Ilmastonmuutos ja lapset

[oldez]

Teoriassa näin pitäisi olla, mutta onko käytännössä? Miksi ihmeessä Suomessa harjoitetaan nk. "oppilaan oman uskonnon opetusta".? Mikä on tämän tarpeen taustalla jakaa eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat erillisiin ryhmiin? (Kysymykset olivat retorisia...)


Asia tulisi nimenomaan hoitaa siten, että uskontoja käsittelevillä tunneilla eri taustaiset oppilaat ovat samassa ryhmässä. Välttämätön metodi myös menestyksellistä integraatiopolitiikkaa ajatellen.

Komp, komp, komp.

 

[Pakokaasu]

Teoriassa näin pitäisi olla, mutta onko käytännössä?

Kirkolla on Helsinkiläisissä peruskouluissa oma viikottainen aamunavaus, ainakin niissä muutamassa peruskoulussa joista itselläni on kokemusta. Elämänkatsomustietoa opiskelevat oppilaat saavat jäädä tämän ajaksi käytävälle, tosin sinnekin kirkon julistus keskusradion kautta välitetään. Näiden aamunavausten sisältöä en ole ollut kuuntelemassa, mutta varmaankin kirkon aamusanoma ei ole tunnustuksellista uskonnonopetusta, koska Suomessa sellaista ei kouluissa harjoiteta.

 

[Antsa Rieppo]

Juu.

 

[jjv]

Siinäkin on vissi ero, että opetellaanko rukous ulkoa vai rukoillaanko se ulkoa.

Ja sen toki alle 10-vuotiaatkin tajuavat. Mun mielestä omituista, että uskonnon opetus aloitetaan ekaluokalla, historian opetus vasta neljännellä tai viidennellä. Raamatun hahmot iskostetaan kakaroiden mieleen mahdollisimman aikaisin sinne joulupukin ja tonttujen rinnalle ja jossain vaiheessa myönnetään, että "ei ne tontut oikeesti nurkissa hääri ja turhaan sille joulupukillekaan kirjoittaa, iskä ne lahjalistat lukee, lueppas nyt ruokarukouksesi kiltisti".

Oikeastaan tuo opetusryhmäjako tehdään jo esikoulussa:

Etiikka ja katsomuskasvatus
•Esiopetukseen sisältyy uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen.
•Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsi suhtautuu kunnioittavasti erilaisiin vakaumuksiin.
•Etiikka tarkoittaa ihmisen käsityksiä hyvästä ja pahasta ja se ilmenee arkipäivän asenteissa itseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön.
•Uskontokasvatuksen tavoitteena on pohtia elämään liittyviä asioita ja antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin.
•Uskontokasvatuksessa tehdään yhteistyötä seurakuntien kanssa.
•Elämänkatsomustiedon tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön.

 

[Pakokaasu]

Ja sen toki alle 10-vuotiaatkin tajuavat. Mun mielestä omituista, että uskonnon opetus aloitetaan ekaluokalla, historian opetus vasta neljännellä tai viidennellä. Raamatun hahmot iskostetaan kakaroiden mieleen mahdollisimman aikaisin sinne joulupukin ja tonttujen rinnalle ja jossain vaiheessa myönnetään, että "ei ne tontut oikeesti nurkissa hääri ja turhaan sille joulupukillekaan kirjoittaa, iskä ne lahjalistat lukee, lueppas nyt ruokarukouksesi kiltisti".

Oikeastaan tuo opetusryhmäjako tehdään jo esikoulussa:

Hyviä huomioita. Uskonnonopetuksen tärkäyttä yleisesti toitotetaan, jotta lapset ymmärtäisivät uskontojen merkityksen yhteiskuntaamme. Luulisi näiden ihmisten uskontoa kiivaammin ajavan kouluihimme tieteen perusopetusta. Koko nykyinen hyvinvointimme kun perustuu tieteen kehitykseen.

