Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[kouvotsvoni]

Nuo budjetit ovat lähes aina tarkoituksellisesti alimitoitettuja. Tuo Kuopion kuvio toistuu lähes kaikissa kunnissa. Talousihmiset kyllä laskevat ja ennustavat paljon realistisempia lukuja, mutta niitä ei hyväksytä. Poliittisin perustein arvotaan joku liian pieni summa, josta tulee 'budjetti'.

Lakiahan siinä rikkovat samalla, kun tietoisesti alibudjetoivat.

 

[Archie]

Lakiahan siinä rikkovat samalla, kun tietoisesti alibudjetoivat.

Mitä lakia?

 

[kouvotsvoni]

Mitä lakia?

Kysy vaikka TS:n toimitukselta. (pistin kysymystä heille asian tiimoilta, kun en jaksanut ruveta pläräämään lakipykäliä)

 

[Archie]

Kysy vaikka TS:n toimitukselta. (pistin kysymystä heille asian tiimoilta, kun en jaksanut ruveta pläräämään lakipykäliä)

Tuo sosiaalibarometri on ihan hömppää. Käytännössä kaikki tietävät pelinhengen, joka on alibudjetointi, mutta aniaharvat uskaltavat sitä ääneen myöntää. Ehkä tuon laittomuuden vuoksi.

Eiköhän se totuus olisi paremmin kaivettavissa tilastoista. Otetaan vaikka viimeiset viisi vuotta, kaikki kunnat ja niiden esh-budjetti sekä sen toteuma. Sitten katsotaan, kuinka monessa prosentissa tuli ylitys, alitus tai osuma.

edit: aina voi tietysti vedota osaamattomuuteen (ali)budjetoinnissa, jolloin se ei tietenkään ole tietoista

 

[Archie]

HS:
Tuoreen SAK:n kyselytutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että työntekijöillä olisi lakiin kirjattu oikeus osallistua työnantajan määräämään koulutukseen vähintään kolmen päivän ajan vuodessa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tätä mieltä ovat varsinkin työntekijät (83 %) sekä alemmat ja ylemmät toimihenkilöt.

Taloustutkimuksen tekemässä kyselytutkimuksessa kysyttiin myös, mitä mieltä vastaajat ovat siitä, että työnantajapuoli on tyrmännyt koulutuspäiviä koskevan lakiesityksen. Vastaajista 76 prosenttia ei ymmärtänyt työnantajien asennetta. Vastaajien mielestä työntekijöiden koulutus on niin tärkeä asia, että siihen on satsattava suhdanteista riippumatta.

Yrittäjistäkin 61 prosenttia ilmoitti, ettei ymmärrä työnantajien asennetta.
Keskimääräistä vähemmän työnantajien toimia ymmärsivät työntekijät (85 %) ja alemmat toimihenkilöt (83 %). Yrittäjistäkin 61 prosenttia ilmoitti, ettei ymmärrä työnantajien asennetta.

Vastaajien selvä enemmistö (56 %) tiesi, että työntekijöiden kolmesta koulutuspäivästä on sovittu raamisopimuksen yhteydessä.

Kyselytutkimuksen teki Taloustutkimus Oy lokakuussa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1 010 henkilöä.

Aika hyvä veto SAK:lta oman asian ajamiseksi. Kyselynähän tuo on yhtä hyvä kuin vaikkapa:

- kannatatko hyviä terveyspalveluja?
- kannatatko hyvää vanhustenhuoltoa?
- kannatatko hyvää lastenhoitoa ja koulutusta?
- entäpä maailmanrauhaa ja eläinten oikeuksia?

Selvästikään vastaajat eivät tule ajatelleeksi, että yrityksillä on rajatut resurssit koulutuksen osalta. Toisilla enemmän, toisella vähemmän ja toisilla ei ehkä lainkaan. Tai sitä, että työntekijöiden koulutustarve voi olla hyvin erilainen. Aloittelija tarvitsee koulutusta enemmän kuin konkari. Kun koulutuksia jaetaan rajatusta kakusta, niin silloin koulutukseen joutuisivat/pääsivät ne, jotka eivät sitä tarvitse ja toistepäin.

