Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[kouvotsvoni]

Eduskunta jatkoi tänään aamupäivällä keskustelua valtion ensi vuoden talousarviosta. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) puuttui budjettipuheessaan rakenteellisiin uudistuksiin. Nykyisen hallituksen osalta Kiviniemi sanoi, että uudistuksia tehdään mutta ei kertonut milloin ja miten.

Kiviniemi ajaa jaskaus-politiikkaa. Rakenteisiin kosketaan, vaikkei tiedä itsekään että miten ja milloin.

 

[Mangelo]

Vituttaa jotkut Vihreät. Hallituksessa joka rakentaa ydinvoimaloita ja kehtaa sitten riemuita sitten siitä että se halpa sähkö onkin kallista. Ja reilun parin sadan euron lisälasku tuntuu keskituloisella ja köyhällä pikkasen enämpi kuin jollakin kokoomuslaisella.

Ei vihreät köyhien asialla ole, vaan pienituloisten joilla on varaa tehdä valintoja. Kokoomushallituksessa olo sopii niille oikein hyvin. Isosetä maksaa.

 

[Archie]

Olen odotellut virkamiehiltä erästä päätöstä kesäkuusta alkaen. Viimeksi olin yhteydessä asiasta elokuun alkupuolella, jolloin lupasivat nopeasti käsitellä asian. Tiedän mitä nopea siellä tarkoittaa, joten soitin tänään, kun päätöstä ei vieläkään ollut saapunut.

Virkamies totesi, että päätös on kyllä tehty jo aikoja sitten, mutta heillä ei postitus toimi. Se päätös seisoo kirjekuoripinossa, odottamassa että joku vie sen postiin. Epäili että jo lähipäivinä voi lähteä.

Vetää sanattomaksi.

 

[Mosse]

Olen odotellut virkamiehiltä erästä päätöstä kesäkuusta alkaen. Viimeksi olin yhteydessä asiasta elokuun alkupuolella, jolloin lupasivat nopeasti käsitellä asian. Tiedän mitä nopea siellä tarkoittaa, joten soitin tänään, kun päätöstä ei vieläkään ollut saapunut.

Virkamies totesi, että päätös on kyllä tehty jo aikoja sitten, mutta heillä ei postitus toimi. Se päätös seisoo kirjekuoripinossa, odottamassa että joku vie sen postiin. Epäili että jo lähipäivinä voi lähteä.

Vetää sanattomaksi.

 

[Knoukka]

Laitanpa tämän Taloussanomien uutisen tänne sikäli kun hyvinvointimme eräs merkittävä tekijä on Nokia ja muut suuryrityksemme. Mitä mieltä arvon forumistit, erityisesti optiopolitiikan puoltajat ovat tästä?

Vuosien varrella oon kuullut Nokiasta tarinaa jos jonkinlaista yhtä ja toista. Yhtiön sisältä, korkealta ja matalalta. Nokian ihme muuttui ilmapiirin huononemiseen pääosin juuri noiden ylisuurien optioiden aikaan. Siitäpä myös alla.

Optiot toivat kateuden Nokiaan

Milloin Nokia menetti pelin Applelle ja muille haastajilleen? Heti kun ensimmäiset optiomiljoonat laukesivat, nokialaiset kertovat. Luova hulluus loppui Nokian avainhenkilöiltä, kun osa alkoi saada liikaa rahaa. Tilalle tuli kateus. Jos yhtiön uusi johto jatkaa amerikkalaista rahapalkkioiden ihannointia, samat virheet voivat toistua, pelkää entinen Nokia-johtaja.


Moni Nokian menestystarinaa seurannut ihmettelee, milloin ja miksi yhtiö hukkasi upean kurssinsa ja ajautui nykyiseen tyveneen.


Selitys 1:
Optioraha jakoi
nokialaiset kahteen leiriin

1990-luvun lopulla nokialaiset kännykkäsuunnittelijat ja kehittäjät puhuivat paljon Keilaniemessä vallinneesta kekseliäisyyden ja työn ilon täyttämästä hengestä.

Nokia Mobile Phonesia johtaneen Pekka Ala-Pietilän luoma ihmisläheinen, yhteistyöhön ja luoviin ratkaisuihin kannustava työkulttuuri sai kehuja johtamiskoulutuksen ammattilaisilta.

