Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[azly]

Nuo palkkojen alennusvaatimukset ovat outoja. Suomessa palkat ovat länsimaista etenkin koulutusta vaativissa töissä varsin pienet. Ns. pienipalkkaisissa töissäkin palkat ovat surinpiirtein samalla tasolla muihin länsimaihin verrattaessa. Mihin maihin nämä palkanalennuksia vaativat haluavat Suomea verrata?

Kaukoitään!

 

[Mangelo]

Ja ihan sama ketä kirjoittaja ajattelee, ikäväfakta vain on, että jos ei ole rahaa niin ei ole hyvinvointiakaan. Lueppa Moe uudelleen tuo boldattu kohta

Rahaa on rutosti, se on vain epätasaisesti jakautunut. Jos toiset haluu sitä enempi, saa toisille riittää vähempi jne...

 

[Mosse]

Rahaa on rutosti, se on vain epätasaisesti jakautunut. Jos toiset haluu sitä enempi, saa toisille riittää vähempi jne...

Juuripa näin. Jaskan väitteet siitä, ettei meillä ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan, perustuu juuri tuolle, että rikkaita hyysätään ja heidän nettotulojaan kasvatetaan koko ajan.

 

[Törni]

Rahaa on rutosti, se on vain epätasaisesti jakautunut. Jos toiset haluu sitä enempi, saa toisille riittää vähempi jne...

Jos pelkkä halu riittää, niin sittenhän vähempiosaiset eivät voi muuta kun syyttää itseään.........

 

[jaska]

Juuripa näin. Jaskan väitteet siitä, ettei meillä ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan, perustuu juuri tuolle, että rikkaita hyysätään ja heidän nettotulojaan kasvatetaan koko ajan.

Vaikka vero% ois kaikilla yli 50k€ ansaitsevilla 75% niin sillä rahalla ei hyvinvointiyhteiskuntaa pelasteta.

 

[Mangelo]

Vaikka vero% ois kaikilla yli 50k€ ansaitsevilla 75% niin sillä rahalla ei hyvinvointiyhteiskuntaa pelasteta.

Hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolo perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan perustarpeiden tehokkaaseen tuotantoon ja vaurauden leveään jakautumiseen.

 

[jaska]

Hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolo perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan perustarpeiden tehokkaaseen tuotantoon ja vaurauden leveään jakautumiseen.

ei, tuo on sosialistinen yhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisten perustarpeet, terveydenhuolto, koulutus jne. hoidetaan yhteiskunnan varoista.

Vaurauden jakautuminen ei kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Tosin se linkittyy siihen rahoittamisen kannalta...

 

[Knoukka]

Juuripa näin. Jaskan väitteet siitä, ettei meillä ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan, perustuu juuri tuolle, että rikkaita hyysätään ja heidän nettotulojaan kasvatetaan koko ajan.

Tähän sopii kuin nenä päähän Pikkutakin tuore kolumni. Näinhän se on.

Ystävät kalliit

Suomalaisen yritysjohtajan työ on totisesti arvokasta. Jorma Ollila, Mikael Lilius tai Olli-Pekka Kallasvuo eivät veisi edes roskapussia ulos ministerin palkalla. Tai veisivät ehkä kerran, mutta silloin matkan pitää olla lyhyt ja sään hyvä.

Esko Ahosta tuli Sitran yliasiamiehenä yli kaksi kertaa arvokkaampi mies kuin pääministerinä. Nyt kun hän työllistyi Nokiaan johtajaksi, hän lienee jo ainakin viisi kertaa arvokkaampi kuin pääministerinä.

Ahon esimies Nokiassa kuittaa yli kaksikymmentä kertaa pääministerin palkan. Energiayhtiö Fortumin johtaminen oli myös yli 20 kertaa arvokkaampaa työtä kuin Suomen johtaminen.

Jopa konkurssiyhtiö Novan johtajan Arto Merisalon työ oli viime vuonna kahdeksan kertaa arvokkaampaa kuin pääministerin työ. Tätä ei järjellä selitetä. Pikemminkin kaupan lattialle heittäytyneen lapsen tunteella. Heti mulle kaikki tänne!

Niin kutsutut sosiaalipummit ja yritysjohtajat muistuttavat kovasti toisiaan. Kumpiakaan ei työnteko suuremmin kiinnosta. Mutta elämäntapaintiaani takuulla lähtisi töihin pienemmillä houkuttimilla kuin yritysjohtaja.

Jotta pomo innostuisi yrityksenkin edusta, hänet pitää vielä lahjoa optioilla. Vasta sitten johtajaa kiinnostaa yrityksen arvon nostaminen, kun samalla nousee omien optioiden arvo.

