Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jaska]

Mihin meidän hyvinvointi oikein katosi?

Pikkupoitsuna koulussa oli välipalat ja omat keittäjät yms.

Kylissä ja kaupungeissa oli polliisit, postit ja kaupat. Verotoimistokin oli melkein joka kylässä.

Onko politikot kohdentaneet rahat niin päin persettä, että 70-luvun hyvinvoinnista voidaan vain haaveilla ja muistella? Tuskin verokertymä paljoa pienempi on kuin tulloin. Kunnallisverokin noussut noista ajoista aika monta äyriä.

Mihin verorahat siis katoaa? Ostopalveluihin? Sairaanhoitoon? Byrokratian pyörittämiseen?:doubtful:

Vuoden 1997 budjetti (vanhin jonka nopeesti VM:n nettisivuilta löysin): 187 378 miljoonaa markkaa. Nykyrahassa (tilastokeskuksen avulla) n. 40,3 miljardia.

Tänä vuonna 52,5 miljardia. 15 vuodessa siis menot kasvaneet 12,3 miljardia, vaatimaton 30% lisäys, siis inflaatiokorjattuna. Huomattavaa siis on, että emme ottaisi lanttiakaan velkaa (päinvastoin), jos olisimme pitäneet menot vuoden 1997 tasolla, edes suhteellisesti.

Menoluokittain lisäyksete menee näin.
Menolaji 1997 2012 Lisäystä miljoonaa Lisäystä %
Tasavallan Presidentti 7 19 13 189 %
Eduskunta 58 143 85 146 %
Valtioneuvosto 41 82 41 99 %
Ulkoasiainministeriön hallinnonala 673 1276 604 90 %
Oikeusministeriön hallinnonala 582 860 278 48 %
Sisäasiainministeriön hallinnonala 1338 1248 -89 -7 %
Puolustusministeriön hallinnonala 2176 2849 673 31 %
Valtiovarainministeriön hallinnonala 5928 16217 10288 174 %
Opetusministeriön hallinnonala 5621 6644 1023 18 %
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2732 2708 -24 -1 %
Liikenneministeriön hallinnonala 1776 2385 609 34 %
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 9727 12282 2555 26 %
Työministeriön hallinnonala ja Kaupa & teollisuus 3878 3342 -536 -14 %
Ympäristöministeriön hallinnonala 802 276 -527 -66 %
Valtionvelka 4968 2185 -2783 -56 %


En sitten jaksanut lähteä tutkimaan esim. VM:n lisäystä tarkemmin

 

[kouvotsvoni]

Hyppii mukavasti nuo jaskan lukemat, päänsärky melkein... Kait jonkin verran ministeriöitten osa-alueet siirtyneet paikasta toiseen..ja osansa varmaan menolisäyksestä selittyy lisäministereillä, jotka hoitavat asioita joista selvittiin ennen ilmankin ..jos siis meinaisi tehdä suoraa vertailua.

 

[jaska]

Hyppii mukavasti nuo jaskan lukemat, päänsärky melkein... Kait jonkin verran ministeriöitten osa-alueet siirtyneet paikasta toiseen..ja osansa varmaan menolisäyksestä selittyy lisäministereillä, jotka hoitavat asioita joista selvittiin ennen ilmankin ..jos siis meinaisi tehdä suoraa vertailua.

Kopioituu Exceliin helposti

 

[oldez]

Onhan se ihan jännä yhtälö, että nykyään ei riitä rahat teitten/raiteiden/koulujen ym korjaamiseen, joitten rakentamiseen (mikä nyt logiikkani perusteella luulisi olevan kalliimpaa kuin korjaaminen) on ennen riittänyt joskus rahat ilman velkaantumista.

Niinhän sitä luulisi. Kumminkin pitää laskea että mitä enemmän rakennetaan niin sitä korkeammaksi kunnossapitokustannukset nousevat vuosi vuodelta. Pitää myös ottaa huomioon että suurin osa Suomen infrastruktuurista on rakennettu suhteellisen lyhyessä ajassa Suomen teollistuessa. Se tarkoittaa mittavat ja kalliit peruskorjaukset ajoittuvat myös samalle aikajaksolle. Tiet, sillat, rautatiet, vesijohdot, rakennukset ovat tulleet tiensä päähän ja vaativat mittavia peruskorjauksia. Jos jotain varten pitäisi ottaa lainaa niin se olisi infrastrukturin kunnossapitoa varten. Tie- ja rautatieverkon toimivuus olisi olennainen osa Suomen kilpailukyvyn ylläpitoa. Se pitäisikin nähdä sijoituksena eikä pelkkänä kunnossapitona.