 

[Nurtsi]

Ja sen toki alle 10-vuotiaatkin tajuavat. Mun mielestä omituista, että uskonnon opetus aloitetaan ekaluokalla, historian opetus vasta neljännellä tai viidennellä. Raamatun hahmot iskostetaan kakaroiden mieleen mahdollisimman aikaisin sinne joulupukin ja tonttujen rinnalle ja jossain vaiheessa myönnetään, että "ei ne tontut oikeesti nurkissa hääri ja turhaan sille joulupukillekaan kirjoittaa, iskä ne lahjalistat lukee, lueppas nyt ruokarukouksesi kiltisti".

Oikeastaan tuo opetusryhmäjako tehdään jo esikoulussa:

Koulussa ei ruokarukoilla vaan kotona tai jossain muualla. Kyllähän se usko tulee jostain ihan muualta kuin koulun uskonnontunneilta.

 

[joukahainen]

Ja sen toki alle 10-vuotiaatkin tajuavat. Mun mielestä omituista, että uskonnon opetus aloitetaan ekaluokalla, historian opetus vasta neljännellä tai viidennellä. ....
Oikeastaan tuo opetusryhmäjako tehdään jo esikoulussa:

Valtiokirkon lonkerot ulottuvat syvälle. Tämä toki on suomalaisten äänestäjien tahto. Kansanedustajammehan onnistuivat vesittämään vuonna 2007 Euroopan neuvoston raportin, joka suositteli valtion ja kirkon erottamista toisistaan kaikissa EN:n jäsenvaltioissa. Suomalaisten aloitteesta raportin teksti muutettiin muotoon, jossa kirkon ja valtion eron todetaan olevan Euroopan yhteisiä arvoja.

 

[Pakokaasu]

Valtiokirkon lonkerot ulottuvat syvälle. Tämä toki on suomalaisten äänestäjien tahto. Kansanedustajammehan onnistuivat vesittämään vuonna 2007 Euroopan neuvoston raportin, joka suositteli valtion ja kirkon erottamista toisistaan kaikissa EN:n jäsenvaltioissa. Suomalaisten aloitteesta raportin teksti muutettiin muotoon, jossa kirkon ja valtion eron todetaan olevan Euroopan yhteisiä arvoja.

Oksettava tiedonjyvänen.

 

[joukahainen]

Suomessa uskonnon opetus ei saa olla tunnustuksellista. Siellä ei saa rukoilla tai opettaa raamatun kertomuksia tai muita uskomuksia faktana. Siellä luetaan raamattua samalla tapaa kuin äikän tunnilla luetaan Kalevalaa eli katsotaan vaan mitä siellä ylipäätään seisoo. Ei siellä mitään humpuukia opeteta vaan kerrotaan ihan suoraan mitä esim. kristinuskoon kuuluu.

Rupesin asiaa vähän kaivelemaan, ja pakko kyllä todeta ettei Suomen kouluissa harjoitettava uskonnonopetus näytä täyttävän kovinkaan hyvin tunnustuksettomuuden tunnusmerkkejä.

Näyttää pikemminkin siltä, että uskonnonopetus on hajautettu "oma uskonto"- ryhmiin, jotta tunnustuksellista uskoa voidaan syöttää lapsille vanhaan malliin. (Kuten aiempi quotaukseni antoi olettaakin: Uskonnonvapauslakia uudistettaessa vuonna 2003 luovuttiin ilmaisusta ”tunnustuksellinen uskonnonopetus”. Lainvalmistelun yhteydessä todettiin, että sanamuodon muutoksella ei muutettu uskonnon opetuksen tavoitteita ja sisältöjä.)

Suomen evankelilaisluterilaisen kirkon sivuilla "Koulu ja kirkko" kirjoitetaan mm.:

Käytännössä kaikki seurakunnat tekevät jotakin yhteistyötä koulujen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat mm. päivänavaukset, koulujen jumalanpalvelukset, oppituntivierailut, koulupastori- tai koulukummitoiminta, kriisiapu, konsertit, leirikoulut,retki- ja leiriyhteistyö, kerhotoiminta, ihmissuhdekurssit, opettajien koulutuspäivät ja vanhempainillat.

Yhteistyö on tiiveintä peruskoulujen ja lukioiden kanssa ja edelleen vahvistumassa ammatillisten oppilaitosten kohdalla. Kirkon vuoden 2014 tilastojen mukaan yli 60 prosenttia eli noin 42 200 seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntyöntekijöitten oman toiminnan ulkopuolelle tekemistä vierailuista suuntautui kouluihin.

