Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Koulusurmien ehkäisy uhkaa jäädä paperinpyörittelyksi

Yle
Koulusurmien ennaltaehkäisyyn esitetyt suositukset näyttävät juuttuneen jatkuvaan selvitystyöhön. Samoja esityksiä pallotellaan eri työryhmien välillä, mutta konkreettisia toimia oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ei toistaiseksi ole saatu aikaan.

Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta esitti keväällä julkaistussa raportissaan kolmeatoista keinoa, joilla vastaavilta tapauksilta tulevaisuudessa vältyttäisiin. Lautakunnan mukaan syrjäytymisen ehkäisemistä olisi tehostettava, oppilashuoltoa kohennettava ja koulujen turvallisuustilannetta parannettava. Toistaiseksi lähinnä suosituksista jälkimmäisellä on ollut konkreettisia vaikutuksia.

- Esimerkiksi aselakia ollaan uudistamassa ja sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa on tehty valtionhallinnossa mittava määrä päätöksiä, kertoo tutkintalautakunnan sihteerinä toiminut Kai Valonen.
Kunnille ei tiedossa lisärahaa tai sanktioita

Oppilaiden hyvinvointiin panostaminen on sen sijaan jäänyt taka-alalle. Nyt syksyllä, siis kaksi vuotta Jokelan tapauksen jälkeen, paljastui että niin lukiolaisten kuin ammattikoululaistenkin sosiaali- ja terveyspalvelut jäävät kauas viranomaisten asettamasta tasosta.

Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä on toistaiseksi keskitytty lähinnä työryhmien perustamiseen ja selvitysten tilaamiseen. Lähimmin aiheeseen liittyy oppilashuollon kehittämistä pohtinut työryhmä, jonka tänä syksynä valmistunut raportti ei sekään näyttäisi edes ehdottavan selkeää muutosta nykytilanteeseen: työryhmä tyytyy esittämään opiskelijahuollon lainsäädännön yhtenäistämistä ja kuraattorien saatavuuden selvittämistä.

Kaivattua lisärahaa uusien virkojen perustamiseen tai tulevan lainsäädännön noudattamisen valvontaan kunnissa ei ole mietitty.

Esimerkiksi koulujen vanhempainyhdistyksiä edustavassa Vanhempainliitossa pelätäänkin, että tutkintalautakunnan suositusten kohtalo on se tavallinen.

- Ikävä kyllä minusta on näyttänyt, että kun tapahtuu jotain tosi ikävää, me kaikki kauhistelemme ja olemme yhtä mieltä siitä että nyt tehdään kaikkemme ettei tätä enää tapahdu. Ja sitten vähän ajan päästä kaikki hienot päätökset katoavat jonnekin, sanoo kehittämisjohtaja Outi Hurme.
Tällaista tämä on. Jos byrokraatit näkevät, että joku on kuolemassa nälkään - he käynnistävät työryhmän tutkimaan asiaa. Joku muu saattaisi tarjota ruokaa. Vahinko että maatamme johtaa byrokraattien armeija.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
(Manner)Suomessa on yksi kunta joka edit. laskee, (ei maksaa) veroja.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/11/27991

Sama linjaa kuin Tanskalainen kaupunki, josta kouvo mainitsi ja jenkkien osavaltio josta minä linkkasin.

Yli puolet kunnista korottaa tuloveroprosenttejaan ensi vuonna. Näissä kunnissa asuu noin 3,2 miljoonaa suomalaista. Pohjoiskarjalainen Valtimo potkii ainoana manner-Suomen kuntana tutkainta vastaan. 2 500 asukkaan kunta alentaa tuloveroprosenttinsa 18,75:stä 18,25:een. Säästöjen salaisuus: leikataan läskistä.

Toinen tuloveroprosentin alentaja on Ahvenanmaalla sijaitseva Saltvik, jonka prosentti laskee 16,50:stä 16,25:een.