Mihin se katosi? Ensimmäisiin jättioptioihin, sanovat monet entiset ja nykyiset nokialaiset.

Kun yhdessä yössä joistain samantasoisista työntekijöistä tuli miljonäärejä, mutta moni muu jäi ilman, keskeisiltä ihmisiltä katosi halu tai tarve luovaan hullutteluun ja poikkeukselliseen laiteideointiin.

– Epätasaisesti jakautuvat kannustinpalkkiot rikkoivat työyhteisön henkisen selkärangan. Jokaisen odotetaan antavan työssä kaikkensa, mutta toiset saivat siitä moninkertaisesti rahaa, kertoo entinen Nokian matkapuhelinyksikön johtoryhmän jäsen ja lakiasiainjohtaja Anne-Liisa Palmu-Joronen Taloussanomille.

Hän on kertonut aiemmin yhtiön nousuhuuman tunnelmista myös viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Nokia-vuodet – mitä johtamisesta voi oppia.

Ilman optioita jääneet nokialaiset katkeroituivat eivätkä enää halunneet painaa "sata lasissa". Miljonääreiksi muuttuneilta puolestaan katosi raatamisen tarve, kun talous oli turvattu loppuiäksi.

Ylenpalttinen rahakannustin
ei toimi Suomessa

Moni välijohdon ja asiantuntijatehtävien tärkeistä ihmisistä lähtikin 2000-luvun alussa pois Nokiasta, jos heistä tuntui, että miljoona tai pari riitti unelmien toteuttamiseen.

Tai jos tavallinen perhe-elämä alkoi tuntua enemmän oikealta kuin työnarkomaanijohtajiston mukana tullut connecting people–disconnecting families -malli.

Yhdysvaltalaisissa suuryrityksissä ensimmäinen kannustemiljoona nostattaa saajassaan nälän, ja saa hänet tavoittelemaan seuraavaa rikkausporrasta.

– Pohjoismaissa ihmisten käytös on erilaista, eivätkä tällaiset palkitsemismuodot toimi samalla tavalla, Palmu-Joronen sanoo.

Hänen mielestään Nokian uudella johdolla on nyt suuri vastuu palkitsemiskulttuurin oikeudenmukaistamisesta, ettei vanhoja motivointivirheitä toistettaisi ainakaan Suomessa.

– Kerran–pari vuodessa tapahtuvat, tavoitteisiin perustuvat palkitsemissysteemit vieraannuttavat sekä työntekijät että esimiehet arkipäiväisen työn huomioimisesta, Palmu-Joronen sanoo.

Pystyykö uusi toimitusjohtaja Stephen Elop luopumaan pohjoisamerikkalaisesta, vahvasti rahan voimaan luottavasta kannustepolitiikasta?

– Toivottavasti. Yritysjohtajien pitäisi vihdoin 2000-luvulla herätä huomioimaan, mikä todella motivoi ihmistä ja millä tavalla motivaatiota pidetään yllä, Palmu-Joronen sanoo.

Nyky-Nokiassa on hänen mukaansa valtava määrä osaavia, hyviä työntekijöitä, jotka odottavat pääsevänsä näyttämään taitojaan ja ideoitaan.

– Toivottavasti uusi johto antaa heille siihen hyvät mahdollisuudet, Palmu-Joronen sanoo.

Selitys 2:
Nokia hurahti
numero-uskovaisuuteen

Miljoonapalkintojen jako ei tietenkään ole kattava selitys Nokian sisäisen palon pysähtymiseen.

Toisten ex-nokialaisten mielestä yhtä iso syy on vuonna 2000 tehty päätös luopua arvojohtamisesta. Yhtiön virallisen historiikin mukaan tuolloin Nokia päätti keskittyä tiukasti faktajohtamiseen.

Päätökset esimerkiksi uuden mallin valmistuksen aloittamisesta tehdään numeroiden, ei käyttäjien toiveiden tai todistamattomien hiljaisten signaalien perusteella. Tavoitteena ovat suuret tuotantovolyymit ja katkeamaton logistiikkaketju.

– Perussuunnittelijalle riitti, kun loi yhtiön johdon haluamia, yksinkertaisia ja toimivia volyymipuhelimia, joita pystyttiin valmistamaan massatuotannossa valtavia määriä kerrallaan, sanoo eräs Nokian entinen tuotekehitysinsinööri.