 

[kouvotsvoni]

Maksaahan se ylläpito, mutta taikaseinän rahoillako se uusi infra rakennettiin ja vanhan ylläpitokin oli ilmaista?

 

[Archie]

Olisko se selvin syy, että että ennen julkisensektorin tulot olivat linjassa menojen kanssa.

1970-luvulla valtionvelka oli n. 9%:ia BKT:sta ja nyt se on n. 45%:ia... ja kasvaa.

 

[Fasaldi]

Skinnari höpisee älyttömyyksiään eläkejärjestelmästä Demarissa. Hän perustelee suomalaisen työeläkejärjestelmän hyvyyttä sillä, että PS-tileille (eläkesäästämistä varten tarkoitettuja tilejä) ei ole juurikaan siirretty rahaa. PS-tileihin liittyvästä poliittisista riskeistä ei ole minkäänlaista mainintaa. PS-tilejähän säätelee sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva laki.

PS-tileille siirrettyä rahaa ei saa alkaa nostamaan ennen eläkeikää, joka voi muuttua moneen kertaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Ei ole mitään tietoa siitäkään, millaisella prosentilla PS-tililtä nostettavia rahoja tullaan aikoinaan verottamaan.

Tällä hetkellä tilanne on tämä: jos säästät pankkitilille 10 000 euroa, niin korosta menee lähdevero, mutta voit nostaa tuon 10 000 euroa verovapaasti koska tahansa.

Jos laitat samat 10 000 euroa PS-tilille, niin nykysäännösten mukaan voit alkaa nostamaan rahojasi aikaisintaan 63-vuotiaana ja maksat vähintään 3 000 euroa veroa säästetystä rahasta, jolloin käteen jää 7 000 euroa.

Tulevaisuudessa lakeja voidaan tietysti muuttaa vaikkapa niin, että voit alkaa nostamaan rahojasi aikaisintaan 70-vuotiaana ja maksat kaikesta PS-tililtä nostetusta rahasta veroa vähintään 50%.

Jos PS-tilisäästäjä taas sattuu kuolemaan, niin PS-tilillä olevia varoja verotetaan sekä tulona että perintönä. Tällä hetkellä siis 30% pois verona ja sitten perintövero päälle. Tulevaisuudessahan veroprosentit voivat olla mitä tahansa.

PS-tili on kuin vuokrasopimus, jossa vuokraisäntä voi mielensä mukaan muuttaa sopimuksen voimassaoloaikaa, muita vuokrasopimuksen ehtoja ja vuokran määrää. Kuka vuokraisi asunnon noilla ehdoilla?

Skinnari ei joko tajua asiasta yhtään mitään tai sitten hän koittaa johtaa lukijoita tarkoituksellisesti harhaan.

Suomalaisten kiinnostus eläkesäästämiseen on hiipunut. Vajaa kaksi vuotta sitten markkinoille tulivat verotuetut pitkäaikaiset eläkesäästötilit. Suomen Pankin mukaan niitä on otettu vajaat 19 000. Sijoitettujen säästövarojen arvo oli vuoden lopulla vähän alle 24 miljoonaa.

Viime vuoden aikana kotitaloudet sijoittivat säästötileille vaivaiset 12 miljoonaa euroa.

Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia otettiin vilkkaimpana vuonna 2003 yli 80 000.

Kansanedustaja Jouko Skinnari (sd.) ei ihmettele suomalaisten nihkeyttä.

– Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla vaikuttaa. Pitkäaikainen eläkesäästötili ei tunnu niin luotettavalta tuotteelta, että kuluttaja kokisi saavansa sijoittamilleen rahoille kunnon vastikkeen tulevaisuudessa.

Suomalaiset näyttävät luottavan lakisääteisen työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Skinnari pitää veroluonteista maksujärjestelmää suorastaan nerokkaana.

http://www.demari.fi/demokraatti/uutiset/uusimmat/5519-qelakevaroja-130-miljardia-euroa-50-vuodessaq-skinnari-nerokasta

Ps-tilejä varjostaa niihin liittyvä poliittinen riski.

On poliitikkojen tahdon varassa, milloin ps-tilien säästöjä saa ryhtyä nostamaan ja kuinka paljon siitä pitää maksaa veroa. Kymmeniksi vuosiksi säästettäessä riski on melkoinen.

