäntapa parantaa tuottavuutta. Mutta kestävyysvajeen aiheuttaa ensisijaisesti eläkeläisten määrän kasvu ja heidän hoitokulunsa. Puhtaasti kestävyysvajeen kannalta edullisinta olisi, jos eläkkeelle jääneet kuukahtaisivat samantien.

Sosiaali- ja terveydenhoitomenot ovat kansantalouden ylivoimaisesti suurin menoerä ja ne ovat reippaassa kasvussa. Terve ja liikunallinen elämäntapa pitää ihmiset terveempinä, tuottavampina, pidempään työelämässä ja muutenkin erossa muista ongelmista (esim. päihteistä). Tämä koskee myös eläkelläisiä.

Pienetkin muutokset kansalaisten kokonaisterveydentilassa ovat miljardiluokan asioita. Toki se, että kaikki kuolisivat ennen kuin sairastuisivat, niin olisi taloudellisesti tehokkainta. Toiseksi paras vaihtoehto olisi, että eläisivät pitkään terveinä ja kuolisivat sitten.

 

[jaska]

Noin on. Mutta ei tarvi kauas katsoa kun huomaa ne massiiviset ja peruuttamattomat talouspoliittiset virheet mitä on tehty. Esimerkkinä uusien ydinvoimalupien myöntäminen ja Olkiluoto III. Vanhentuvaa, huonomaineista ja yhä kallistuvaa ja piilotuettua energiaa, joka omistussuhteiden kautta lisää muutaman yrityksen voittoja, mutta samalla sementoi suomalaisen teollisuuden rakenteita vähintäänkin 10-20 vuodeksi.

Millä me pärjäämme on ketterämpiä, pienempiä ja aidosti tuottavia yrityksiä. Eikä ainoa ala suinkaan ole informaatioteknologia. Meillä on paljon osaamisesta esimerkiksi puurakentamisesta, mutta sitäkin osaamista on jo aika iso siivu kadotettu paristakin syystä. Molemmat johtuvat siitä suuryritysten nöyristelystä mitä meillä erityisesti harrastetaan eli: metsänhoitopolitiikkaa ovat ohjanneet isot yritykset ja enää ei ole metsiä, joista saataisiin hyvälaatuista sahatavaraa ja toisekseen rakennusteollisuuden keskittymisestä ja järkyttävästä harmaan talouden käytöstä alalla.

Noin lyhyesti voisi sanoa, että suomalaisten suurimmat virheet ovat menneisyyteen juuttuneiden suuryritysten orjailu, yleinen moraalikato ja läpi koko talous- ja työmarkkinoiden tihkunut minäminä -ajattelu ja ahneus.

Päälle julkisen sektorin paisunut keski- ja ylempijohto niin siinäpä sitä kerrakseen.

No huh, onneksi ei sentään kaikesta oltu samaa mieltä (boldattu), muuten oisin huolestunut!

 

[jjv]

Juu kyllä koko organisaation pitää toimia tehokkaasti ja kyllähän kaikki työt muuttuvat globaaleiksi. Katso vaikka VR:n testausprojektia (joka nyt tuskin oli kenellekään yllätys...) Muutenkin jo nyt on kymmeniä ellei satoja sivuja joilla myydään asiantuntemusta (esim. "X-projektin projektinhallinta"), siinä sitten kilpaillaan samalla viivalla kiinalaisten ja intialaisten kanssa. Elinkustannukset vain on eri. Tämä on iso haaste koko Suomelle - ois vain kiva tietää miten tähän aiotaan vastata. Pelottaa pahasti, että me keskitytään keskustelemaan eläkeiästä ja tuposta ja missataan nämä trendit - se purasee meitä jossain vaiheessa ja pahasti.

Niin ja pointtiin vielä, ihan samalla lailla kun vaaditaan että esim. poliiseihin ja sairaanhoitajiin pitäisi panostaa hallinnon kustannuksella niin sama koskee myös yksityistä puolta.