Jos ehdotti erikoisempaa mallia, se tyrmättiin helposti sillä perusteella, ettei se sovellu nykyiseen tuotevalikoimaan tai sitä ei pysty myymään sadantuhannen kappaleen päivävauhdilla.

Ei siis ihme, että applemainen ironia, hauskuus ja irrottelu ovat niin kaukana nykyisistä Nokian puhelinmalleista.

Tuote-esittelijät selittivät kansainvälisillä kännykkämessuilla, miten teknisten speksien tai suorituskykymittausten perusteella iPhone on monessa mielessä kehnompi laite kuin joku Nokian lippulaivoista.

Sille, että iPhone on hauska vekotin, ei silloisessa ajattelutavassa annettu mitään merkitystä.

Nokia ei ole tässä faktauskossaan yksin, sanoo Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.

– Monien yritysten on ollut vaikea ymmärtää, että kuluttaja on pohjimmiltaan leikkivä ihminen, eikä ajattele aikuisen rationaalisesti ja järkevästi kaikesta, Heinonen muistuttaa.

Yhdysvalloista ei saa
tulla pakkomiellettä

Länsimaisten analyytikkojen toitottama tarve Yhdysvaltain älypuhelinmarkkinoiden voittamisesta voi olla Nokialle kohtalokas, jos siitä tulee yhtiölle jonkinlainen 2010-luvun pakkomielle.

Vaikka jenkkikuluttaja fanittaisi mieluummin Android- tai Apple-laitteita kuin Nokiaa, yhtiön kannattaisi Visa Heinosen mielestä muistaa iloita siitä, että sen tuotteilla on parannettu kehitysmaissa satojen tuhansien ihmisten elämänlaatua.

Aasiassa ja Afrikassa kokonaiset kyläkunnat ovat saaneet yhdellä kännykällä yhteyden maailmalle; kalastajat ja maatyöläiset tavoittavat kauppiaansa, voivat kysyä lääkäripalveluita, saavat neuvoja ja apua. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

– Tässä olisi Nokialle valtava imagovaltti: me olemme tehneet yhtiönä aidosti hyvää, sanoo professori Heinonen.

 

[jaska]

Sinällään mielenkiintoista, että jos ekat optiot jaettiin (/raukes = rahat saatiin) 90-luvulla ja Nokia taisi olla suurimmillaan ~2007 niin optioiden "katkeruusvaikutus" näkyy 10v päästä. Tuossa välissä kuitenkin mm. simpukkapuhelin-ongelmat voitettiin.

 

[jaska]

niin tässä niitä rakenteita johon voisi puuttua:
http://www.uusisuomi.fi/raha/101619-alyton-veroetu-suomessa-”hys-hys-salaista”

Viiden suurimman säätiön saaman veroedun vertailu niiden jakamaan yleishyödylliseen apuun paljasti toisenkin mielenkiintoisen seikan. Apua jaettiin täsmälleen veroedun verran, vuodessa 35 miljoonaa euroa.

 

[Knoukka]

Sinällään mielenkiintoista, että jos ekat optiot jaettiin (/raukes = rahat saatiin) 90-luvulla ja Nokia taisi olla suurimmillaan ~2007 niin optioiden "katkeruusvaikutus" näkyy 10v päästä. Tuossa välissä kuitenkin mm. simpukkapuhelin-ongelmat voitettiin.

Kehitys, huonokin vie aikansa ja juuri nuo vuodet oli kehitystyössä sitä aikaa minkä tuloksia nyt korjataan. Ekat suuremmat optiot tulivat jakoon 90-luvun lopulla. Esimerkki: olin kahden frendin kans purjehtimassa Adrianmerellä,kesällä -99. Saivat molemmat tekstarin, jossa olivat hyväksytty optiohjelmaan. Hirvee juhliminen alkoi. 2-5 vuotta siitä alkoivat laukeamaan. Frendeistä toinen lähti optioiden turvin yritättäjäksi ja työllistää tänään parikymmentä huippuosaajaa, toinen jäi Nokiaan ja istuu tänään johtokunnassa. Molempi hyvä, mutta voin jaska sanoa, että helvetin paljon paskaa, omien tietojen panttaamista, selkäänpuukotusta, politikointia ylisuuriksi kasvaneet optio-ohjelmat aikanaan aiheuttivat. Ei oo ihan muutama tapaus, joista olen kuullut ja on varmaa tietoa.