Valtion kannalta ps-tileille kertyvät varat ovat loistava juttu. Niiden avulla verotuloja siirtyy tuleviksi vuosiksi, jolloin eläkeläisten määrä suhteessa työssäkäyviin kasvaa. Lisäksi valtiovallalla on oikeus muuttaa veroprosenttia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/poliittinen+riski+karkottaa+pssaastajan/a2022055#
http://www.taloustaito.fi/fi-FI/s/sijoitukset/elakesaastajan-verokohteluun-parannuksia-ja-heikennyksia-3

 

[kouvotsvoni]

Olisko se selvin syy, että että ennen julkisensektorin tulot olivat linjassa menojen kanssa.

1970-luvulla valtionvelka oli n. 9%:ia BKT:sta ja nyt se on n. 45%:ia... ja kasvaa.

Toki on priorisoitu ihan hyvin. Onhan se parempi, että samoja asioita on hoitamassa useampi paperinpyörittäjä useammassa portaassa ja nämäkään eivät voi tehdä samoja hommia mitä ennen ilman valvontaa ja sääntöjä. Loput jaellaan kavereitten konsulttifirmoille.

 

[Archie]

Jos nyt palattaisiin 1970-luvun palvelujen ja byrokratian tasolle, niin oltaisiin ehkä ylivoimaisesti maailman kilpailukykyisin maa. Ja poliitikotkin voisivat alkaa uudestaan jaella lisäpalveluja leikkausten sijaan. Ja pienessä limpparipullossakin olisi sellainen vetäistävä korkki.

 

[Fasaldi]

Taas siirtyy työpaikkoja ulos maasta.

Kolme neljästä ulos Tiedon tytäryhtiöstä
Työpaikat muuttavat ulkomaille
5.3.2012 14:35

Työntekijämäärä on supistumassa rajusti Tiedon pääasiassa omistamassa Fidentassa. Sen palveluksessa on nyt noin 200 ihmistä, joista saattaa joutua lähtemään nyt käynnistyvien yt-neuvottelujen seurauksena jopa 150.

Tieto omistaa Fidentasta 80 prosenttia ja Nordea loput. Vuonna 1995 perustettu tietokniikkayhtiö toimittaa Nordealle järjestelmäkehitys-, järjestelmähallinta- sekä integrointi- ja konsultointipalveluja. Se toimii Helsingissä.

Yt-neuvottelujen taustalla ovat Nordean tehostamissuunnitelmat, jotka on päätetty nyt ulottaa koskemaan myös Fidentaa. Muutosruljanssissa on tarkoitus siirtää palvelutuotanto osittain Tiedon ulkomailla toimivaan palvelukeskukseen.

Tieto arvioi, että järjestelyt saattavat johtaa enintään 150 työtehtävän pysyvään vähenemiseen tämän vuoden jälkipuoliskon ja ensi vuoden alkupuolen aikana.

http://www.tietokone.fi/uutiset/kolme_neljasta_ulos_tiedon_tytaryhtiosta

 

[Knoukka]

Tässä Talouden ylivallasta demokratiaan -artikkelissa on paljon asioita, joihin mulla ei ole paljoa muuta lisättävää kuin, että allekirjoitan.

Oikeastaan tämä artikkeli sopisi hyvin myös tuonne Nykyajan ongelmien ymmärtämiseen.

 

[jaska]

Jäi häiritsemään tuo Valtion budjetin kasvu. Tässä vuodesta 1997 valtion menot nykyrahaksi muutettuna. Huomattavaa, että vuoden 2011 muuntokerrointa ei ole, joten se aiheuttaa osaltaan tuon pienen pudotuksen siinä. Euromääräisesti budjetit olivat samoja 2010 ja 2011 (pyöristettynä 100 miljoonan tarkkuuteen), joka muutenkin oli tässä käytetty tarkkuus.

Jotta luvut on vertailukelpoisia, niin mukaan on aina otettu "Varsinainen talousarvioesitys", eikä toteutunut summa.

Jokainen varmaan löytää tästä kaaviosta syylliseksi sen toisen puolueen. Totuus on, että yksikään puolue ei saa täsät edes kiitettävää arvosanaa - kauheaa tahtia on menot kasvanut.

 

[markoj]

Jokainen varmaan löytää tästä kaaviosta syylliseksi sen toisen puolueen. Totuus on, että yksikään puolue ei saa täsät edes kiitettävää arvosanaa - kauheaa tahtia on menot kasvanut.