Kaikenlaisten kunnallisten ja valtiollisten säästökampanjoiden paineessa Valtimon kunnanjohtaja Pentti Kemppinen tokaisee, että heillä ei säästö-sanaa tunneta laisinkaan. Kunta ei edusmiehensä mukaan säästä, se vain hoitaa hommansa kustannustehokkaimalla tavalla.

- Ainoa asia, missä säästämme, ovat kuntalaisten rahat. Siksi päätimme alentaa tuloveroprosenttiamme, Kemppinen tiivistää.

Valtimon kassa pursuu rahaa, eikä kunnalla ole pennikään velkaa. Näitä kassavaroja Valtimo jakaa nyt asukkailleen veronalennuksilla.

Ensi vuonna Valtimon ylijäämä on yli 2 600 euroa asukasta kohti. Kemppinen ennustaa, että tilanne vain paranee seuraavina vuosina.
Maalaisjärki kunniaan

Katetta Kemppisen rinnan röyhistelyille antaa hänen pitkä uransa Valtimon ruorissa. Kunnan pahasti kuralla ollut taloustilanne huomattiin jo vajaa 20 vuotta sitten, ja silloin koko johtoporras luottamusmiehiä myöten patisteltiin johtamiskoulutukseen.

Se tehosi. Valtimossa hommia on hoideltu sen jälkeen lähinnä maalaisjärjellä. Konsultteja kunnanjohtaja tuskin suostuu kättelemään.

Valtimon menestyksen yksi kulmakivi on äärimmilleen viety riisuminen. Kaikki ”turha” on karsittu pois tai ulkoistettu.

Kun uusi kunnantalo valmistui, keskivertokunta olisi palkannut siihen 2,5 siivoojaa. Valtimo selviää 0,4 työntekijällä.

- Ei kotonakaan nuohota koko ajan kaikkia paikkoja. Eikä siivoojaa tarvita kiikuttamaan paperiroskia roskikseen. Jokainen tekee sen itse.

Paperiroskisten tyhjentämisten lisäksi kunta säästää myös isommissa kuluissa. Kunnan organisaatio on erittäin ohut. Ja säästetty on ennen kaikkea yläpäässä – siinä, mitä kunnanjohtaja kutsuu läskiksi.

Valtimolla ei ole esimerkiksi kunnaninsinööriä tai -sihteeriä. Nämä palvelut on ulkoistettu kuin myös vaikkapa lakisääteiset nuoriso- ja liikuntatoimi. Nuorisotoimi ostetaan pääosin Valtimon 4H-yhdistykseltä ja liikuntapalvelut urheiluseura Valtimon Vasamalta.

Ylioppilaslakkikin maksetaan

Kunnanjohtaja Kemppinen painottaa kuitenkin moneen kertaan, etteivät kuntalaiset jää ilman mitään palveluja. Päinvastoin. Valtimo ei lomauta opettajia eikä hankalienkaan terveysongelmien vuoksi tarvitse välttämättä lähteä omaa terveyskeskusta kauemmaksi. Kunnasta saa esimerkiksi dialyysihoitoa.

Lukiokin kunnassa, eivätkä kirjat maksa siellä mitään. Ylioppilaslakinkin kunta kustantaa.

- Tulkoon missä tahansa sopimusneuvotteluissa miten huono tulos hyvänsä, Valtimon kunta maksaa terveydenhuollon henkilöstölleen ensi vuonna kahden prosentin tasokorotuksen. Noudatamme tässä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen parin vuoden takaista ohjetta, Kemppinen lohkaisee.

Muussa mielessä Kemppisellä ei sitten olekaan hyvää sanottavaa valtiovallan tai edes Kuntaliiton suuntaan. Valtimolla on ollut tekemistä, kun on pitänyt miettiä, miten joka tuutista tunkevat velvoitteet hoidetaan kustannustehokkaasti.