... tosin siellä ollaan jo paljon julkista pidemmällä tehostuksessa.

globaali työmarkkina on muuttumassa ja Suomessa pitäisi herätät siihen. Tämä ei koske vain tehdastyötä vaan ihan kaikkea. Eikä me voida koskaan tehdastyössä kilpailla palkoilla, tai sijainnilla, tai edes energian hinnalla. Meidän on keksittävä joku muu kilpailutekijä (esim. Tuotteet, jotka on maailmaa mullistavia. Pienet valmistussarjat tehokkaasti. Näihin molempiin liittyen tuotteiden jatkuva muokkaaminen = R&D tehtaan yhteydessä jne.) Esim. taitaa Uudenkaupungin autotehdas ja STX:n telakat olla esimerkkejä tästä...

Kyllä mä näistä samoilla linjoilla olen. Etenkin tuosta boldatusta. Säästöjä varmasti firma saa, jos siirtää tuotannon halvempaan maahan. Kuinka merkittäviä ne säästöt sitten ovat, onkin eri asia. Jonkun call centerin kohdalla ne on varmasti merkittävät, mutta otin pari viikkoa sitten selvää oman työpaikkani kulurakenteesta. Henkilöstökustannukset on 6% kaikista kustannuksista, raaka-aineet 77%, pelkästään sähkö (ei lämmityskustannuksia) 3% ja muita en sitten muistakkaan. Lainojen lyhennys oli myös aika merkittävä summa. Kyllähän se melkoista voiton maksimointia on näitä tehtaita vaikkapa Viroon siirtää.

Hieman aiempaan kirjoittamaani liittyen ja työelämän tehostamiseen viitaten, olen joskus ihmetellyt nettikeskusteluissa, joissa on kyselty surffailetko työajalla netissä, vastauksia tyyliin "ei mun pomoa kiinnosta kauanko oon töissä tai mitä töissä teen, kunhan hommat tulee tehtyä" tai "kun hommat on tehty voi loppuajan vaikka surffailla netissä" tai "mun työssä nyt vaan on luppoaikoja". Nuo on merkkejä siitä, että työtehtäviä on liian vähän. Jos parilla jannulla on luppoaikaa niin nehän ehtisivät sillä aikaa tehdä kolmannen häiskän duunit. Jos projekti on valmis ja viikkotyötunteja jäljellä, silloin kysytään lisää hommia. "Mutta kun ajattelutyössä tarvitsee välillä luovia taukoja". Kyllä fyysisessä työssäkin on hyvä pitää kerran päivässä pidempi tauko. Mutta se onkin palkaton.

Etätyö on ihan ok. Sitäkin varmasti voidaan tarvittaessa valvoa meneekö siihen vaadittavan työtuloksen tekoon täysi viikkotuntimäärä (tai vaikka kuukausituntimäärä) tehokasta työaikaa. Jo se tietoisuus valvonnan mahdollisuudesta riittäisi varmasti pitkälle. Onhan noita webbikameroita ja mahdollisuuksia seurata mitä siellä kompuutterin työpöydällä puuhataan.

Tämä tällainen vapaan työajan ihanne lähtee korkeakouluista, joissa tullaan ja mennään miten sattuu ja tehdään tai ollaan tekevinään etätöitä. Mielestäni siellä koulussa pitäisi olla 37,5 tuntia viikossa. Eikä pelkästään olla vaan myös opiskella, vaikka itsenäisesti, jos ei opettajat riitä, kunhan jonkinlainen valvonta olisi. Kyllä niitä opintoviikkojakin siinä varmasti kertyisi vähintään sama määrä kuin nytkin. Töissä saisi käydä opiskelun ohella ja viikkotyötuntien verran saisi olla koulusta pois. Opintukea maksettaisiin siltä ajalta, kun on koulussa tehokkaasti opiskelemassa. Eli opintotuki tuntihintaiseksi edelleenkin tulostavoitteet säilyttäen.

Etätyötä ei kouluissa tarvitse harjoitella. Työelämässä voi sitten antaa vähän enemmän siimaa ja luottaa lisää, mutta opiskeluaika on vähän kuin työhön perehdytys: luulot pois heti kättelyssä.

 

[Knoukka]

No huh, onneksi ei sentään kaikesta oltu samaa mieltä (boldattu), muuten oisin huolestunut!

Viisi vuotta niin oot ydinvoimalapäätöksistäkin samaa mieltä! Talon kalleimmasta viskistä ja sikarista veto?

