Ihanneluonnetyyppi seksikumppanilla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jacques
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Ihanneluonnetyyppi seksikumppanilla?


  • Äänestäjiä yhteensä
    12
Ihan vituiksi mennyt ketju. Ainaki neljä hiusta lähti tätä soopaa lukiessa.

Hajaantukaa!
 
Yks tyyppi on tosissaan, toinen leikillään, mutta ottaa tosissaan. Yksi on aina leikillään, mutta muut ottaa tosissaan. Loput on tosissaan, vaikka muuta väittävät.

Olen tosissani.
 
Yks tyyppi on tosissaan, toinen leikillään, mutta ottaa tosissaan. Yksi on aina leikillään, mutta muut ottaa tosissaan. Loput on tosissaan, vaikka muuta väittävät.

Olen tosissani.

Tässähän kiteytyy koko foorumi. :D:D

Arkistoidaan!

*hajaantuu*
 
henkilö jonka kanssa harrastetaan seksiä (riippumatta siitä onko kyseessä parisuhde vai jotain muuta esim. yhden illan juttu tai irtosuhde tai pelkkä seksisuhde). Mikä tässä on vaikeaa?
Eli rankasti jaskattu polli. Vastaus on varmaan monilla ihan eri, jos kyseessä on pitkä parisuhde kuin joku onneton irtonumero, joihin jotkut sortuvat.
 
En ole ollut koskaan pidemmässä parisuhteessa jossa nainen ei olisi pihdannut.

Moon kahdesti vähän lyhkäsemmässä, puolen vuoden sellasessa. Oli molemmat mallia aina valmis. Joku pyydystämisen ja saamisen ehto panemisista jäi täyttymättä. Tai kyllä tota jälkimmäistä joutu niskasta näykkäisemään, mutta se oli kyllä yks loraus sen jälkeen.

Naisen pitää olla sopivasti pihi eikä hirvi saa kävellä suoraan passiin.
 
Mulla taas sellainen että jollain meni läppä vähän niinku ohi.. :rolleyes: (osu ja uppos?)

No joo, ei aivan mennyt ohi, sen lisäyksen "ei päde hetken huumaan"-laitoin alkuperäiseen kirjoitukseen. En sitä kohtaa editoinut andyn tai sinun kommentin jälkeen.

Saa siitä nymfomaaninaisesta toki läppää heittää "toiveissa" miesten kesken.
Onhan se todellisuudessakin aina namia -aikansa ! Silloin kun se nainen ei ole "oma"... Vaikka tuolla kirjotin, että ei omakohtaisesta kokemuksia, niin se oli vain osaksi totta... Eli en ollut se mies, joka etsi omaa kumppaniaan, vaan... Ei sitäkään halua pitempään. Vaikka parhaaksi väitti--- saadakseen vain lisää.

Nykyinen vaimo on mielentervysalalla työssä. Potilasvastaanotolla käynyt vuosien varrella useita oikeita nymfoja. Ei toki kertonut nimillä, mutta yleisllä tasolla kuvaili tilanteita. Kyselin tuohon edella olleeseen omakohtaiseen kokomukseen liittyen. Ei niin miellyttäviä ihmiskohtaloita nekään. Lie toki nymfoja, joilla ei mielenterveys järky.

Myönnän kyllä, että otin ehkä asian turhan vakavasti ekasa postauksessa, mutta nymfomania on muutakin kuin iloista kuksimista!
 
No entä jos olisi pakko valita nymfomaanin ja frigidin väliltä? Jos olis ihan pakko!
 
Pollikysymyksestä ja aloitusviestistä ei selviä miten pitkäaikaisesta seksikumppanista olisi kyse, jos aikaa on vähän ja into kova niin voi olla haastetta saada pihtari halukkaaksi. Myös vaihtoehdot ovat provosoivat, mustavalkoiset ja muutenkin vertailukelvottomat. Kaikin puolin hyvän pollin ainekset kasassa.

Nymfomaanin vastakohta taitaa olla frigidi ja molemmat kuuluvat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin, nymfomania F52.7 ja frigidity 52.0, joten kysymys on vakavista asioista. Ainakin nymfomanian määrittelyssä on erilaisia ajatuksia seksistä nauttimisen ja tyydytyksen saamisen suhteen.

Pidemmässä suhteessa nymfomania saattaisi käydä rasitukseksi, joten valitsen pihtari.

Aikaisemmin kun varsinkin heikon ehkäisyn takia oli tärkeämpää vahtia vaimon tekemisiä, 'vanhan kansan' miehet sanoivat että ennen kaitsee säkillistä muurahaisia kuin yhtä vilkasta vittua.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän liittyen esitän kysymyksen kaikille: Onko lapsen siittäjällä merkitystä?
Joku viisas vanha on myös sanonut että kun liikaa harkitsee niin mikä tahansa muuttuu epävarmaksi ja kyseenalaiseksi, näin käy aina foorumeilla. Kuten Mosley sanoi, isällä oli aina hyvät argumentit mutta hän oli väärässä. Esari taakse ja vaiston varassa.
 
Tähän liittyen esitän kysymyksen kaikille: Onko lapsen siittäjällä merkitystä?

Mitä jos vaan esittäisit ensin omat mielipiteesi, että jatkuvasti tiedustelisi ensin muiden kantoja milloin mihinkin.

Ja ton Popedan kommentin allekirjoitan myös, eli mitä tahansa asiaa kun liikaa pohtii, niin siitä tulee lopulta epävarma.

Elämä on täynnä epävarmuutta ja sen kanssa on tultava toimeen. Tämä on yks iso juttu, minkä omassa elämässäni olen oppinut.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös