In Memoriam: MIKKO MAUNULA 20.09.1967-07.07.2007

  • Viestiketjun aloittaja 72
  • Aloituspäivämäärä

Örfil

Guest
Tsemppiä sinne sulle ja pikkutytylle :)

Toisen poislähtö tuntuu niin kummalliselta. Ihan kuin se olis vaan jossain kulman takana ja tulee just takas. Muistoja ei voi poistaa, ne vaan haalistuu ajan myötä.
 
Viimeksi muokattu:

72

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
16061
7.7.2009

Tänään on mennyt 2 vuotta, ja asia tuntuu ihan uskomattomalta, tilanteet pyörii mun mielessä, olen aika levoton, enkä voi uskoa todeksi tapahtunutta oikein vieläkään. Kunhan aamu valkenee, lähden pikkulikan kanssa käymään Mikon haudalla.

Mikkoa yhä kaivaten ja muistellen,

72
 
Liittynyt
12.4.2008
Viestit
5797
Sijainti
Kerava
Luin koko toikin läpi. :(

Harvinaisen myöhäiset osanottoni.

(Vähän tuntuu typerältä mutta tuntui että piti jotain sanoa.)
 

Quasimodo

Well-known member
Liittynyt
30.6.2008
Viestit
5455
Sijainti
Helsinki
Myöhäiset osanotot myös täältäpäin :frown:. Luin pari viikkoa takaperin keskustelun läpi, mutta päätin säästää osanotot parempaan ajankohtaan.
 

72

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
16061
Luin koko toikin läpi. :(

Harvinaisen myöhäiset osanottoni.
Kiitos! Minulle se ei tunnu myöhäiseltä, koska välillä tuntuu, että kaikki tapahtui eilen.

Myöhäiset osanotot myös täältäpäin :frown:. Luin pari viikkoa takaperin keskustelun läpi, mutta päätin säästää osanotot parempaan ajankohtaan.
Kiitos sullekin tosi paljon. Nyt on ihan väsynyt olo, tultiin äsken haudalta.
 

Örfil

Guest
Katselin eilen illalla mummosta ja vaaripuolesta valokuvia. Kummatkin ovat kuolleet tällä vuosikymmenellä.

Tuntuu niin hassulta kun voi kuulla vielä niiden puheen korvissa, kosketuksen ja halaukset ja hajut ja kaikki. Ja niitä ei enää ole täällä.

Voin vain arvata 72:n fiilikset kun puhutaan sentään aviomiehestä, lapsen isästä. Tuosta ei pääse yli, siihen joutuu vaan tottumaan. Jos tottuu koskaan. Emmätiedä...

Mikkoa muistaen...

Kuolema on jotenkin pelottava asia, mutta vain sen vuoksi että jos ei voi tavata rakkaitaan enää sen rajan jälkeen.
Häilyn itse jossain ateismin ja uskovaisuuden rajamailla ja toivon kovasti että meillä olisi mahdollisuus tämä elon jälkeen tavata rakkaimpamme jossain muualla. Se olisi hieno asia ja tekisi elämästä elämisen arvoista.
 
Viimeksi muokattu:

72

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
16061
Kiitos, Racer X ja Myllis!
 

Örfil

Guest
Mikko on mulle femman pystyssä ja sen se saa kyllä maksaa sitten kun taas tavataan :thumbup: Tarjoan äijälle sillä samalla vitosella tuopin siellä jossain :ahem:

Mulla on yks vanha opiskelukaveri joka on aikalailla Mikon näköinen ja kuuloinen. Tulee aina vahvasti mieleen, kun silloin tällöin jutellaan puhelimessa.
 

72

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
16061
Tänään kulunut 1v Mikon uurnan laskusta.
Aika paljon mietin Mikkoa edelleen.
Tänään 2 vuotta Mikon uurnan laskusta.
Niin paljon haluaisin jutella Mikon kanssa monista asioista.
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
Tänään 2 vuotta Mikon uurnan laskusta.
Niin paljon haluaisin jutella Mikon kanssa monista asioista.
Käytkö muuten paljon Mikon haudalla? Täällä maallahan nämä lesket, mutsi mukaanlukien, kulkevat siellä harva se päivä. Useampia hautoja on toki äidilläkin hoidettavana. Kukkien laittoa ja "akkojen juoruilua", sen kun olen huomannut että kylän uusimmat juorut kulkee hautuumaan kautta! Tiedä sitten mitä äiti yksikseen siellä juttelee, ääneen taikka ääneti. Mutta tärkeitä reissuja ne mutsille on.