 

[jaska]

Viisi vuotta niin oot ydinvoimalapäätöksistäkin samaa mieltä! Talon kalleimmasta viskistä ja sikarista veto?

Välivaiheen ratkaisuna kyllä. Sähköä tarvitaan, myös muut kuin prosessiteollisuus kaipaa. Muut ratkaisut saastuttaa enemmän ja tuulivoima etc. ei ole vielä aitoja ratkaisuja.

Ja vetoa en lyö, koska sanoisin vain saadakseni sikarin ja viskin jotta "edelleen kannatan" vaikka oisin täysin eri mieltä!

 

[Knoukka]

Välivaiheen ratkaisuna kyllä. Sähköä tarvitaan, myös muut kuin prosessiteollisuus kaipaa. Muut ratkaisut saastuttaa enemmän ja tuulivoima etc. ei ole vielä aitoja ratkaisuja.

Pitää muistaa että välttämättömyys on keksinnön isä. Siinä missä ydinvoiman hinta nousee koko ajan uusiutuvien laskee ja kohtaamispiste esim tuulivoiman kanssa on jo ohitettu. Sekä rakentamisen että polttoaineen hinta niin uusiutuvien energioiden hinta laskee. Tässä esimerkiksi juttu Olkiluoto 4sen hinta-arvion kohoamisesta jo kuuteen miljardiin. Ydinvoima tekee samaa suomalaiselle energiaosaamiselle kuin Nokia teki vuosia tutkimus- ja pk-yritysmaailmassa eli vie liikaa resursseja ja ohjaa liikaa tutkimusta. Tapahtuu yksipuolistumista ja laiskistumista.

Helsingin Energian johtokunnan päätös menee vielä poliittiseen käsittelyyn. Jo ennalta voi arvioida, että keskustelu tulee olemaan tunteita herättävää. Ydinvoimalan kalleuden voi suhteuttaa siihen 60 vuoteen, joka tulisi olemaan voimalan tekninen käyttöikä. Vaikka ydinsähkö voimalan alkuvaiheessa on paljon kalliimpaa kuin nyt vanhoilla voimaloilla tehtävä ydinsähkö, aika tekee tehtävänsä.

Kuuden miljardin hinnalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskelmat antavat ydinvoimasähkön kustannukseksi 50–60 euroa megawattitunnilta.

Tänä päivänä Nordpoolin pörssisähkön hinta on 37 euroa megawattitunnilta ja ensi vuoden futuurihinnat pyörivät noin 50 eurossa

Tuosta 60 vuoden käyttöiästä seuraa riskitason selvä kasvu. Ja kuten on nähty niin ydinvoimateollisuuden ja STUKin riskianalyysit ovat kymmeniä kertaluokkia liian pienet. Ydinvoiman historiaa katsottaessa huomataan, että ydinvoiman todellisia yhteiskunnalle tulevia kustannuksia aiheuttavia onnettomuuksia on kertaluokkia riskianalyysien ennusteita enemmän. Ja se että nämä kustannukset, joita eivät vakuutuslaitokset suostu vakuuttamaan maksetaan verovaroin on piilotukea ydinvoimateollisuudelle.

Ydinvoiman lisääminen tulee suomalaisille vielä kalliiksi.

 

[Hawke]

Suomen hallituksella on taipumus suosia massiivisia, verovaroin tuettuja projekteja sen sijaan, että luotaisiin oikeat toimintaedellytykset pk-yrityksille jopa ilman suoria tukia. Näin vääristetään kilpailua, mikä heikentää laatua. Lisäksi jäykistetään teollisuuden rakennetta ja reagointi tulevaisuudessa vaikeutuu. Suuria projekteja suosimalla myös riski kasvaa. Kun esimerkiksi Olkiluoto III viivästyi, menetettiin kaikki sähkö, jonka se olisi voinut tuottaa tuona aikana. On epätodennäköistä, että pienet, ketterästi reagoivat sähköntuotantolaitokset olisivat kaikki epäonnistuneet, joten edes osa sähköstä olisi saatu.