Varsin maltillistahan tuo meno on ollu aina, kun on ollu SDP hallituksessa. Edellinen törsäävä demarihallitus on tainnu olla Sorsan viimeisin. Porvarihallituksille sekään ei kykene pistään kampoihin.

 

[jaska]

Varsin maltillistahan tuo meno on ollu aina, kun on ollu SDP hallituksessa. Edellinen törsäävä demarihallitus on tainnu olla Sorsan viimeisin. Porvarihallituksille sekään ei kykene pistään kampoihin.

Kieltämättä komeesti tuo edellinen porvarihallitus törsäsi. Ei tosin huono ole tuon Vanhanen I:n linjakaan. Ei yksittäistä piikkiä, mutta tasasen varmaa nousua läpi hallituskauden.

 

[markoj]

Kieltämättä komeesti tuo edellinen porvarihallitus törsäsi. Ei tosin huono ole tuon Vanhanen I:n linjakaan. Ei yksittäistä piikkiä, mutta tasasen varmaa nousua läpi hallituskauden.

2 miljardia vastaan 8 miljardia. Yli puolet siitä synty ennen talouskriisiä. Kohtalainen ero.

 

[jaska]

2 miljardia vastaan 8 miljardia. Yli puolet siitä synty ennen talouskriisiä. Kohtalainen ero.

Juu, toki Heinäluoma aikanaan heitti hyvän syötin, puhumalla jakovarasta 2007 vaaleissa, joka sai kaikki lupailemaan kaikkea kivaa kilpaa. Mutta totta, ei se oikeuta moiseen - pitäis olla omaa järkeä, eikä ajaa toisen kaivamaan kuoppaan.

 

[Archie]

Ei noita valtionmenoja voi tarkastella kuin vähän hallituskohtaisesti. Edellisten hallitusten päätökset kun aina vaikuttavat kulloisenkin hallituksen tilanteeseen. Myös ajat ovat erilaiset. Finanssikriisin jälkeen on melkoinen menopiikki, joka pitkälti johtuu juuri kriisin aiheuttamista menoista.

Silloin muuten porvarihallitus otti rankasti elvytysvelkaa eli teki hyvin 'punaisen' siirron. Eivät ole demarit ja vasurit sitä kiitelleet. Muistaakseni moitiskelivat velan oton riittämättömyyttä tuolloin. Olisi pitänyt elvyttää rankemmin.

 

[jaska]

Tuli kanssa mieleen, paljon tuosta on palkkamenoja - nehän on valtiolla kasvanut huomattavasti muita sektoreita nopeammin. 2007 kuitenkin annettiin ne suurimmat korotukset.

 

[markoj]

Ei noita valtionmenoja voi tarkastella kuin vähän hallituskohtaisesti. Edellisten hallitusten päätökset kun aina vaikuttavat kulloisenkin hallituksen tilanteeseen. Myös ajat ovat erilaiset. Finanssikriisin jälkeen on melkoinen menopiikki, joka pitkälti johtuu juuri kriisin aiheuttamista menoista.

Silloin muuten porvarihallitus otti rankasti elvytysvelkaa eli teki hyvin 'punaisen' siirron. Eivät ole demarit ja vasurit sitä kiitelleet. Muistaakseni moitiskelivat velan oton riittämättömyyttä tuolloin. Olisi pitänyt elvyttää rankemmin.

Oppositiossa olo on sitä, että kritisoidaan mitä hallitus tekee. Ei sillä ole merkitystä onko päätökset hyviä tai huonoja.

Mutta hienosti te saatte aina väännettyä kaikki punertavien piikkiin. Ihan hyvä keino suojella mielenterveyttä, mutta muistakaan pitää kiinni siitä. Romahdus voi olla iso, jos antaa todellisuudelle periksi.

 

[jaska]

Mutta hienosti te saatte aina väännettyä kaikki punertavien piikkiin. Ihan hyvä keino suojella mielenterveyttä, mutta muistakaan pitää kiinni siitä. Romahdus voi olla iso, jos antaa todellisuudelle periksi.

En edes yritä. Tai no jos moiseksi lasketaan se, että en ymmärrä miten Kokoomus voi ajaa noin punaista politiikkaa, niin sitten. Mutta en koita lainkaan ko. puoluetta puolustella, samalla lailla jakanut rahaa vailla huolta kuin muutkin.