 

[Knoukka]

Eiköhän se totuus olisi paremmin kaivettavissa tilastoista. Otetaan vaikka viimeiset viisi vuotta, kaikki kunnat ja niiden esh-budjetti sekä sen toteuma. Sitten katsotaan, kuinka monessa prosentissa tuli ylitys, alitus tai osuma.

Ja mitä tuo kertoisi? Sen, että pienemmissä kunnissa esh -budjetti voi moninkertaistua 1-2 vaikean tapauksen johdosta.

Toki sillä saataisiin lisää syitä pakkoliitoksiin, varsinkin kun kunnille itselleen lisätään vastuuta esh- menoista. Siihenhän sote -uudistusta nyt käytetään. Enkä sinänsä vastusta kuntaliitoksia, mutta ei kai kukaan tosissaan usko että kuntauudistuksella ratkaistaisiin isot sote -ongelmat. Tuskin.

Asia on nyt vain niin, että hyvinvointivaltio syö ikääntyvän väestön suulla nyt lapsensa.

 

[Archie]

Ja mitä tuo kertoisi? Sen, että pienemmissä kunnissa esh -budjetti voi moninkertaistua 1-2 vaikean tapauksen johdosta.

Suomessa on n. 335 kuntaa, jotka budjetoivat. Tuo kun kerrotaan viidellä vuodella, saadaan n. 1700 budjettia ja niille toteumaa.

Jos niistä budjeteista alijäämäisiä on vaikka 85%:ia (mikä lienee täysin mahdollista), niin kyllä se kertoo systemaattisesta alibudjetoinnista taikka todellisesta osaamattomuudesta. Jälkimmäisestä harvemmin kyse. Tiedän itsekin useita tapauksia, jossa kuntien talouspuoli on tehnyt esh-ennusteet seuraavalle vuodelle ja ne on vedetty matalaksi päättäjien toimesta.

Pienessä kunnassa vaihtelu toki on suurta, mutta jos budjetit ovat olleet alijäämäisiä viimeiset 15 vuotta, niin ei sitä pelkkä vaihtelu selitä.

 

[Archie]

demari:

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitasen mukaan kuntauudistus tähtää vahvoihin peruskuntiin, jotka kykenevät itse kantamaan vastuun palvelutuotannosta. Tätä tavoitetta ei tule vesittää rakentamalla uudistuksen sisälle mekanismeja pakkoyksityistämiseen, kertoo Viitanen.

- Yksityiset voittoa tavoittelevat yritykset ovat kääntäneet katseensa erikoissairaanhoitoon ja ilmassa on piirteitä siitä, että tätä ujutetaan nyt sisään kuntauudistuksen valmisteluun vähän eri kulmista. Tästä esimerkkeinä ovat epäselvyydet kuntaministerin esityksissä, miten kirjataan lakiin kuntien rooli palvelujen tuottajana tai järjestäjänä sekä kiire, jolla sote-uudistus halutaan ajaa tiettyyn malliin. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että julkiset sairaalat joudutaan avaamaan kilpailutukselle. Tätä ei SDP voi hyväksyä.

Yksityiset voittoa tavoittelevat yritykset ovat kääntäneet katseensa erikoissairaanhoitoon ja ilmassa on piirteitä siitä, että tätä ujutetaan nyt sisään kuntauudistuksen valmisteluun vähän eri kulmista. Tästä esimerkkeinä ovat epäselvyydet kuntaministerin esityksissä...

Viitasen mukaan nykyisen terveydenhuollon yksityistämiskehityksen taustalla on suurten pääomasijoittajien omistuksessa olevien toimijoiden rantautuminen Suomeen.

- Kun riittävää katetta ei syntynyt puhtaasti yksityisillä markkinoilla, ne siirtyivät julkiselle puolella hakemaan markkinoita ja katetta, toteaa Viitanen.

Voiko joku oikeasti nähdä asiat näin yksiulotteisesti? Eiköhän melko merkittävä syy yksityistämiselle ole myös se, että kunnat eivät kykene itse hoitamaan niille asetettuja tehtäviä. Tästä taas syy lankeaa hallitusten päätöksille, jotka aina lisäävät kuntien taakkaa sekä ikärakenteen jyrkälle muutokselle.