 

[Archie]

Nokian alamäkeen on monta syytä. Optio-ohjelman aiheuttama närä on varmasti niiden joukossa. Ei tarvita isoa kateutta, jotta työpanos ei ole enää sataprosenttinen. Työtähän voi tehdä ns. duunariasenteellakin. Sillä ei kuitenkaan mitään merkittävää saa aikaan.

Mutta nyt Nokia olisi houkutteleva ostokohde. Osakekurssi on alhainen, yhtiöllä on kassaa ja tuloskuntokin on ok.. eikä jenkeissä voi enää huonommin mennä. Tästä se vielä nousee ja viiden vuoden päästä on taas uusia Nokia miljonäärejä.

 

[Archie]

Sarasvuo: työinho valtasi suomalaiset

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/09/18/sarasvuo-tyon-inho-valtasi-suomalaiset/201012932/12

Minusta Sarasvuo on oikeilla linjoilla väitteensä kanssa. Keskimäärin suomalaisten työt ovat hyvinpalkattuja (tulee toimeen), helppoja ja mitä parhaiten suojattuja (lait, liitot...). Eipä ihme, että on aikaa ahdistukselle. Liian helppoa.

 

[Mosse]

RAYn tuen loputtua uhkaa ensiturvakoteja, jossei lakkauttaminen, niin ainakin toiminnan heikkeneminen.

Puolet budjetista katoaa.:thumbfh:

Ensi- ja turvakotien liiton toiminnan rahoituksesta Raha-automaattiyhdistyksen avustukset muodostavat noin 68 %. Lasten Päivän Säätiön avustus kattaa 12 % rahoituksesta. Ulkoasiainministeriöltä saatavilla avustuksilla rahoitetaan kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kustannukset.


Liiton saamista Ray-avustuksista noin 2/3 ohjautuu edelleen liiton jäsenyhdistyksille käytettäväksi yhteisiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin. Merkittävin näistä on vuoden 2010 loppuun Ray:n avustuksella rahoitettava Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Lisäksi avustuksia käytetään jäsenyhdistyksissä Baby blues -toimintaan, alueelliseen perhekuntoutukseen, Jussi-toimintaan ja Miina-projektiin. Yhdistysten tarjoamat ensi- ja turvakotipalvelut sen sijaan rahoitetaan kunnilta perittävillä hoitopäivämaksuilla.


Toiminnan rahoituksesta jäsenmaksut kattavat vain pienen osan. Jäsenyhdistyksiä vuoden 2009 lopussa oli 28 ja jäsenmaksu vuodessa on 85 €/yhdistys.


Liitto ja jäsenyhdistykset vastaanottavat vuosittain myös yritysten ja yksityishenkilöiden raha- ja tavaralahjoituksia, joilla tuetaan työtämme vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden auttamiseksi. Liitolle lahjoitettuja varoja on käytetty mm. ensikotien viihtyisyyden lisäämiseen, lasten lelu- ja urheiluvälinehankintoihin, ensikotiäitien ja vauvojen ”omaan kotiin” -pakettien hankintaan ja www.turvakoti.net -sivuston ylläpitoon.

 

[markoj]

RAYn tuen loputtua uhkaa ensiturvakoteja, jossei lakkauttaminen, niin ainakin toiminnan heikkeneminen.

Puolet budjetista katoaa.:thumbfh:

Tosta ei oikein ilmene, että lakkaako tuki kokonaan, väheneekö se vai mistä on kysymys?

Mitä mä kattelin niin puolet Ray:n avustussummasta on koskenu tota päihdeäitien projektia. oisko siitä kysymys?
http://www.ray.fi/avustustoiminta/avustuskohteet/2010/jarjesto/29.html

 

[Mosse]

Tosta ei oikein ilmene, että lakkaako tuki kokonaan, väheneekö se vai mistä on kysymys?

