Verot ylös ja menot alas – muuten EU-maiden taloudet eivät kestä
EU-komissio varoittaa jäsenmaita velanoton vaaroista
BRYSSEL. EU-maiden taloudet ovat pian vakavissa ongelmissa, jos holtitonta velkaantumista ei saada kuriin.
EU-komission tuore kestävyysraportti patistaa jäsenmaita vähentämään velanottoa, kohentamaan työllisyyttä ja remontoimaan sosiaaliturvaa.
EU-kansalaisten kannalta tämä tarkoittaa entistä kovempia aikoja, koska jäsenmaiden pitää nostaa rajusti veroja ja leikata menoja.
Komission raportin mukaan vitkutteluun ei ole varaa.
Jos tilanteen annetaan pahentua, on EU-maiden julkinen velka viiden vuoden kuluttua jo yhtä suuri kuin unionin bruttokansantuote (bkt).
Pahimman ennusteen mukaan velan osuus jatkaa tämän jälkeen kasvuaan niin, että 2020 se olisi jo 120 prosenttia EU:n bkt:sta.
Vuonna 2020 vain seitsemän jäsenmaata saa pidettyä velkaantumisensa alle 60 prosentissa bkt:sta, komissio ennustaa. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Käytännössä jo hylättyjen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaan julkisen talouden kokonaisvelka ei saisi ylittää 60 prosenttia bkt:sta eikä vuotuinen velkaantuminen kolmea prosenttia bkt:sta.
Vaikean tilanteen takana on taloustaantuma. Elvytystoimet ja verotulojen alentuminen ovat pakottaneet jäsenmaat ottamaan paljon velkaa.
Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuvat menot jatkavat kasvuaan koko EU:ssa.
Tämä näkyy erityisen selvästi Suomessa. Suomessa ikääntyminen on 2010-luvulla nopeampaa kuin missään toisessa EU-maassa.
Komissio varoittaa jäsenmaita, että ilman kunnianhimoisia uudistuksia EU-maiden verotulot uppoavat tulevaisuudessa velkojen korkoihin, eläkkeisiin ja vanhustenhoitoon.
Näkymiä huonontaa edelleen se, että monet jäsenmaat eivät vaivautuneet säästämään hyvinä vuosina. Talouskasvun tyssättyä ja työttömyyden räjähdettyä kyseisillä mailla ei ole puskureita.
Suomen tilanne on suhteellisesti parempi kuin useimmilla muilla jäsenmailla. Riemuun ei ole kuitenkaan varaa, koska taantuman seuraamukset näkyvät Suomessa hitaammin kuin muissa jäsenmaissa.
Komission mukaan Suomen niin sanottu kestävyysvaje on neljä prosenttia bkt:sta. EU-maiden keskiarvo on Suomen lukemaa selvästi huonompi eli 6,5 prosenttia.
Kestävyysvaje tarkoittaa lukua, jolla julkista taloutta pitää rukata, jotta talouden kestävyys säilyisi pitkällä aikavälillä. Käytännössä vaje kursitaan kokoon nostamalla veroja ja leikkaamalla valtion menoja.
EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat julkisen talouden kestävyydestä tänään tiistaina Brysselissä.
Osa jäsenmaista on ollut tyytymätön komission arvioon julkisten talouksien kestävyyden näkymistä. Jäsenmaat vakuuttavat, että tilanteen ei annettaisi kehittyä niin pahaksi kuin komissio ennusteessaan maalaa.
EU-maiden yhteinen näkemys on kuitenkin se, että velanottoa ei pidä leikata liian rajusti ja liian nopeasti. Talouden elpyminen on yhä aivan alussa. Elvytystä ei haluta lopettaa, ennen kuin kasvu on vakaalla pohjalla.
Komissio ennusti viime viikolla, että euroalue kampeaa itsensä taantumasta loppuvuoden aikana. Vuonna 2009 talous supistuu kuitenkin noin neljällä prosentilla.
Ensi vuodeksi komissio ennustaa hyvin niukkaa, alle prosentin talouskasvua.