Kuntien edunvalvojana profiloituneelle Kuntaliitolle Kemppinen on nyt erityisen käärmeissään. Siitä ei ole Kemppisen mielestä Valtimolle hyötyä.

- Jos Kuntaliitto edunvalvontajärjestönä toimii pienkuntia vastaan, niin turha meidän on sen jäsenmaksuja maksaa, Kemppinen puuskahtaa.

Valtimon hyvät palvelut ja alhainen veroprosentti ovat kääntäneet Kemppisen mukaan kunnan muuttotappion voitoksi. Paluumuuttajia on jo enemmän kuin pois lähteviä.

Valtimon tilanne ja poikkeukselliset toimet on noteerattu muuallakin kuntakentässä. Kemppisen mukaan kunnassa on käynyt paljon opintomatkalaisia muualta. Oppi ei vain ole aineellistunut muissa kunnissa.

- Prosessit ovat kovin hitaita, Kemppinen tokaisee.
Korkein prosentti 21

Suomessa on ennen vuodenvaihteen kuntaliitoksia 342 kuntaa. Koko maassa tuloveron korotus on keskimäärin 0,39 prosenttiyksikköä.

Korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna 21. Sitä kerää 23 kuntaa. Niihin kuuluvat muun muasssat Alavieska, Evijärvi, Haapajärvi ja Heinola.

20.75 prosentin kuntia on 13, muun muassa Hanko, Kemi, Inkoo ja Ähtäri.

Saltvikin lisäksi muut matalan veroprosentin kunnat sijaitsevat pitkälti Ahvenanmaalla. Alle 17 prosentin pääsevät muun muassa Hammarland.

Maakunnista korkein tuloveroprosentti on Lapissa, 20,03 ja matalin Uudellamaalla 18,16.

Keskimääräinen veroprosentti nousee lähes 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin.

Yleisin tuloveroprosentin korotus kunnissa on 0,5 prosenttiyksikköä.

Veroprosentin noususta huolimatta keskimääräinen kunnallisverotus koko maassa kevenee hieman, sillä kunnallisverosta tehtävät vähennykset keventävät verotaakkaa koko maan tasolla yhteensä 375 miljoonaa euroa.

Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa 320 miljoonaa. Verovähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen vaatii, että kuntien toimintaa ohjaavia normeja täytyy keventää, tehtävien määrää hillitä ja tuloksellisuutta merkittävästi lisätä.

Liitto on väläytellyt jopa 25 prosentin kuntaveroja.
Mutta tärkeintä on noin yleisesti pitää byrokratia elossa ja rakenteista kiinni, ei ne vero% (ne on kuitenkin pakko maksaa) tai palveluiden laatu.
 
Viimeksi muokattu:

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
(Manner)Suomessa on yksi kunta joka maksaa veroja.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/11/27991

Sama linjaa kuin Tanskalainen kaupunki, josta kouvo mainitsi ja jenkkien osavaltio josta minä linkkasin.



Mutta tärkeintä on noin yleisesti pitää byrokratia elossa ja rakenteista kiinni, ei ne vero% (ne on kuitenkin pakko maksaa) tai palveluiden laatu.
Olen lukenut Valtimon taloustilanteesta monesti ja ollut huuli pyöreänä, että miten he hoitavat homman. Täysin samanlainen muuttotappio maailmanlopun kunta mitä entinen kotikunta Kesälahti Pohjois-Karjalan eteläisimpänä kärkenä, Valtimohan on pohjoisin.. Kesälahdella vaan mietitään montako miljoonaa ensi vuonna tarvittaisiin lainaa, Valtimolla mihinkä kaikki ylijäämämiljoonat käytettäisiin.
 
