Mun mielestä Ruotsin ongelma on nimenomaan tuo Torpedo-taktiikka, joka hyvin harjoiteltuna voi toimia hienostikin (seuratasolla), mutta maajoukkueessa pelaajat eivät ehdi sopeutua siihen tarpeeksi hyvin. Djurgården on ainut seurajoukkue joka sitä ruotsinmaalla käyttää ja ainoastaan sen pelaajille se on "ajettu" selkärankaan. Djurgårdenin pelaajia on joukkueessa 3 kappaletta.
Yli 50 pisteen NHL-miehiä Ruotsilla on 3 kappaletta (Foppa, Sundin, Nylander), aivan kuten Suomella (Koivu, Selänne, Jokinen). Slovakialla niitä on 6 (Palffy, Satan, Stümpel, Zednik, Nagy, Bondra) ja Kanadalla 7 (Heatley, Smyth, Carter, Briere, Comrie, Doan, Marleau).
Miten muka Ruotsilla olisi ylivertainen hyökkäyskalusto? Mielestäni taitavin ja paras on ehdottomasti Slovakialla, kakkosena Kanada, jonka huippu ei ole Slovakian tasoa mutta materiaali on laajempi. Kanadalta löytyy myös erinomaisia roolipelaajia nelosketjusta (Draper, Maltby). Jokainen tietää että neljällä ketjulla täynnä tähtiä ei voiteta mitään, vaan joukkue pitää olla seurajoukkuemaisesti järkevästi roolitettu.
Tsekkejä ei vielä oikein osaa arvioida kun ei edes tiedä ketä siellä tulee pelaamaan. Kuitenkin totaalihuippuja (50 pinnan miehiä) on näillä näkymin vain Milan Hejduk ja Martin Straka.