Ydinvoiman tapauksessa onnettomuuden riski on olemassa. Annetut todennäköisyydet ydinvoimalatapaturmalle ovat karkeita arvioita sekä ulkoisten että sisäisten tekijöiden vuoksi. Ydinvoimaloiden turvajärjestelmät ovat niin monimutkaisia, että ne saattavat suunnitteluvikojen vuoksi toimia tietyissä tilanteissa odottamattomasti. Aiemmin turvallisuuskriittisten järjestelmien toiminnan oikeellisuutta on yritetty varmistaa käsin, mikä on epäluottettavaa. Nykyään ollaan siirtymässä automaattiseen mallintarkastukseen mutta suurten järjestelmien mallintarkastaminen on hidasta, ja tässäkin tapauksessa ihmisen on osattava tutkia oikeita turvallisuusominaisuuksia.

On myös otettava huomioon mahdollisuus, että ydinvoimalan rakenteet ja komponentit ovat viallisia. Tunnetusti esimerkiksi Olkiluoto III:n hitsaus ei täyttänyt turvavaatimuksia. Ei voi olla varma, että kaikkia vikoja olisi löydetty tai että työt tehtäisiin tästä eteenpäin kunnolla.

 

[jjv]

En nyt tarkoita pelkkää johtamista vaan myös suunnittelua. Se että tuotanto ei ole Suomessa ei tarkoita etteikö yritys voisi menestyä. Itse asiassa Suomen menestyneimmillä firmoilla on aika vähän tuotantoa Suomessa.

Sulta puuttuu kokonaiskuva Suomen teollisuudesta. Suomi on aika eristyksissä oleva maa. Etelään ja länteen on kalliit merimatkat, itään epävarma raja. On paljon tuotteita, joita ei kannata/voi tuoda tänne ulkomailta. Esim. aaltopahvi, styroksi, betonielementit, pehmopaperi, leipomotuotteet, kuormalavat, nopeasti pilaantuvat kemikaalit jne. Mitä enemmän täällä on erikoistunutta teollisuutta sitä enemmän ne tarvitsevat halpoja perustuotteita, joiden kuljetus on kallista tai jotka eivät säily pitkään. Eipä tuollaista telakkaakaan kannata täällä pitää, jos ei ole alihankkijoita lähellä (enkä tarkoita pelkästään raaka-aineiden valmistajia). Kuitenkin näyttää Suomen telakan palveluksetkin vielä kelpaavan, vaikka Italiassa ollaan kilpailijoitaan sulkemassa.

 

[oldez]

Sulta puuttuu kokonaiskuva Suomen teollisuudesta. Suomi on aika eristyksissä oleva maa. Etelään ja länteen on kalliit merimatkat, itään epävarma raja. On paljon tuotteita, joita ei kannata/voi tuoda tänne ulkomailta. Esim. aaltopahvi, styroksi, betonielementit, pehmopaperi, leipomotuotteet, kuormalavat, nopeasti pilaantuvat kemikaalit jne. Mitä enemmän täällä on erikoistunutta teollisuutta sitä enemmän ne tarvitsevat halpoja perustuotteita, joiden kuljetus on kallista tai jotka eivät säily pitkään. Eipä tuollaista telakkaakaan kannata täällä pitää, jos ei ole alihankkijoita lähellä (enkä tarkoita pelkästään raaka-aineiden valmistajia). Kuitenkin näyttää Suomen telakan palveluksetkin vielä kelpaavan, vaikka Italiassa ollaan kilpailijoitaan sulkemassa.

En mä kaikkea tuotantoa Suomesta ollut pois siirtämässä. Eihän siinä mitään järkeä olisi. Sellainen tuotanto joka on kannattavaampaa siirtää pois kuin pitää Suomessa. Kilpailukyky muuten kärsii ja kun on heikompi kilpailukyky niin yrityksen toiminta on alttiimpi laman negatiivisille vaikutuksille. Kun toimintaa joudutaan supistamaan niin siinä kärsii sitten kaikki mainitsemasi alihankkijatkin.