Lähes kaikki seurakunnat järjestävät perusopetuslain alaista iltapäivätoimintaa yhteistyössä kunnan kanssa. Kirkko toimii 14% osuudellaan suurimpana palveluntarjoajana tässä verkostossa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöstä todetaan perusteissa: ”Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen tarjoamat ja muut käytännön mahdollisuudet, yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet sekä toteuttajien painotukset.”

Seurakunnan oma painotus, kristillinen kasvatus toteutuu laulujen, leikkien, juhlien, myönteisten elämysten, liikunnan, taiteilun ja osallisuuden välityksellä....Hänelle suodaan mahdollisuus pyhyyden kokemiseen, omien kysymysten sekä ilon ja surun ilmaisemiseen.

Neljännes koulun kerhoista on muun kuin koulun itse järjestämiä. Seurakunnat ovat näistä yhteistyötahoista kolmanneksi suurin ryhmä

Seurakunta on jo koulussa
Seurakunta ei kuitenkaan saavu kouluun työntekijän mukana, vaan on jo koulussa valmiiksi koolla. Kirkko on läsnä kaikkialla siellä, missä kristityt elävät arkeaan – niin koululuokassa, välitunnilla kuin ruokapöydässäkin.

Koulupastori voi olla yksi koulun niistä aikuisista, jotka pitävät huolta yhteisön hyvinvoinnista. Se on ensi sijassa ennaltaehkäisevää olkapäätyötä, jolla tuetaan kunkin kasvua omaksi itsekseen ja ryhmän jäseneksi.

Koulun toiveesta koulupastori voi olla mukana vaikkapa oppitunneilla, välitunnilla, opettajainhuoneessa, vanhempainilloissa...

Seurakunnan työntekijä on koulussa myös henkilökuntaa varten. Tullessaan opettajainhuoneeseen hän etsii kontaktia ja kuulostelee, mitä työyhteisöön kuuluu. Kouluyhteistyössä olevilla työntekijöillä on sielunhoidon koulutusta ja jotkut heistä ovat myös työnohjaajia.

Helposti löytyy Googlaamalla myös tällaista materiaalia:

Juhani Seppänen kertoo koululaisille Jeesuksesta

Oululainen Juhani Seppänen on tehnyt tämän satoja kertojakin aiemmin: kertonut koululaisille Jeesuksesta ja jakanut tunnin päätteeksi lukemista.

Aikaisemmin hän antoi Ystävä sä lapsien -kirjan. Nyttemmin kirja on vaihtunut Jumalan kämmenellä -teokseen.

Juhani Seppänen on lahjoittanut vuosituhannen alusta lähtien 40 000–50 000 kirjaa.

Jumalan kämmenellä - teoksen sisällysluettelon perusteella kirja perehtyy mm. tällaisiin aiheisiin:

Jeesus kertoo enkelimaailmasta
Paratiisi-koti
Mistä paha tuli maailmaamme?
Jumalan hyvä suunnitelma toteutuu
Jumalan suunnitelma sinulle
Jumalan suunnitelma sinulle ihmisten keskellä
Jumala antoi meille Jeesuksen vapahtajaksi
Millainen Jumala on?
Jeesus hallitsee luonnonvoimat
Jeesus ja Taivaan Isä ovat yhtä
Jeesus voitti kuoleman vallan
Jeesus rukoilee nyt meidän puolestamme
Jeesus tulee takaisin maan päälle
Jeesus tarvitsee sinua tehtäviinsä

 

[Jumala]

Mistä paha tuli maailmaamme?

Töysästä.

Millainen Jumala on?

No emmänytiiä...tämmöinen perfect age man. Vaaleat hiukset, kova bodaamaan. Iso pää ja harvassa korvia. Muijat welcomee tsekkaamaa...

 

[markoj]

Rönsyilee.

 

[burb]

Jos on töysä, niin on töysä.

 

[kouvotsvoni]

Rönsyilee.