Mitä mä kattelin niin puolet Ray:n avustussummasta on koskenu tota päihdeäitien projektia. oisko siitä kysymys?
http://www.ray.fi/avustustoiminta/avustuskohteet/2010/jarjesto/29.html

En ihan liikaa tutustunut aiheeseen, vaan kuulin siitä lauantaina radiosta. Aika selkeästi siinä tuli ilmi, että Räyn-tuen loppumisen jälkeen jopa puolet ensikotipaikoista olisi uhattuna. Räyn tuki lienee ollut projektiluontoinen nuorille äideille tms???:doubtful:

Kuitenkin nämä ovat juuri niitä asioita, joilla mitataan onko kyseessä sivistysvaltio tai ei...:thumbfh:

 

[jaska]

Jotenkin mä olisin sitä mieltä, että nuo rahapelimonopolit pitäis lakkautta, sitten antaa lupa muillekin firmoille pyörittää tuommoista toimintaa, mutta verottaa sitä kovasti - jotta samanmoinen summa kerätään kuin nyt näiltä kolmelta (finntoto, veikkaus ja ray) niin peliriippuvaisten hoitoon, kuin näihin avustuskohteisiinkin.

... onhan se jotenkin hölmöä, että tuommoiset kohteet on yhden instanssin tukien varassa.

 

[jaska]

Ja sitten aiheesta toiseen. Toikin alkuperäiseen aiheeseen liittyvä kommentti...

Valtion velan hoitamiseen liittyvät arviot on tehty oletuksella, että talous elpyy takaisin siihen kasvutilanteeseen, josta taantuma alkoi. Niin ei käy, koska taantuma muutti ja muuttaa parhaillaan talouden rakenteita Suomessa ja maailmalla pysyvästi

....

Tänne ei tule mistään ulkopuolelta ilmaista rahaa jaettavaksi, jos yritykset eivät sitä luo runsaasti enemmän kuin ne nyt luovat . Julkisen talouden menorakenteet eivät vasta tätä todellisuutta,

 

[markoj]

Tosta päihdeäitien projektista tossa kai oli kysymys. Kolme milliä on siis se mitä RAY on sitä vuosittain avustanut ja nyt se tieten loppuu.

http://www.sdp.fi/en/node/2195

Hallitus on kai esittänyt kunnille lisärahaa, josta ois tuo kolme miljoonaa ehdotetty käytettäväksi kyseiseen asiaan, mutta rahaa ei ole korvamerkitty.

http://www.sdp.fi/en/node/2224

Näin kertoo Sdp

 

[markoj]

Jotenkin mä olisin sitä mieltä, että nuo rahapelimonopolit pitäis lakkautta, sitten antaa lupa muillekin firmoille pyörittää tuommoista toimintaa, mutta verottaa sitä kovasti - jotta samanmoinen summa kerätään kuin nyt näiltä kolmelta (finntoto, veikkaus ja ray) niin peliriippuvaisten hoitoon, kuin näihin avustuskohteisiinkin.

... onhan se jotenkin hölmöä, että tuommoiset kohteet on yhden instanssin tukien varassa.

Ray rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen/yhdistysten toimintaa ja on mun mielestä sinänsä sama tuleeko niiden saamat avustukset valtion monopolin kassasta vai valtion budjetista. Mutta jos noi vapautetaan kilpailulle niin ei niistä saada verotuloja sitä määrää, mitä ne nyt jakavat avustuksia, koska se omistajan voittomarginaalikin pitää mahtua johonkin rakoon. Aivan turha luulla muuta, kun pelaamisen määrä tuskin räjähtää.

 

[kouvotsvoni]

Ainakin ennen Rayn monopolia kaupat saivat enemmän pelirahoista, tiedä sitten miten muut tahot.

 

[Archie]

Sadoilletuhansille suomalaisille iso lisälasku virkamiehen virheestä

Sadoilletuhansille suomalaisille tulee kallis lisälasku virkamiehen väärien laskelmien vuoksi.

Entinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r) odottaa yhä vastausta, miksi ympäristöministeriön korkea virkamies toimitti hänelle virheellisiä tietoja haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta.

Virkamiehen laskelmat ovat ylittyneet tuoreiden tietojen mukaan yli kaksin-, jopa kolminkertaisesti.

Kyse on erittäin isosta asiasta, ja se koskettaa reilusti yli 200 000 suomalaista kotitaloutta.

Ne joutuvat hankkimaan tonteilleen joko pienpuhdistamon tai umpisäiliön. Esimerkiksi puhdistamon hinta ylittää helposti 10 000 euroa.

