Juha Kankkusen ura

[Antti82]

Kaudenaikaiset kännäämiset on ti etty ihan oma juttunsa, mutta kyllähän kaikessa ammattiurheilussa on jonkin verran tuota uran jälkeistä päihdeongelmaa. Elämällä on ollut todella selkeä päämäärä ja hyvin tarkat raamit viimeistään teini-iästä . Tämän päämäärän ulkopuolisiin asioihin on jäänyt hyvin vähän aikaa, ja sitten kun ura päättyy, niin päättyy myös koko senaikaisen elämän tarkoitus, ja jollain se tyhjiö täytetään. Joillakin sen täyttävät päihteet, osa pystyy täyttämään sen terveellisimmillä tavoilla.

 

[AnttiL]

Vaikuttaa varmasti myös, siirtyykö ammattiuran päätyttyä suoraan muihin hommiin vaikka valmentajaksi tai moottoriurheilun tapauksessa tallipäälliköksi tms. vai jääkö ihan vaan kotisohvalle vailla koulutusta. Ja klassisena esimerkkinä Matti Nykäsen tapauksessa mäkihyppy on laji, jossa aktiiviura loppuu melko nuorena, rallia on voinut ajaa vanhempanakin.

Moottoriurheilussa on myös ainakin aiemmin ollut varmaan hieman löyhemmät vaatimukset fyysiselle kunnolle ja sen kautta rallissa on saattanut pärjätä vaikka kilpailujen väliset päivät viettäisi juoksulenkkien sijaan baaritiskillä. Tomin nuoteissa ainakin Jussi Välimäen jaksossa aika avoimesti kerrottiin ryyppyjutuista ja Harjanteen jaksossakin mainittiin, että pitkillä harjoittelujaksoilla pidettiin "nollauspäiviä". Kaikkein rajuinta touhu on tainnut olla jo 60-luvulla. Mikkolahan lopetti ryyppäämisen joskus 70-luvun puolella.

Jossain rallimuistelu-fb-ryhmässä oli jaettu Kankkusen onboard 1998 Jyskälästä, siihen joku kommentoi jotenkin että oli rallin jälkeisenä maanantaina kyyditystilaisuus ja kyyditsijän kunto oli ollut vähän kyseenalainen...

 

[jjx]

Vaikuttaa varmasti myös, siirtyykö ammattiuran päätyttyä suoraan muihin hommiin vaikka valmentajaksi tai moottoriurheilun tapauksessa tallipäälliköksi tms. vai jääkö ihan vaan kotisohvalle vailla koulutusta. Ja klassisena esimerkkinä Matti Nykäsen tapauksessa mäkihyppy on laji, jossa aktiiviura loppuu melko nuorena, rallia on voinut ajaa vanhempanakin.

Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän rahaa on urallaan tienannut, niin sitä varmemmin alkoholisoituu uran jälkeen. Useimmiten ne urheilijat jotka eivät ole isoja rahoja tienanneet, niiden täytyy alkaa ettimään duunia itelleen, ei jää luppoaikaa vapaaherrana kännätä kaiket päivät. Onkohan kukaan kartturi alkoholisoitunut uran jälkeen, heillä sen verran pienemmät tienistit, että ilmeisesti mentävä töihin uran jälkern.

 

[Finnishman]

Tommi Mäkisellä ja Marcus Grönholmilla ei ole ollut alkoholiongelmia uransa loppumisen jälkeen. Saattoikohan siihen vaikuttaa se, että heidän todellinen aikansa huipulla jäi melko lyhyeksi, koska he molemmat pääsivät ensimmäisen kerran tehdaskuljettajiksi vasta 31-vuotiaina, jolloin sopeutuminen normaaliin elämään ei ollut heillä yhtä vaikeaa kuin Kankkusella, joka oli ollut käytännössä koko aikuisikänsä ralliammattilainen?

 

[Magnum2300]

Tuntematta ihmisiä sen paremmin, niin kyllä varmaan Kankkusella ollut muutenkin taipumusta tuohon suuntaan jo uran alkuvaiheilta alkaen. Jos kukaan luki ruotsalaisten lehtien urheilusivuja 10.4.1985, niin siellä paheksuttiin Kankkusen railakasta juhlimista Nairobissa Safarin voiton jälkeen.

 

[mjs]

Kaikella rakkaudella:

 

[BMW CSL]

Kankkunen on ollut minulle aina se "the champion". Olen joskus miettinyt, että kuten lajiin kuuluu, pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Juha ajoi huikeilla peleillä ja oli kärkitalleissa, mutta....
- 1987 kauden jälkeen siirto takaisin Toyotalle pois parhaasta autosta
- 1989 kauden jälkeen takaisin Lancialle, juuri kun Toyota sai auton kuntoon

Eli olisiko tilastot toisenlaisia jos noissa tilanteissa olisi valinnut toisin.

Toinen asia, mitä miettinyt joskus, on että kun Toyotalle kävi miten kävi 1995, niin Juha jäi ilman tallipaikkaa 36-vuotiaana. Sitten kesken kauden 1997 teki paluun Fordin ratissa, mutta samaan aikaan Toyota teki vahvaa paluuta. Olen miettinyt, miksi Juha ei ollut tuossa mukana. Kuitenkin vahva historia ja ajoi välikauden 1996 edelleen vain Toyotalla. Onko kenelläkään tietoa tähän liittyen.

Muistelen et tuohon Toiota siirtoon liittyi joku lupaus Ove Anderssonille tyylin et jos/kun OA tarvitsisi kipeästi Juhan palveluksia, tämä siirtyisi takas Toiotalle.

 

[Magnum2300]

Muistelen et tuohon Toiota siirtoon liittyi joku lupaus Ove Anderssonille tyylin et jos/kun OA tarvitsisi kipeästi Juhan palveluksia, tämä siirtyisi takas Toiotalle.

Juu. Herrasmieslupaus oli annettu 1985 kauden lopussa, kun tuli kutsu Peugeotilta eikä Ovella ollut antaa vastaavaa kilpailukykyistä nelivetoautoa. Andersson oli suostunut purkamaan sopimuksen ja Juha oli vastavuoroisesti ilmoittanut, että hän tulee heti Toyotalle, kun nelivetoauto on tarjolla.

Tuohon 1988 siirtoon varmasti vahvasti myötävaikutti myös se, ettei Lancia ollut halukas tarjoamaan jatkoa.

Ei sillä, kyllä varmasti tuplamestarille olisi muitakin ottajia löytänyt. Eiköhän Warmbold olisi ottanut Juhan riemusta kiljuen Mazdalle Mikkolan sijaan tai Mikkolan lisäksi. Samaten töitä olisi voinut löytyä Mitsubishiltä. Heillehän tuli tuolloin Galant VR-4 loppukaudesta.