 

[oldez]

Suomen hallituksella on taipumus suosia massiivisia, verovaroin tuettuja projekteja sen sijaan, että luotaisiin oikeat toimintaedellytykset pk-yrityksille jopa ilman suoria tukia. Näin vääristetään kilpailua, mikä heikentää laatua. Lisäksi jäykistetään teollisuuden rakennetta ja reagointi tulevaisuudessa vaikeutuu. Suuria projekteja suosimalla myös riski kasvaa. Kun esimerkiksi Olkiluoto III viivästyi, menetettiin kaikki sähkö, jonka se olisi voinut tuottaa tuona aikana. On epätodennäköistä, että pienet, ketterästi reagoivat sähköntuotantolaitokset olisivat kaikki epäonnistuneet, joten edes osa sähköstä olisi saatu.

Eihän Olkiluodon rakentamiseen ole käytetty verovaroja. Yksityisin varoin se on rakennettu. Sen sijaan uusiutuvan energian rakentamista tuetaan valtion toimesta. Biovoimalaitoksia rakennetaan koko ajan lisää. Eikä Olkiluodon rakentaminen estä ketään rakentamasta esim. tuulivoimaa. Syy minkä vuoksi tuulivoimaa ja muuta ei rakenneta enempää on siinä ettei Suomen valtio ole tähän mennessä tukenut syöttötariffeilla. Tietysti ydinvoima hyötyy päästökaupasta, mutta se koskee kaikkea muutakin sähköntuotantoa.

 

[oldez]

Pitää muistaa että välttämättömyys on keksinnön isä. Siinä missä ydinvoiman hinta nousee koko ajan uusiutuvien laskee ja kohtaamispiste esim tuulivoiman kanssa on jo ohitettu. Sekä rakentamisen että polttoaineen hinta niin uusiutuvien energioiden hinta laskee. Tässä esimerkiksi juttu Olkiluoto 4sen hinta-arvion kohoamisesta jo kuuteen miljardiin. Ydinvoima tekee samaa suomalaiselle energiaosaamiselle kuin Nokia teki vuosia tutkimus- ja pk-yritysmaailmassa eli vie liikaa resursseja ja ohjaa liikaa tutkimusta. Tapahtuu yksipuolistumista ja laiskistumista.

Eikös välttämättömyys ole keksinnön äiti? Siis jos aletaan viljellä anglismeja.

Minun mielestäni valtion on aivan turha tukea tuulivoiman rakentamista ja tuotantoa. Sen sijaan pitäisi tukea uusiutuvan energian tutkimusta ja kehitystyötä. Siellä ne rahat tulevat oikeasti hyödylliseen käyttöön. On aivan turha rakentaa pseudokannattavia tuulivoimalaitoksia kun niiiden rakentajat saavat voittonsa verotuista, rakennustuista ja syöttötariffituista, eivätkä oikeasti kannattavasti yritystoiminnasta. Valtion kannattaisi panostaa tuulivoiman kehittämiseen niin että tulevaisuudessa tuuli- ja aurinkovoiman käyttäminen olisi oikeasti kannattavaa.

 

[Knoukka]

Eikös välttämättömyys ole keksinnön äiti? Siis jos aletaan viljellä anglismeja.

Minun mielestäni valtion on aivan turha tukea tuulivoiman rakentamista ja tuotantoa. Sen sijaan pitäisi tukea uusiutuvan energian tutkimusta ja kehitystyötä. Siellä ne rahat tulevat oikeasti hyödylliseen käyttöön. On aivan turha rakentaa pseudokannattavia tuulivoimalaitoksia kun niiiden rakentajat saavat voittonsa verotuista, rakennustuista ja syöttötariffituista, eivätkä oikeasti kannattavasti yritystoiminnasta. Valtion kannattaisi panostaa tuulivoiman kehittämiseen niin että tulevaisuudessa tuuli- ja aurinkovoiman käyttäminen olisi oikeasti kannattavaa.

Juu. Tuulivoima oli vain hintaesimerkki, mutta itse uskon myös enemmän aurinko- ja muihin energiamuotoihin. Mutta ei tuulivoimaa pidä väheksyä, sopii katsoa tuulivoimalla tuotetun energian määriä muutamissa hieman tuuliolosuhteiltaan paremmissa maissa.