Miehiä hautuumaalla ei näy ja kun harvoin näkyy niin akan perässä kulkevat kuin varkaissa olisivat. Itsekin käyn lähinnä merkkipäivinä. Miehet suree, tai työstää suruaan, näemmä eri tavalla. Itsehän tajuan jälkikäteen, että surutyönä aloitin tämän talon remonteeramisen. Sekin on muuttunut vuosien aikana ihan ilon puolelle, että jospa tästä tuleekin surutalon sijaan ilotalo! :wink:
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Muutaman kerran vuodessa, käyn yksin tai Pikkulikan kanssa.
Kävisin useammin, jos hautausmaa olisi lähempänä.
Tuli muuten mieleen tästä se mun kaveri joka teki itsemurhan. Ex-vaimo (asumuserossa, muttei vielä ero voimassa) vaati kaverin haudattavaksi Halikkoon, eikä päässyt sukuhautaansa Tammisaareen kuten oli toivottu.

Hautajaispäivän aamuna oli juristi soittanut, ettei kaveria saa haudata, vaan tulee siirtää Halikkoon. Pitivät siunaustilaisuuden Tammisaaressa ja eikun arkku sen jälkeen Halikkoon.

Kertoo siitä, kuinka ilkeä ihminen voi oikeasti olla.:thumbfh:

Samalla Mikon muistolle ja halaus 72:lle.
 

Örfil

Guest
Tässä toikissa tulee aina mieleen että minne se ihminen menee kun aika jättää?

Tuolla kirkostaeroamis -toikissa "nuoret ja kuolemattomat" retsostelee uskonnottomuudellaan, mutta oli totta tai ei, musta on ainakin kaunis ajatus että voisi tavata rakkaimpansa senkin rajan jälkeen, jonka me kaikki väistämättömästi kohtaamme.

Meillä kuoli yks 15-v sukulaispoika reilu vuosi sitten ja sen tyttöystävä käy vieläkin laittamassa haudalle yhden kiven alle viestejä. Ehkä sä voisit samalla lailla laittaa Mikolle asiaa?
 

FO110K

Banned
Liittynyt
3.1.2001
Viestit
15345
Tuolla kirkostaeroamis -toikissa "nuoret ja kuolemattomat" retsostelee uskonnottomuudellaan, mutta oli totta tai ei, musta on ainakin kaunis ajatus että voisi tavata rakkaimpansa senkin rajan jälkeen, jonka me kaikki väistämättömästi kohtaamme.
Henk.koht. pakko sanoa että itse en perusta uskonnosta jos oletus on että "maksa meille rahaa joka palkkapäivä jotta voit nähdä rakkaimpasi tuolla puolen".
Jos toispuoleinen on olemassa, ei maallisen mammonan jakamisella pitäis olla sen kanssa mitään tekemistä.
Ajatus on kaunis, ja toivottavasti tottakin, silti allekirjoittanut ei kirkkoon kuulu, rajan toisella puolen sitten selviää kuka oli oikeassa tän suhteen...

Ja 72:lle, ei ihmekään että asioista haluaisi puhua/kysyä, voimia jaksamiseen edelleen.
Tosin aina kannattaa muistaa että teille sentään suotiin hieman aikaa hyvästeihin ja asioioden järjestämiseen, moni ei saa edes sitä rakkaimpansa kanssa...
(käynyt itselläkin eräs henkilö mielessä viime aikoina joka lähti ennen aikojaan, hyvästelemättä valitettavasti :dunno:)
 

Örfil

Guest
Henk.koht. pakko sanoa että itse en perusta uskonnosta jos oletus on että "maksa meille rahaa joka palkkapäivä jotta voit nähdä rakkaimpasi tuolla puolen".
Jos toispuoleinen on olemassa, ei maallisen mammonan jakamisella pitäis olla sen kanssa mitään tekemistä.

Tästä en tainnut mainita puolella sanallakaan. Vaan uskosta ylipäänsä.

Mutta siirretään tämä jarna Raamattu-toikkiin.

Itse haluan uskoa siihen että Mikko ja Pirita ja typsy saavat mahdollisuuden tavata toisensa vielä siellä jossain ja tämä elämä ei ollut tässä.

Ehkä se meidän vajavaisen järjen puitteissa ei tunnu uskottavalta, mutta siinä uskossa onkin kyse: uskosta!
 
Viimeksi muokattu:
Ylös