Viimeksi muokattu:

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Selvishän tuo homma lopulta. Ilmankos Valtimo voi vedota tehokkuuteen. Kattelin tuossa tilastoja valtionosuuksista. Jostain syystä Valtimo saa 900€/asukas enämpi kuin esimerkki Kesälahti.. Ilmankos Valtimo tekee miljoonan voittoa, kun samankokoinen Kesälahti miljoonan tappiota:eek: 2500asukasta*900€ = 2,25 miljoonaa €..

Ei tarvittu Penn&Telleriä.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Tän toikin otsikoksi voisi laittaa 'jaskan quottaukset Talouselämästä ja Kauppalehdestä'.
 

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Lisätääs tuohon Valtimoon, jotta Suomen 8. eniten valtiolta hynää saava (asukasta kohti), ykkösenä Jalasjärven mökki:thumbup:
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Tän toikin otsikoksi voisi laittaa 'jaskan quottaukset Talouselämästä ja Kauppalehdestä'.
vois näistä asioista keskustellakin, jos sitä vois tehdä asiallisesti.

Koitetaas:
- Onko Suomessa mielestänne kestävyysvaje
- Jos on, niin mitä sille tulisi tehdä
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Laitetaas Moen mieliksi lainaus Kauppalehdestä:

Kuntasektorin kustannukset poistojen kera kasvoivat viime vuonna noin 10 prosenttia reiluun 34 miljardiin euroon.
Kunnista on tullut eräänlaisia menoautomaatteja: kulut ovat kasvaneet vähintään samaa vauhtia kuin tulot.
Kaikesta en välttämättä ole samaa mieltä, mutta perusideasta kyllä. Meillä kunnat (ja koko julkinen talous) on sellainen aukko, että kaiken rahan se kyllä syö ja haluaa lisääkin. tämä kierre pitää katkaista.
 

Tolerantti

Well-known member
Liittynyt
8.8.2000
Viestit
4704
Selvishän tuo homma lopulta. Ilmankos Valtimo voi vedota tehokkuuteen. Kattelin tuossa tilastoja valtionosuuksista. Jostain syystä Valtimo saa 900€/asukas enämpi kuin esimerkki Kesälahti.. Ilmankos Valtimo tekee miljoonan voittoa, kun samankokoinen Kesälahti miljoonan tappiota:eek: 2500asukasta*900€ = 2,25 miljoonaa €..

Ei tarvittu Penn&Telleriä.
Kävikin mielessä, että nuo valtionavut saattaisivat selittää asiaa. Sinällään outoa, että Valtimo saa vuodesta toiseen suurta valtionapua. Yleensä määrää pienennetään, kun kunnan talous vakiintuu.

Aihetta sivuaa, että monet kunnat vastustavat kuntaliitosta, koska omasta mielestä talous on ylijäämäinen. Eivät halua ymmärtää, että selitys on juurikin tuo naapurikuntia suurempi valtionapu.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Laitetaas Moen mieliksi lainaus Kauppalehdestä:

Kaikesta en välttämättä ole samaa mieltä, mutta perusideasta kyllä. Meillä kunnat (ja koko julkinen talous) on sellainen aukko, että kaiken rahan se kyllä syö ja haluaa lisääkin. tämä kierre pitää katkaista.
Vedetääs vastapalloon!!!

Älä maksa liikaa numerosta

Hukkunutta puhelinnumeroa etsivän kannattaa olla tarkkana, sillä numerotiedustelusta voi tulla huomaamatta isokin lasku. Erityisesti puhelunyhdistämisen kaltaiset lisäpalvelut voivat tuottaa ikävän yllätyksen. Hintojen vertailu kuitenkin kannattaa, sillä palveluntarjoajien välillä on eroja.

Hintavertailu eri numerotiedusteluiden välillä ei ole helppoa, sillä lopullinen maksu muodostuu monesta eri tekijästä.

Hintoja voi laskea monilla tavoilla, ja käytännössä jokainen palveluntarjoaja voi väittää olevansa kilpailijaansa edullisempi jollain mittarilla laskettuna.