Joku saattaisi luulla, että virheellisiä päätöksiä voidaan korjata tai muuttaa. Mutta ei se niin mene, hölmöläisten touhua.

 

[Knoukka]

Tämän kestämättömän velkaantumisen varjolla yritetään nyt kaikenlaista, mutta tämä menee kyllä häikäilemättömyydessään ykköseksi.

Suuri kusetus ja kuka onkaan asialla? Kyseessä ei ole mitään muuta kuin härski tulonsiirto, suoranainen ryöstö, pankeille ja eläkevakuutusyhtiöille.

Ja tottakai lisäeläkkeestä menee asianmukainen vero.

Näin se onnistuu: Asunto muuttuu eläkkeeksi

Asunnon muuttaminen lisäeläkkeeksi saattaa toteutua. Keväällä julkisuuteen tullut hanke on edennyt ja virkamiesvalmistelu lakialoitteesta on jo loppusuoralla.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan poliittista tahtoa lakihankkeelle on.

Asunnon muuttaminen lisäeläkkeeksi saattaa onnistua. Keväällä julkisuuteen tuli tieto, että valtiovarainministeriö kehittää hanketta, joka mahdollistaisi asunto-omaisuuden muuntamisen lisäeläkkeeksi. Sen jälkeen lakialoite on edennyt hyvää vauhtia valtiovarainministeriössä kaikessa hiljaisuudessa.

Taloussanomien saamien tietojen mukaan poliittista tahtoa aloitteen läpiviemiselle on edelleen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo Taloussanomille, että markkinoiden luominen uudelle vakuutustuotteelle vaatii muutoksia verolainsäädäntöön. Katainen odottaa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämän verotyöryhmän lopullisia esityksiä vuoden lopulla.

– Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista avata uusia verotukia, varsinkin kun verotuksen kokonaisuudistusta ja verotukia käsittelevän työryhmän työ on kesken ja loppuraportti valmistuu vuodenvaihteessa, Katainen sanoo.

Aikataulu tarkoittaa sitä, että asiasta päättäminen siirtyy seuraavalle hallitukselle.

Lisäeläke
asuntokaupoista

Lakihankkeessa on kyse siitä, että suomalaiset voisivat muuttaa omaisuuttaan, kuten asuntonsa lisäeläkkeeksi. Finanssialan keskusliitto FK on ajanut hanketta.

Ehdolla on ollut muun muassa malli, jossa eläkeläinen myisi asuntonsa ja sijoittaisi kaupoista saadun tuoton henkivakuutusyhtiöön. Tämä maksaisi eläkeläiselle sovittua eläkettä kuolemaan asti.

Myös käänteisen asuntolainan kaltainen malli on ollut esillä. Siinä eläkeläinen panttaisi tai kiinnittäisi esimerkiksi asuntonsa. Eläkeläinen säilyttäisi oikeutensa asua asunnossa.

Henkivakuutusyhtiö maksaisi eläkeläiselle asunnon arvoa vastaan kuukausittaista lisäeläkettä elinajan loppuun asti. Vakuutetun kuoltua henkivakuutusyhtiö myisi asunnon.

Mallista hyötyjiä olisivat pitkäikäiset, joille vakuutusyhtiö maksaisi lisäeläkettä, vaikka asunnon arvo olisi jo syöty. Myös vakuutusyhtiö voisi hyötyä järjestelmästä, jos vakuutettu kuolee ennen kuin asunnon arvo on maksettu lisäeläkkeinä.

Asunnosta eläkettä
500–1 500 e/kk

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on tehnyt suuntaa antavia laskelmia lisäeläkkeen suuruudesta. Vielä muutama vuosi sitten isolla osalla eläkeläiskotitalouksista varallisuus jäi alle 100 000 euron. Puolen miljoonan euron varallisuutta oli harvalla.

Etla on laskenut kotitalouksien varallisuustietojen perusteella, että yli 85-vuotias voisi saada asunnosta lisäeläkettä 1 500 euroa kuukaudessa. 75–79-vuotiaille lisäeläke olisi noin 800 euroa kuukaudessa ja 65–69-vuotiaille 580 euroa. Juuri eläkepäivät aloittaneet 60–64-vuotiaat saisivat keskimäärin noin 500 euroa kuukaudessa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon verotusta.