 

[Mosse]

Voiko joku oikeasti nähdä asiat näin yksiulotteisesti? Eiköhän melko merkittävä syy yksityistämiselle ole myös se, että kunnat eivät kykene itse hoitamaan niille asetettuja tehtäviä. Tästä taas syy lankeaa hallitusten päätöksille, jotka aina lisäävät kuntien taakkaa sekä ikärakenteen jyrkälle muutokselle.

On täällä sekin ongelma, että lääkärit ei saa kunnallisella puolella kunnon palkkaa ja heidän sallitaan myös ottaa vastaan yksityisellä puolella. Vrt. esim. Espanjaa, jota kehutaan euroopan parhaimmin terveydenhuoltonsa järjestäneeksi.

 

[jps]

On täällä sekin ongelma, että lääkärit ei saa kunnallisella puolella kunnon palkkaa ja heidän sallitaan myös ottaa vastaan yksityisellä puolella.

Sehän tietysti on makuasia, mikä on kunnon palkka. Omitusisinta mun mielestä on se, ettei kunnalliselle lääkärille olla valmiita maksamaan esimerkiksi 8.000,-/kk sivukuluineen, mutta palvelu ollaan valmiita ostamaan yksityiseltä sektorilta 15.000,-/kk.

 

[Archie]

Saattaa olla, että kyse ei ole vain tahdosta. Yksityisen puolen lääkärille ei makseta palkkaa, vaan sen töistä laskutetaan kuntaa. Palkanmaksuun todennäköisesti liittyy n-määrä säätelyä ja noudatettavia juttuja, joten ehkä huomattavasti korkeamman palkan maksaminen ei olisi edes mahdollista.

 

[Archie]

Vrt. esim. Espanjaa, jota kehutaan euroopan parhaimmin terveydenhuoltonsa järjestäneeksi.

Voihan se olla parhaiten järjestetty, mutta saa nähdä miten kauan. Espanjahan on lähestulkoon vararikossa ja pyörittää järjestelmää velkarahalla...

En väitä etteikö sieltä voisi oppia ottaa, mutta ei välttämättä sovi suoraan suomeen heidän systeeminsä.

 

[kouvotsvoni]

Voihan se olla parhaiten järjestetty, mutta saa nähdä miten kauan. Espanjahan on lähestulkoon vararikossa ja pyörittää järjestelmää velkarahalla...

En väitä etteikö sieltä voisi oppia ottaa, mutta ei välttämättä sovi suoraan suomeen heidän systeeminsä.

Jos Runarin juttuja yhtään uskominen, niin kyllähän siellä tuntuu olevan paremmat "kelakorvaukset" lääkkeissä. Kyllähän sitä (velka)rahalla saa samanlaiset ja paremmatkin systeemit.

 

[Mosse]

Paikallisuutisissa oli juttua että verottajan tehotarkastuksessa rakennusalan yrityksistä Pohjois-Savossa löydettiin veroja kierretyn 25 miljoonan euron arvosta ja verotuloja näin menetetyn 8 miljoonan edesta.

Ja nämä oli siis kiinni jääneet firmat ja vain PS:n alueella.:thumbfh:

 

[Archie]

Ryyppäämisen haitat viisinkertaistuivat

Karjalainen

Suomalaisten juomisesta yhteiskunnalle aiheutuvat haitat viisinkertaistuivat noin 20 vuodessa, ilmenee Itä-Suomen yliopiston vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.

Kuluvana vuonna menetetään alkoholin vuoksi lähes miljardi euroa, kun menetyksiä verrataan Suomen bruttokansantuotteeseen. Vuonna 1990 ryyppäyshävikki oli noin 212 miljoonaa euroa.

Pitkittäistutkimuksessa selvitetään, paljonko ehkäistävissä olevat kuolemat maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle inhimillisen pääoman menetyksenä.

