Henkilökohtaisesti en enää missään nimessä pidä Jäätteenmäkeä hölmönä. Kysymyksessä oli Keskustan johdon tietoinen ratkaisu. Tietoinen ratkaisu oli myös se, että Jäätteenmäki jätettiin lopulta yksin ja puolueelle valittiin uusi puheenjohtaja. Rotat jättävät yleensä uppoavan laivan. Tässä tapauksessa rotat kyllä potkaisivat yhden matkustajan lentokoneesta, ettei koko kone rysähdä alas. Kepu pettää aina - tarpeen vaatiessa jopa oman pääministerinsä.
(Vanhasenkin lienee syytä olla tarkkana omiensa suhteen doubtful )
-------------------------------------------
Nyt on alettu useammassakin lehdessä kirjoittaa tästä asiasta ja tietoon on tullut ainakin se, ettei käytäntöä missään muodossa ollut Kekkosen aikana, vaan silloin kaikki tiedonanto oli Kekkosen tahdosta sidottu. Yleisesti ottaen sekä suurivaliokunta että ulkoasiainvaliokunta saavat yksityiskohtaistakin tietoa Suomen käymistä neuvotteluista muiden maiden kanssa. Täysin selvää on myös, ettei näitä tietoja sellaisenaan ole tarkoitettu julkisuuteen, eikä kukaan niitä tällä tavalla lähde erikseen käsittelemään. Kun taan valiokuntien lausunnot ovat julkisia, kuin myös niihin liitetyt eriävät mielipiteet. Tämä on minun käsitykseni mukaan se epävirallinen/virallinen kanava, jota tieto kulkee ja jota kautta kaikki poliittiset toimijat tietoa myös tietävät saavansa tarvittaessa.
Väyrynen ja Aho ovat molemmat todenneet että tietoja tuli heille, mutta kummankaan mukaan mitään kirjallista materiaalia ei heidän käyttöönsä luovutettu. Jäätteenmäki puolestaan teki tärkeän vaalikeskustelun alla mitä ilmeisimmin tietoisen päätöksen siitä, että hän alkaa hankkia salattuja asiakirjoja vaalikeskusteluja silmällä pitäen. Näin ollen ainakin itse olen tämän hetkisten tietojen valossa edelleen sitä mieltä, ettei mitään maan tapaa tai yleistä käytäntöä Mannisen ja Jäätteenmäen harjoittamassa mielessä ole ollut aikaisemmin, eikä tällaistä käytäntöä olla myöskään missään vaiheessa todettu perustelluksi syyksi rikkoa asiakirjojen salaisuutta. Jäätteenmäen saamat asiakirjat, joita julkisuudessakin siteerattin, ovat salaisia eikä mistään voida johtaa sellaista ylimääräistä pykälää, jonka mukaan salaisten asiakirjojen luovuttaminen ei olisi lainvastaista. Aivan yhtälailla lainvastaista on myös tällaisten asiakirjojen vaatiminen salassapitovelvollisuuden alaiselta virkamieheltä pääministeriehdokkaan/puoluejohtajan auktoriteetillä.
Sivuhuomiona täytyy myös todeta, että vaikuttaa siltä ettei Mannisen valinta puolustusasianajajaksi ollut se paras mahdollinen. Paljon kestävämmällä pohjalla hänen puolustuksensa olisi, jos vedottaisiin Jäätteenmäen käyttämään valtaan pakotteena, jota Mannisella ei ollut mahdollisuutta torjua. Wuoren teoretisoinnit yleisestä käytännöstä eivät pidä paikkaansa siinä muodossa, missä hän ne yrittää esittää. Wuori varmasti kovaäänisin juristi koko Suomessa, mutta jossain vaiheessa tulee aina vastaan raja, jonka jälkeen se kovaäänisin ei olekaan enää paras. Tässä tapauksessa lopputuloksena voi olla, että Arvela ottaa Wuoresta melkolailla selvän voiton, ja Jäätteenmäkikin välttää vastuun ja Manninen jää yksin vastuuseen asiasta. Toivon, että olen väärässä, mutta pahoin pelkään että Wuori kerää voittoja vain mediassa.
Toisena lisähuomiona se, että Wuori on itse todennut, ettei "oikeudenkäyminen median välityksellä" ole asianmukaista. Nyt hän on kuitenkin se ainoa taho, joka oikeudenkäyntiä yrittää median välityksellä käydä. Näin niistä hyvistä periaatteista voi näköjään joustaa tarvittaessa, kun oma poliittinen agenda sitä edellyttää.
<small>[ 14-10-2003, 11:19: Message edited by: AMS82 ]</small>
