Julkisen talouden tasapainottaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jps
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Urpis syönyt kokoomus-pillerin?

Urpilainen: Suomen taloustilanne ei heti helpotu



SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Suomen taloustilanne on huolestuttava, eivätkä haasteet helpotu tulevaisuudessa.

Urpilainen sanoi SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa, että Suomi tarvitsee kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja.

– Tiedän, että teillä kaikilla on mielessä epäkohtia, jotka pitäisi parantaa. Valitettavasti taloustilanteen vuoksi kaikki liikenevä on laitettava kasvun ja työllisyyden parantamiseen.

– Suomi tarvitsee yksityisen sektorin työpaikkoja. Me tarvitsemme vientiä ja sitä tukevia palveluita, Urpilainen sanoo.

Urpilainen aavisteli, että kevään kehysriihessä joudutaan tekemään monenlaisia päätöksiä. Urpilainen otti kiinni muun muassa työurien pidentämiseen.

– Työurien pidentämistä on monesti helpompi esittää tavoitteena kuin toimenpiteenä. Vastuullinen liike ei kuitenkaan kavahda vaikeitakaan ratkaisuja.

– Me tarvitsemme kaikki käsiparit työhön
 
Alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään todellisuutta?

Nauratti tuo Archien tarkoitushakuinen trollaus.

Toisessa uutisessa Urpis oli valmis pidentämään työuria.

Toki kun sopivasti leikkaa ja liimaa, niin voi ajaa 'omaa asiaansa' eli demarivastaisuutta.

Törnin tasoa.
 
Nauratti tuo Archien tarkoitushakuinen trollaus.

Toisessa uutisessa Urpis oli valmis pidentämään työuria.

Toki kun sopivasti leikkaa ja liimaa, niin voi ajaa 'omaa asiaansa' eli demarivastaisuutta.

Törnin tasoa.

Asiahan on niin, että Urpis vastustaa eläkeiän nostoa ja silloin myös työurien pidentämistä siitä päästä. Tosin eipä tuosta liene haittaa niin kauan kuin demarit pyörittää. Ei nimittäin ole niitä töitäkään.
 
Sihteeri professorin palkalla
Tämä on sitä säästämistä parhaimmillaan jälleen. Kun sihteeriä ei palkata, niin siinähän säästyy sihteerin palkan verran! ...Tai sitten se proffa tai joku muu herra isoherra tekee hommaa jonka sihteeri osaisi paremmin ja halvemmalla.
 
Sihteeri professorin palkalla
Tämä on sitä säästämistä parhaimmillaan jälleen. Kun sihteeriä ei palkata, niin siinähän säästyy sihteerin palkan verran! ...Tai sitten se proffa tai joku muu herra isoherra tekee hommaa jonka sihteeri osaisi paremmin ja halvemmalla.

Olisikohan tuossa sitäkin ongelmaa, että avustavaa henkilökuntaa on suhteessa vähennetty enemmän. Eihän se tasapaino silleen säily.
 
Asiahan on niin, että Urpis vastustaa eläkeiän nostoa ja silloin myös työurien pidentämistä siitä päästä. Tosin eipä tuosta liene haittaa niin kauan kuin demarit pyörittää. Ei nimittäin ole niitä töitäkään.

Trolli-laseilla katsottuna maassa jossa on Kokoomus-pääministeri ja Kokoomus-presidentti, demarit pyörittää.

Mainio huumorjveikko tämä Archie. Trollien trolli.:ahem:
 
Hei. Jos ulkoistetaan koko julinen sektori tonne vaikka Goalle. Irtisanotaan kaikki, niin säästetään rahaa. Goassa joku Bourne tekee edullisesti kaiken. On kiva ilmasto ja kannustava verotus/ilmapiiri jne..
 
Tuloerojen tasaus, julkiset palvelut ja muut jalot pyrkimykset ovat perimmäiset syyt hyvinvointivaltion rahoitusvaikeuksiin. Ajatus on ollut hyvä, mutta vastuuton politiikkaa on murentanut pohjan kaiken rahoittamiselta. Näin esittää tuore raportti.

Suomalaisen ajatuspaja Liberan tänään julkaisema raportti Hyvinvointivaltion murhenäytelmä – kansalaisten itsepetos arvioi, että hyvistäkin tarkoitusperistä voi seurata katastrofi.

Raportti analysoi sitä, miten Kreikka ja Italia ovat luisuneet menestyvistä talouksista vararikon partaalle.

Italian ongelmat saivat raportin mukaan alkunsa 1960-luvulla, jolloin maa alkoi tavoitella hyvinvointivaltion mallia ja velkaantui seuraavina vuosikymmeninä hallitsemattomasti.