Eikä. Jumala on oikeassa, koska Raamatussa lukee näin: Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole."
*käännyttää*

Aamukahvia ennenkuin alkaa kuppi nuriirtyssuu

 

[joukahainen]

Perusopetuslain §13 mukaan jokaisen evankelilaisluterilaisen kirkon jäsenen on pakko osallistua oman uskontonsa opetukseen (koska kaikissa kunnissa kyseinen uskonlahko on suuri enemmistö). Nämä oppilaat eivät siis voi halutessaankaan osallistua muuhun kuin oman uskontonsa opetukseen. Tämä huolimatta siitä, että opetuksen sanotaan olevan tunnustamatonta.
Ei-evankelilaisluterilaisilla oppilailla sen sijaan näyttäisi olevan mahdollisuus osallistua evankelilaisluterilaisen uskonnon opetukseen.

 

[joukahainen]

Mun mielestä kysymys/vastaus on moniulotteinen, eikä missään nimessä mustavalkoinen.

Muuttuuko ilmasto? Totta hemmetissä. Ilmasto ei ole missään vaiheessa ollut stabiili ja se muuttuu koko ajan.
Pystyykö ihmisen teot vaikuttamaan ilmastoon? Totta hemmetissä. Päivän selvä juttu.
Johtuuko kaikki muutos ihmisten tekosista? Ei hemmetissä johdu. Totta kai päästöt pitää ajaa kaikkialla mahdollisimman alas ja ympäristöä pitää suojella jo ihan pelkästään taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä.

Lapsille pitää tietenkin opettaa ilmastosta ja sen muuttumisesta, mutta missään tapauksessa ei saa maalata kauhukuvia. Tutkimusten mukaan lapset murehtii jo nytkin aivan helvetin monista asioista kuten terrorismista ja ilmastonmuutoksesta. Olen sitä mieltä että lapsien suurimmat murheet tulisivat olla että jääkö jälkiruoka tai lelu saamatta, eikä se että peittyykö rannikot veden alle sen vuoksi että isällä ei ole sähköautoa.

Tällä sivulla ihmisen vaikutus aika hyvin havainnollistettu:
http://www.bloomberg.com/graphics/2015-whats-warming-the-world/

 

[Albert Oil]

Ihan jepa teksti, jossa on paljon pointseja, joita myönnän itsekin pohtineeni yön pimeinä tunteina.

 

[burb]

Jaa-a...
Lienee vain helppo selitys haluttomuudelle hankkia lapsia tuo ilmastonmuutos. Tai ylikansoittuminen.
Uskoisin, että Alppu ja mä ollaan vaan niin laiskoja ettei viititä. Kaikki ne vaippojen vaihdot ja oksennusten siivoamiset... mieluummin kattelee formuloita töllöstä.

 

[Albert Oil]

Jaa-a...
Lienee vain helppo selitys haluttomuudelle hankkia lapsia tuo ilmastonmuutos. Tai ylikansoittuminen.
Uskoisin, että Alppu ja mä ollaan vaan niin laiskoja ettei viititä. Kaikki ne vaippojen vaihdot ja oksennusten siivoamiset... mieluummin kattelee formuloita töllöstä.

Niin no joo.

 

[Örfil]

Eräs sukulaismies vaimoineen aikanaan perusteli (pyytämättä) lapsettomuuttaan sillä, että "tämä on niin paha maailma".

Tuli mieleen silloin ja useasti jälkikäteenkin, että milloin se ei sitten olisi ollut? 1200 eaa?, 1972 juuri ennen Munchenin olimpialaisia? 25. 9.1982?

 

[Antsa Rieppo]

Jaa-a...
Lienee vain helppo selitys haluttomuudelle hankkia lapsia tuo ilmastonmuutos. Tai ylikansoittuminen.
Uskoisin, että Alppu ja mä ollaan vaan niin laiskoja ettei viititä. Kaikki ne vaippojen vaihdot ja oksennusten siivoamiset... mieluummin kattelee formuloita töllöstä.

Kaikella on puolensa. Ei se töllöttäminenkään niin kivaa ole kun Kimi on nakkina Vettelin ja Tappenin sämpylässä ekassa kurvissa