Työvoimaviranomaiset kantavat suurta huolta siitä, ettei työtön vain lomaile ulkomailla. Elämäntapaintiaanit pidetään kotona uhkailemalla päivärahan menetyksellä. Myös hyvätuloinen pomo uhkaa karata ulkomaille. Hänet pidetään maassa keventämällä suurituloisimpien verotusta.

Poliitikot tiedetään ihan yhtä tyhmiksi kuin kaikki muutkin kansalaiset, mutta yritysjohtajia pidetään ylivertaisen fiksuina. Jostain syystä Fortumista eläköityvä Mikael Lilius ei kuitenkaan aio ryhtyä Suomen pääministeriksi eikä Jorma Ollila suostu pyynnöistä huolimatta presidentiksi.

Tällaista ministerikierrätystä kannattaisi kuitenkin kokeilla. Ei kai se montaa kvartaalia kestä lamasta nousta, jos nykyisiä päättäjiä kymmeniä kertoja kyvykkäämmät miehet tarttuvat valtion johtoon?

Keskustan kovanaamat Seppo Kääriäinen, Timo Kalli ja Tanja Karpela vaativat tällä viikolla ministerien kierrättämistä. Toistaiseksi ministerikierrätys näyttää jäävän siihen, että Matti Vanhanen kiertää Timo Kallin ja Seppo Kääriäisen kaukaa. Ja ex-ministeri Karpela kierrättää vauvanvaatteita kotona.

 

[Mosse]

Vaurauden jakautuminen ei kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan.

:eek!::eek!::eek!:

Miten voi olla HYVINVOINTIYHTEISKUNTA, jos 75% ei voi hyvin???:doubtful:

Sehän on vain 1/4 hyvinvointiyhteiskunta...

 

[Mangelo]

:eek!::eek!::eek!:

Miten voi olla HYVINVOINTIYHTEISKUNTA, jos 75% ei voi hyvin???:doubtful:

Sehän on vain 1/4 hyvinvointiyhteiskunta...

Jaskan mielestä hyvinvointiyhteiskunta on sellainen, jossa tietyt perustarpeet tuotetaan kaikille valtion varoista, mutta vaurauden muuten pitää jakautua hyvin epätasaisesti. Köyhät voivat hyvin kunhan saavat tyydyttää perustarpeensa, ja rikkaat voivat hyvin kun saavat paljon rahaa eivätkä näe nälkää näkeviä.

Jaskan mielestä tällaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa varaa, koska rikkaat tarvitsevat vielä enemmän mammonaa. Köyhien perustarpeista on siksi tingittävä.

Anteeksi jos panin sanoja suuhun.

 

[jaska]

:eek!::eek!::eek!:

Miten voi olla HYVINVOINTIYHTEISKUNTA, jos 75% ei voi hyvin???:doubtful:

Sehän on vain 1/4 hyvinvointiyhteiskunta...

:jaska: Sitähän mä olen koko ajan sanonut, meillä ei ole enää hyvinvointiyhteiskuntaa, kuin poliitikkojen puheissa. Nykyisellä menolla sitä on entistä vähemmän tulevaisuudessa, sitä olen tässä koittanut sanoa ja lainaamieni artikkeleiden perusteella tietoisuus leviää jatkuvasti.

 

[jaska]

Jaskan mielestä hyvinvointiyhteiskunta on sellainen, jossa tietyt perustarpeet tuotetaan kaikille valtion varoista, mutta vaurauden muuten pitää jakautua hyvin epätasaisesti. Köyhät voivat hyvin kunhan saavat tyydyttää perustarpeensa, ja rikkaat voivat hyvin kun saavat paljon rahaa eivätkä näe nälkää näkeviä.

Jaskan mielestä tällaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa varaa, koska rikkaat tarvitsevat vielä enemmän mammonaa. Köyhien perustarpeista on siksi tingittävä.

Anteeksi jos panin sanoja suuhun.

ööö? Jos yhteiskunta takaa tietyt perustarpeet niin toki ihmisellä pitää olla siitä eteenpäin vastuuta omasta elämästään. Jos tuloerot tasataan loppuunsaakka, niin kyseessä on sosialismi, ei mikään muu.

Suomessa on edelleenkin maailman pienimpiin kuuluvat tuloerot, miksi näitä pitäisi edelleen pienentää on kysymys johon en ole varmaan vieläkään kuullut vastausta.

 

[Knoukka]

Suomessa on edelleenkin maailman pienimpiin kuuluvat tuloerot, miksi näitä pitäisi edelleen pienentää on kysymys johon en ole varmaan vieläkään kuullut vastausta.

Onko niitä pienennetty? Tuloerot ovat kasvaneet ja tällä menolla kasvavat. Kasvavat tuloerot johtavat luokkayhteiskuntaan, joka ei ole missään maailmanhistorian vaiheessa johtanut vakaaseen, rauhalliseen ja kilpailukykyiseen kehitykseen.

Jos et usko niin suosittelen tutustumista suurten luokkaerojen. Muutenkin kuin hotellin uima-altaan tai Kauppalehden näkymien kautta.

 

[Mosse]

Teen jaskat ja quottaan Talouselämästä tänne artikkelin.

Yhä useampi kyllästynyt kapitalismiin

BBC:n haastattelututkimuksen mukaan yhä useampi on maailmassa sitä mieltä, että kapitalismi on tullut tiensä päähän.

Kaksikymmentä vuotta vapaan kapitalismin merkkipaaluna pidetystä Berliinin muurin murtumisesta ovat ihmiset eri puolilla maailmaa laajasti tyytymättömiä markkinatalouteen, kertoo BBC:n tutkimus.

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä yli 29 000 ihmistä 27 eri maassa. Vain 11 prosenttia vastanneista oli maailmaa ravistelleen finanssikriisin jälkeen sitä mieltä, että kapitalismi toimii järjestelmänä hyvin. Useimpien mukaan kapitalismi tarvitsee sääntelyä ja uudistuksia.

Lähes neljännes eli 23 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että markkinatalousjärjestelmä on kuolettavasti vinoutunut. Ranskassa tätä mieltä oli 43 prosenttia vastanneista, Meksikossa 38 prosenttia ja Brasiliassa 35 prosenttia.

Nykyistä tasaisempaa tulonjakoa kannatti haastateltavien enemmistö 22 maassa. Lähes kaikkialla enemmistö vastanneista kannatti hallituksen tiukempaa puuttumista elinkeinoelämään. Vain Turkissa hallituksen haluttiin puuttuvan vähemmän.

Suhtautuminen Neuvostoliiton hajoamiseen oli Euroopan maissa melko yhdenmukaista. Saksassa 79 prosenttia oli sitä mieltä, että tämä oli hyvä asia, Britanniassa 76 prosenttia ja Ranskassa 74 prosenttia.

Muualla oli enemmän hajontaa. Esimerkiksi Egyptissä lähes seitsemän kymmenestä haastatellusta oli sitä mieltä, että Neuvostoliiton hajoaminen oli vahingoksi.

 

[jaska]

Teen jaskat ja quottaan Talouselämästä tänne artikkelin.

Sitten kun kysytään kuinka moni noista haluaa uutta autoa, uutta tauluTV:tä jne. niin tulokset vois olla melko eri

 

[jaska]

Ei olla yksin ongelman kanssa, tän aamun hesarista:

Verot ylös ja menot alas – muuten EU-maiden taloudet eivät kestä
EU-komissio varoittaa jäsenmaita velanoton vaaroista


BRYSSEL. EU-maiden taloudet ovat pian vakavissa ongelmissa, jos holtitonta velkaantumista ei saada kuriin.

EU-komission tuore kestävyysraportti patistaa jäsenmaita vähentämään velanottoa, kohentamaan työllisyyttä ja remontoimaan sosiaaliturvaa.

EU-kansalaisten kannalta tämä tarkoittaa entistä kovempia aikoja, koska jäsenmaiden pitää nostaa rajusti veroja ja leikata menoja.

Komission raportin mukaan vitkutteluun ei ole varaa.

Jos tilanteen annetaan pahentua, on EU-maiden julkinen velka viiden vuoden kuluttua jo yhtä suuri kuin unionin bruttokansantuote (bkt).

Pahimman ennusteen mukaan velan osuus jatkaa tämän jälkeen kasvuaan niin, että 2020 se olisi jo 120 prosenttia EU:n bkt:sta.

Vuonna 2020 vain seitsemän jäsenmaata saa pidettyä velkaantumisensa alle 60 prosentissa bkt:sta, komissio ennustaa. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Käytännössä jo hylättyjen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaan julkisen talouden kokonaisvelka ei saisi ylittää 60 prosenttia bkt:sta eikä vuotuinen velkaantuminen kolmea prosenttia bkt:sta.

Vaikean tilanteen takana on taloustaantuma. Elvytystoimet ja verotulojen alentuminen ovat pakottaneet jäsenmaat ottamaan paljon velkaa.

Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuvat menot jatkavat kasvuaan koko EU:ssa.

Tämä näkyy erityisen selvästi Suomessa. Suomessa ikääntyminen on 2010-luvulla nopeampaa kuin missään toisessa EU-maassa.

Komissio varoittaa jäsenmaita, että ilman kunnianhimoisia uudistuksia EU-maiden verotulot uppoavat tulevaisuudessa velkojen korkoihin, eläkkeisiin ja vanhustenhoitoon.

Näkymiä huonontaa edelleen se, että monet jäsenmaat eivät vaivautuneet säästämään hyvinä vuosina. Talouskasvun tyssättyä ja työttömyyden räjähdettyä kyseisillä mailla ei ole puskureita.

