Rangaistuskäytäntö epäselvä
Lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä annetut tuomiot ovat lyhentyneet. Tilastokeskuksen mukaan perusrikoksen keskimääräiset vankeustuomiot ovat lyhentyneen neljällä kuukaudella vuodesta 1995 vuoteen 2003. Törkeissä rikoksissa vaihtelu on ollut suurta molempiin suuntiin. Lapseen kohdistuneista hyväksikäytön rangaistuksia ei ole tutkittu. Tilastokeskus tilastoi keskirangaistukset, mutta muuta tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Esimerkiksi kansainvälinen vertailu puuttuu kokonaan.
Vaikeutena on se, että tuomioiden asiakirjat julistetaan lähes poikkeuksetta salaisiksi uhrien suojelemiseksi, joten tuomioiden perusteita ei voida verrata.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa naisiin ja lapsiin kohdistuvia rikoksia koordinoiva valtionsyyttäjä Päivi Hirvelä sanoo, että tutkimattomuus aiheuttaa päänvaivaa myös tuomi-istuinlaitoksessa, sillä rangaistuskäytännön yhteneväisyydestä on vaikea pitää kiinni.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettua tuomiota viime torstaina alentanut Itä-Suomen hovioikeus viittasi rangaistuskäytäntöä arvioidessa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raiskauksista tehdyn selonteon liitteeseen. Liitteessä on koottuna käräjäoikeuksien rangaistukset lapsiin kohdistuneet seksirikokset vuosilta 2000-2002.
Ongelmana on otoksen lyhyys, sillä rangaistusten määrä on pieni verrattuina massarikoksiin.
"Hajonta tuomioissa on hirveän iso, jutut ovat hyvin eri tasolla rangaistavuudeltaan. Pelkkä tuomiolauselmasta katsottu tieto kertoo jotakin, mutta se ei kauhean paljon avaa juttua", Hirvelä sanoo.
Esimerkiksi teon uusimisen vaikutusta tuomioon on mahdoton arvioida. Hirvelä kuitenkin arvioi, että lapseen kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä annetuissa tuomioissa ei ole yhtä suurta hajontaa kuin raiskaustuomioissa.