Jos tiedustelu kestää 20 sekuntia, halvimmaksi tulee soittaa Edea-numeropalveluun. Fonecta tarjoaa Edeaa huokeamman lähtömaksun, mutta vastaavasti Fonectalla aikaveloitus on vertailun suurin.

Pienimmän aikaveloituksen pelkän tiedustelun osalta tarjoaa Suomen 16100. Jos numeron etsiminen kestää vähänkin pidempään, ei 16100:aan soittajan kukkaro kärsi kohtuuttomasti.


Numeron lähettäminen tekstiviestillä on maksullinen palvelu alan vakiintuneilla yrittäjillä, Fonectalla ja Enirolla. Hintaan 49 senttiä saa niiltä puhelun yhdistämisen yhteydessä numeron ilmaiseksi tekstiviestillä. Edea ja toinen pienempi kilpailija, Suomen 16100, tarjoavat samat palvelut ilmaiseksi.

Ylivoimaisesti edullisimmin numerotiedot tarjoaa 020 030303 -numeropalvelu: ei lähtömaksua, vain hieman Suomen 16100:aa kalliimpi aikaveloitus, ilmaiset lisäpalvelut. 020 030303 ei tosin kilpaile samassa sarjassa, sillä palveluun kuuluu vain yritysnumeroiden välittäminen.

Puhelun yhdistäminen
voi tuoda yllätyksen


Yksityishenkilön numeroa etsivän on syytä miettiä kahdesti ennen kuin antaa palveluntarjoajan yhdistää puhelun eteenpäin. Juuri tässä kohtaa hintoihin tulee suuria eroja.

Edea perii yhdistetystä puhelusta peräti 0,84 euroa per minuutti. Yhdistämisen jälkeen ei kannata jäädä suustaan kiinni.

Kilpailu on kovaa, ja hinnat elävät. Esimerkiksi Edea laskee vuodenvaihteessa yhdistetyn puhelun hinnan 0,07 euroon per minuutti.

Suomen 16100:lla vastaava hinta on 0,246. Maksullisiin palvelunumeroihin Edea ja Suomen 16100 eivät yhdistä.

Säästöjä etsivän on hyvä muistaa, että lisäpalveluilla on yleensä hintansa.

Halpa hinta
vai lyhyt jono?


Poikkeuksiakin on. Jos soittaja etsii pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa lankanumeroa, Eniron tekniikalla säästää.

Eniron 09-alueella kiinteän verkon keskus muuntaa kaikki kännykällä suoritetut tiedustelut yhdistäessä lankapuheluiksi, joten soittajalta peritään vain paikallisverkkomaksu. Kalliiksi ei tule muihinkaan lankanumeroihin yhdistäminen.

On myös hyvä muistaa, että listahinta on vain yksi osatekijä kokonaispalvelua arvioitaessa. Pitkä jono palveluun, palvelun hitaus ja pahimmillaan väärän numeron saaminen eivät naurata, vaikka rahassa jonkin sentin säästäisi.
 

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Minäkin olen tässä päivän odotellut, että mitähän selostetta tuohon tulee.. Numerotiedusteluille ei mikään riitä? Kaikki raha menee mikä sinne laitetaan?
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Jos oikeista ongelmista halutaan puhua, niin tässäpä sitä olisi....:nope::thumbfh:

Työttömiä on jo 215 000


Työttömyystilanne on pahentunut
entisestään. Työttömiä oli lokakuussa
215 000, eli 60 000 enemmän kuin vuosi
sitten.


Työttömien miesten määrä lisääntyi
lokakuussa 33 000:lla ja työttömien
naisten 27 000:lla.

Työttömyysaste oli lokakuussa 8,2
prosenttia, mikä oli 2,4
prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta
aiemmin.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
mukaan työllisiä oli lokakuussa
2 403 000, mikä on 119 000 vähemmän
kuin vuotta aiemmin
.
 
Ylös