Suomen tilanne on suhteellisesti parempi kuin useimmilla muilla jäsenmailla. Riemuun ei ole kuitenkaan varaa, koska taantuman seuraamukset näkyvät Suomessa hitaammin kuin muissa jäsenmaissa.

Komission mukaan Suomen niin sanottu kestävyysvaje on neljä prosenttia bkt:sta. EU-maiden keskiarvo on Suomen lukemaa selvästi huonompi eli 6,5 prosenttia.

Kestävyysvaje tarkoittaa lukua, jolla julkista taloutta pitää rukata, jotta talouden kestävyys säilyisi pitkällä aikavälillä. Käytännössä vaje kursitaan kokoon nostamalla veroja ja leikkaamalla valtion menoja.

EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat julkisen talouden kestävyydestä tänään tiistaina Brysselissä.

Osa jäsenmaista on ollut tyytymätön komission arvioon julkisten talouksien kestävyyden näkymistä. Jäsenmaat vakuuttavat, että tilanteen ei annettaisi kehittyä niin pahaksi kuin komissio ennusteessaan maalaa.

EU-maiden yhteinen näkemys on kuitenkin se, että velanottoa ei pidä leikata liian rajusti ja liian nopeasti. Talouden elpyminen on yhä aivan alussa. Elvytystä ei haluta lopettaa, ennen kuin kasvu on vakaalla pohjalla.

Komissio ennusti viime viikolla, että euroalue kampeaa itsensä taantumasta loppuvuoden aikana. Vuonna 2009 talous supistuu kuitenkin noin neljällä prosentilla.

Ensi vuodeksi komissio ennustaa hyvin niukkaa, alle prosentin talouskasvua.

Mietintä siitä miten tämä ongelma ratkaistaan ois aloitettava nyt, vaikutukset on helpompi tasata jos ne tehdään pitkällä aikavälillä. Jossain vaiheessa ne tehdään ja tuntuvat varmasti ikävämmiltä jos ne tehdään kertarysäyksenä.

Sitä olen jo useamman vuoden sanonut ja sanon edelleen. Tulojen jakaantuminen on tämän rinnalla pikkuseikka, jos valtiolla rahaa ei ole jaettavaksi, niin siitä kärsii kaikkein eniten köyhät. Sen takia pitäisi nyt jo miettiä mikä on oikeasti valtion (ml. kunnat) tehtävä ja miten nämä rahoitetaan, kärsiä rönsyjä sen sijaan että niitä lisätään lisää. Näin varmistetaan mm. tasokas terveydenhuolto, koulutus ja vanhustenhuolto.

 

[Mosse]

No perskele, tehdään kuten tuossa ehdotetaan. Nostetaan veroja ja leikataan kuluja.:ahem:

Ja Nalle Wahlroos voi lähteä sinne Kiinaan.:

 

[kouvotsvoni]

Mitenkä muuten saisi venkslattua verotuksensa Monacoon?:frank:

 

[jaska]

No perskele, tehdään kuten tuossa ehdotetaan. Nostetaan veroja ja leikataan kuluja.:ahem:

Eli sinulle käy että kuluja (=palveluja) leikataan ja niiden tuottamista järkeistetään.

:ahem: :thumbup:

 

[PuoliPöhkö]

Mietintä siitä miten tämä ongelma ratkaistaan ois aloitettava nyt, vaikutukset on helpompi tasata jos ne tehdään pitkällä aikavälillä. Jossain vaiheessa ne tehdään ja tuntuvat varmasti ikävämmiltä jos ne tehdään kertarysäyksenä.

Mä sanoin palstalla 3/2007, että näitä asioita olisi ollut syytä jo miettiä silloin, kun tiedossa oli, että jaska lävähtää tuulettimen propelliin tuota pikaa.
Se on vaan niin, että sanotaan tai mietitään täällä mitä tahansa, se ei vaikuta mihinkään millään tavalla.

Jotain tarttis todellakin tehdä. Mielummin viivyttelemättä - ennen kuin paska osuu tuulettimeen.
Tätä peliä ei 3. erän viimeisten minuuttien paniikkipelaamisella voi voittaa. On varauduttava etukäteen.

Kurjuutta kannattaa jakaa hieman pidemmälle ajanjaksolle - tällöin myös hyvinvointi jakautuu tasaisemmin.

Tämä olisi tietysti tuhoon tuomittu vaalijokeri, koska ihmiset ajattelevat yleensä lähinnä tätä päivää ja korkeintaan huomista. Tulevaisuutta ei haluta liikaa funtsia - varsinkaan jos siihen liittyy jotain ikävää. Eikä veroja - herra paratkoon - ainakaan olla valmiita maksamaan yhtään enempää. Päinvastoin. Vaikka se palautuisi jokaiselle meistä myöhemmin - vieläpä korkojen kera.