-  Kansakunnan osaamista hukataan hölmöllä tavalla omaehtoisesti. Meillä Suomessa ei ole öljyä eikä mineraaleja, joten päiden pitäisi olla kunnossa, sanoo tutkimushankkeen johtaja, terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.
Vohlosen mukaan kotimaisissa juomistavoissa tapahtui dramaattinen käänne huonompaan vuonna 2004, kun alkoholiveroa laskettiin ja tuontirajoitukset ulkomailta purettiin. Valtio sai tuolloin miljardi euroa lisätuloja alkoholin lisääntyneen menekin ansiosta, mutta samalla juomisesta koitui kunnille kahdeksan miljardin euron lisälasku kasvaneiden sosiaali- ja terveysmenojen vuoksi.

En tiedä pitävätkö lukemat paikkaansa, mutta kestävyysvajetta ja julkisen sektorin velkaantumista voisi merkittävästi vähentää paremmilla elintavoilla. Riittävän hyvillä elintavoilla vajeita tai velkaa tuskin edes tarvittaisiin. Tämä saattaisi olla asia, johon voisi puuttua isolla kädellä eikä vain säädellä pienimuotoisia sokeriveroja.

 

[markoj]

En tiedä pitävätkö lukemat paikkaansa, mutta kestävyysvajetta ja julkisen sektorin velkaantumista voisi merkittävästi vähentää paremmilla elintavoilla. Riittävän hyvillä elintavoilla vajeita tai velkaa tuskin edes tarvittaisiin. Tämä saattaisi olla asia, johon voisi puuttua isolla kädellä eikä vain säädellä pienimuotoisia sokeriveroja.

Ehdotat siis tiukempaa sääntelyä ja verojen kiristämistä tuolla sektorilla? Olen samaa mieltä. Sokeriverossahan on kysymys samasta, mutta se on vaan aivan liian pieni.

Kuunteluvinkki otsikon aiheesta kiinnostuneille.

Kunnan työnä vai yksityisesti? Siirtyvätkö kunnan työt yhä enemmän yksityisille vai onko ajan aaltoliike kääntymässä? Ajankohtaisen Ykkösen lauantaivieraina JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine ja liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström.

http://areena.yle.fi/radio/1711682

 

[Mosse]

En tiedä pitävätkö lukemat paikkaansa, mutta kestävyysvajetta ja julkisen sektorin velkaantumista voisi merkittävästi vähentää paremmilla elintavoilla. Riittävän hyvillä elintavoilla vajeita tai velkaa tuskin edes tarvittaisiin. Tämä saattaisi olla asia, johon voisi puuttua isolla kädellä eikä vain säädellä pienimuotoisia sokeriveroja.

Kop.

 

[Knoukka]

En tiedä pitävätkö lukemat paikkaansa, mutta kestävyysvajetta ja julkisen sektorin velkaantumista voisi merkittävästi vähentää paremmilla elintavoilla. Riittävän hyvillä elintavoilla vajeita tai velkaa tuskin edes tarvittaisiin. Tämä saattaisi olla asia, johon voisi puuttua isolla kädellä eikä vain säädellä pienimuotoisia sokeriveroja.

Komp. Ja lisäys, että tämä kansa ei opi tästänsä juomaan vähemmän vahingollisesti ja alkoholisoitumaan vähemmän. Ehkä seuraava tai sitä seuraava sukupolvi on jo oppinut, mutta se onkin ihan toinen kansa se.

 

[Törni]

Yksikään puolue ei näytä kertovan sitä millä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan nyt ja tulevaisuudessa.

Miksiköhän?

Onko tuo niin itsestään selvyys, että en sitä vaan itse tajua vai onko kysymys jostain muusta?

Miten te muut keskustelijat näette tämän asian?

 

[Törni]

Yksikään puolue ei näytä kertovan sitä millä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan nyt ja tulevaisuudessa.

Miksiköhän?

Onko tuo niin itsestään selvyys, että en sitä vaan itse tajua vai onko kysymys jostain muusta?

Miten te muut keskustelijat näette tämän asian?

Lupaan jopa poistaa MarkoJ:n ignore listaltani jos joku vaan osaa kertoa, että hänellä on vastaus tähän kysmykseen.