Kreikassa samanlainen kehitys oli vielä nopeampaa sen jälkeen, kun maa liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1981, esitetään raportissa.

– Kreikan vararikko toimi kautta Euroopan varhaisena hälytyskellona nykymenon kestämättömyydestä, kirjoittaa vuorineuvos Gustav von Hertzen raportin esipuheessa.

Von Hertzenin mukaan ylivelkaantuneiden maiden pelastaminen olisi paha virhe. Sen sijaan jokaisen valtion pitäisi oppia virheistään ja kantaa täysi vastuu omasta taloudestaan, hän arvioi.

Taloussanomat

Vastapainona noille huomioille olisi hyvä mainita vaikka Ruotsi, Norja ja miksei Suomikin. Eli hyvinvointivaltion voi saada toimivaksi pitkäksikin aikaa, kun päättäjillä on vain riittävästi osaamista, vastuuntuntoa ja tahtoa. Suomessahan noista on ollut jo pidemmän tovin puutetta.
 
Kunnallisverosta tuli sellainen asia mieleen, että miksei se voi olla joka kunnassa sama? Valtionosuuksilla ja -tasauksilla vaan hoidettas (kuten nytki) väestörakenteesta ym. johtuvat epätasapainot. Nythän veron taso vain korostaa kuntien välisiä eroja, kun parhaiten menestyviä verotetaan vähiten. Suosii täten ghettoutumista niin Kauniaisen kuin Lieksankin kohdalla. Tätä tietysti vastustetaan raivokkaasti matalan veron kunnissa, mutta oisko tosta tasatasaverosta jotain oleellista haittaa tai hyötyä?
 
Kunnallisverosta tuli sellainen asia mieleen, että miksei se voi olla joka kunnassa sama? Valtionosuuksilla ja -tasauksilla vaan hoidettas (kuten nytki) väestörakenteesta ym. johtuvat epätasapainot. Nythän veron taso vain korostaa kuntien välisiä eroja, kun parhaiten menestyviä verotetaan vähiten. Suosii täten ghettoutumista niin Kauniaisen kuin Lieksankin kohdalla. Tätä tietysti vastustetaan raivokkaasti matalan veron kunnissa, mutta oisko tosta tasatasaverosta jotain oleellista haittaa tai hyötyä?

Olis siinä sekin hyvä puoli, että saatais paikallispolitikoiden kikkailua vähennettyä.

Turhaa tappelua tuntitolkulla mikä on kunnallisvero, koiravero, kiinteistövero, ....:nope:
 
Kunnallisverosta tuli sellainen asia mieleen, että miksei se voi olla joka kunnassa sama? Valtionosuuksilla ja -tasauksilla vaan hoidettas (kuten nytki) väestörakenteesta ym. johtuvat epätasapainot.

Miten erotellaan, että mitkä kustannukset johtuvat huonosta asioiden hoidosta ja mitkä väestörakenteesta?

Itse en tykkää tuosta ajatuksesta, koska se sisältää laiskuuden siemenen. Monilta kunnilta tippuisi insentiivit parantaa toimintaa, kun vedetään esiin väestörakennekortti.
 
Kunnallisverosta tuli sellainen asia mieleen, että miksei se voi olla joka kunnassa sama? Valtionosuuksilla ja -tasauksilla vaan hoidettas (kuten nytki) väestörakenteesta ym. johtuvat epätasapainot. Nythän veron taso vain korostaa kuntien välisiä eroja, kun parhaiten menestyviä verotetaan vähiten. Suosii täten ghettoutumista niin Kauniaisen kuin Lieksankin kohdalla. Tätä tietysti vastustetaan raivokkaasti matalan veron kunnissa, mutta oisko tosta tasatasaverosta jotain oleellista haittaa tai hyötyä?

Miksi pitäisi olla sama ? Tiivis asutus (esim. pks-seutu) nostaa asumisen kuluja, mutta teoriassa laskee kunnallisia kuluja. Jos kunnallisvero olisi sama, niin harvaanasutut seudut hyötyisivät ja tiiviistiasutettuja seutuja rangaistaisiin vielä enemmän.

Mun mielestä, olen tän aiemminkin sanonut:
- Valtio säätää mitä kunnan pitää tehdä
- Valtiolla on moraalinen oikeus huolehtia näiden velvotteiden rahoituksesta

--> Määritellään taso, 0-vuotias maksaa kunnalle x€, 1-vuotias y€ jne. Ja kunta saa tämän verran rahaa valtiolta.