Eikä energiansäästöä. Joka kodissa pari astetta pois huoneiston lämpötilasta auttaisi kummasti ja vähetyisivät samalla nuhat ja univaikeudet. Kokonaishyöty olisi varmasti enemmän kuin marginaalinen, mutta koska keino on epäseksikäs eikä suuryritysten etua aja niin sitä ei suositella kuin nimeksi.

Eihän Olkiluodon rakentamiseen ole käytetty verovaroja. Yksityisin varoin se on rakennettu.

'

Se että Olkiluotoa rakennetaan valtiovallan suojeluksessa lakia rikkoen on ihan selkeää piilotukea. Myös se, että ydinvoimaonnettomuuden sattuessa seurauksien maksajina on veronmaksaja. Yksi onnettomuus voi helposti tuplata-triplata tai jopa kymmenkertaistaa suomalaisen ydinenergian hinnan sen koko ydinvoiman tuotantoaikaan nähden. Ja miten on uraanikaivostoiminnan tukeminen? Mikä on Taivalvaaran tilanne?

Ja onneksi Olkiluoto kolmosen kautta suomalaista teollisuutta tukevat Areva ja Siemens niillä valtavilla tappioillaan mitä rakennusprojektista tulee...

 

[oldez]

Juu. Tuulivoima oli vain hintaesimerkki, mutta itse uskon myös enemmän aurinko- ja muihin energiamuotoihin. Mutta ei tuulivoimaa pidä väheksyä, sopii katsoa tuulivoimalla tuotetun energian määriä muutamissa hieman tuuliolosuhteiltaan paremmissa maissa.

Tuulivoima tosiaan ei ole paras vaihtoehto Suomeen. Tuulivoimalat kun eivät toimi jos on liian kylmä tai jos tuulee liian vähän/liikaa. Pitäisi olla paikka missä ei ole liian kylmä ja on vakaat tuuliolosuhteet, jotta hyötysuhde saadaan maksimoitua. Itseasiassa liian kylmällä kelillä tuulivoimalat syövät sähköä, koska niitä joudutaan lämmittämään. Ehkä seuraavan sukupolven tuulivoimalat soveltuvat paremmin Suomen olosuhteisiin. Suomen kannalta on kyllä paska juttu se että kun talvella Suomessa tarvittaisiin eniten energiaa niin on paskimmat olosuhteet sen tuottamiseen tuulesta tai auringosta (kylmää ja pimeää).

Eikä energiansäästöä. Joka kodissa pari astetta pois huoneiston lämpötilasta auttaisi kummasti ja vähetyisivät samalla nuhat ja univaikeudet. Kokonaishyöty olisi varmasti enemmän kuin marginaalinen, mutta koska keino on epäseksikäs eikä suuryritysten etua aja niin sitä ei suositella kuin nimeksi.

No kaukolämpökodeissa on aika paha karsia enää huoneiston lämpötilasta. Se tehdään jo muiden kuin asukkaiden toimesta. Lisälämpöä ei saa vaikka patterit olisivat täysillä. Eikä puulämmitteisissä taloissakaan pysty realistisesti laskemaan lämpötilaa. Sen sijaan taloudet joissa on suora sähkölämmitys tai öljylämmitys voivat lämpötilan laskusta hyötyä. Tosin sekin vaatisi sijoituksia. Ensinnäkin sähköpatterit vaatisivat elektroniset termostaatit. Mekaaniset termostaatit syövät todella paljon sähköä, koska lämmön säätely toimii on/off periaatteella.

Se että Olkiluotoa rakennetaan valtiovallan suojeluksessa lakia rikkoen on ihan selkeää piilotukea. Myös se, että ydinvoimaonnettomuuden sattuessa seurauksien maksajina on veronmaksaja. Yksi onnettomuus voi helposti tuplata-triplata tai jopa kymmenkertaistaa suomalaisen ydinenergian hinnan sen koko ydinvoiman tuotantoaikaan nähden. Ja miten on uraanikaivostoiminnan tukeminen? Mikä on Taivalvaaran tilanne?

Ja onneksi Olkiluoto kolmosen kautta suomalaista teollisuutta tukevat Areva ja Siemens niillä valtavilla tappioillaan mitä rakennusprojektista tulee...

Joo kyllähän toi Olkiluodon projekti on täysin epäonnistunut.