Hyvin hoidetuissa kunnissa kunnallisvero on 0, huonosti hoidetuissa jotain muuta, näkyypähän kunnan toiminnan laatu selvemmin - ei voida selitellä epämääräsillä valtionosuuksilla.
 
Miten erotellaan, että mitkä kustannukset johtuvat huonosta asioiden hoidosta ja mitkä väestörakenteesta?

Itse en tykkää tuosta ajatuksesta, koska se sisältää laiskuuden siemenen. Monilta kunnilta tippuisi insentiivit parantaa toimintaa, kun vedetään esiin väestörakennekortti.

Onhan niitä tapoja erotella jo olemassa ja niitä käytetään jo. Lisäksi Kelalta löytyy valmiina indeksi poikineen ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyen.

Tuo systeemi saattas olla selkeämpi siltä osin, ettei vois vedota sellaisiin seikkoihin, jotka ei merkitse. Toisaalta nykyiset matalan kuntaveron kunnat ei sais harjoitettua aivan niin paljoa kerman kuorintaa, jossa vetävät maksukykyisiä asukkaita ja persaukisille jää lasten kasvatus ja vanhuksista huolehtiminen, jotka on kai merkittävin kokonaiskustannus.
 
Miksi pitäisi olla sama ? Tiivis asutus (esim. pks-seutu) nostaa asumisen kuluja, mutta teoriassa laskee kunnallisia kuluja. Jos kunnallisvero olisi sama, niin harvaanasutut seudut hyötyisivät ja tiiviistiasutettuja seutuja rangaistaisiin vielä enemmän.

Tiiviisti asutut seudut harjoittaa kermankuorintaa monessa kohtaa ja tasataanhan noita nytkin.

En mä ois hirveesti muuttamassa nykytilannetta rasituksen osalta kellekään, mutta tehtäs systeemistä yksikertaisempi ja poistettas mun käsityksen mukaan eroja korostava ominaisuus järjestelmästä.
 
Onhan niitä tapoja erotella jo olemassa ja niitä käytetään jo. Lisäksi Kelalta löytyy valmiina indeksi poikineen ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyen.

Tuo systeemi saattas olla selkeämpi siltä osin, ettei vois vedota sellaisiin seikkoihin, jotka ei merkitse. Toisaalta nykyiset matalan kuntaveron kunnat ei sais harjoitettua aivan niin paljoa kerman kuorintaa, jossa vetävät maksukykyisiä asukkaita ja persaukisille jää lasten kasvatus ja vanhuksista huolehtiminen, jotka on kai merkittävin kokonaiskustannus.
Toisaalta moinen malli ei ottaisi huomioon mitenkään ulkoisia tekijöitä, kuten juuri asukastiheyttä joiden kuuluukin näkyä kunnallisverossa. Eikä myöskään mitenkään kannusta kuntia toimimaan järkevästi tai tehokkaasti.
 
Tiiviisti asutut seudut harjoittaa kermankuorintaa monessa kohtaa ja tasataanhan noita nytkin.

Toisaalta maaseutukunnat harrastavat kermankuorintaa. Oli muistaakseni Hesarissa n.2v sitten juttua kunnista jotka maksaa opiskelijoille, että pitävät kirjansa kunnassa, vaikka eivät siellä asu. Näin saavat enemmän tukia (joo oli sitten keskustelua mikä tuon todellinen hyöty on)

Pitää ottaa huomioon myös esim. case vantaa, joka tuottaa palvelut todella tehokkaasti, jossa asukkaat maksavat kalliita hintoja asunnoista - mutta silti ollaan konkassa. Rikka rokassa, mutta taitaa vantaa maksaa 60 miljoonaa muualle maahan tasauksen kautta. Ei kuulosta kauhean oikeudenmukaiselta.
 
Toisaalta moinen malli ei ottaisi huomioon mitenkään ulkoisia tekijöitä, kuten juuri asukastiheyttä joiden kuuluukin näkyä kunnallisverossa. Eikä myöskään mitenkään kannusta kuntia toimimaan järkevästi tai tehokkaasti.

Jäähän tossa edelleen voimaan toi tasaussysteemi, jolla voi valtion taholta (kuten nytkin) painostaa ja ohjata tuhlareita, jos menoill ei ole perusteita.

Miksi asukastiheyden pitää näkyä kunnallisverossa?
 
Mitä noihin pääkaupunkiseudun ongelmiin tulee niin siellä ois tehtävä se kaikista merkittävin ja jokseenkin ainoa kuntaliitos, jolla ois todellista vaikutusta.
 
Ylös