Kehitysapu - GO GO GO?

[Knoukka]

Tätä asiaa on sivuttu tässä toikissa jo vuosia sitten. Toisella sivulla alkaa se tähän toikkiin liittyvä mitä sanoin silloin ja allekirjoitan yhä.

Ei jaksa enää toista kierrosta jarnata tästä asiasta.

Voi vittu! Toi on viis vuotta vanha jarna ja mikään ei oo foorumilla muuttunu. Huikeeta. Täällä sitä kehitysapua tarvittais- ja keskustelua.

 

[FW08]

Ei pidä lopettaa. Vaikka meillä tällä hetkellä onkin tilanne, että moni joutuu syömään tuplahampurilaisensa yhdellä pihvillä, ei saa unohtaa sitä, että kovin monilla ei ole sitä yhtäkään pihviä. Tai edes sämpylää. Tai edes sitä käärinpaperia. Majoneesista puhumattakaan.

 

[Lancer]

Valkoinen mies on ryöstänyt, raiskannut ja hyväksikäyttänyt luonnonvarat ja ihmiset käytännössä koko kolmannesta maailmasta ja sillä rakentanut omaa hyvinvointiaan ja kehitystään. Suomi osana koko kuviota. Että ei, ei olla lainattu rahaa.

Logiikkasi ontuu. Jostain syystä suomalaiset eivät ole menneet Ruotsin suurlähetystön eteen mellakoimaan ja vaatimaan korvauksia 500-vuotisesta siirtomaavallasta, suomalaisten tapattamisesta lähettämällä sotaan vieraita valtoja vastaan ja pahimmillaan melkein onnistuneesta identiteetin tuhoamisesta.

Ainoa mitä Suomi voi tehdä on auttaa muita hyvää hyvyyttään. Me emme ole olleet kolonisaattoreita. Espanjalaiset tappoivat asteekit ja inkat, englantilaiset tappoivat aporiginaalit, italialaiset murhasivat libyalaisia, belgialaiset kongolaisia, saksalaiset juutalaisia. Myöskään ne siirtolaiset ketkä lähtivät Pohjois-Amerikkaan eivät olleet Suomen valtion asialla tuhoamassa intiaaneja.

 

[Formulanomi]

Logiikkasi ontuu. Jostain syystä suomalaiset eivät ole menneet Ruotsin suurlähetystön eteen mellakoimaan ja vaatimaan korvauksia 500-vuotisesta siirtomaavallasta, suomalaisten tapattamisesta lähettämällä sotaan vieraita valtoja vastaan ja pahimmillaan melkein onnistuneesta identiteetin tuhoamisesta.

Ainoa mitä Suomi voi tehdä on auttaa muita hyvää hyvyyttään. Me emme ole olleet kolonisaattoreita. Espanjalaiset tappoivat asteekit ja inkat, englantilaiset tappoivat aporiginaalit, italialaiset murhasivat libyalaisia, belgialaiset kongolaisia, saksalaiset juutalaisia. Myöskään ne siirtolaiset ketkä lähtivät Pohjois-Amerikkaan eivät olleet Suomen valtion asialla tuhoamassa intiaaneja.

Entäs saamelaiset?

Niinpä niin.

 

[Knoukka]

Entäs saamelaiset?

Niinpä niin.

Nimenomaan.

Entäpä se hyöty ja maallinen mammona, joita on hankittu kehitysmaiden luonnonvarojen riistämisellä ja ihmisarvoja polkemalla. Siitä hyödystä kyllä olemme valmiit nauttimaan osamme ja ylikin.

 

[Lancer]

Entäs saamelaiset?

Niinpä niin.

Okei, saamelaiset unohdin näistä kuvioista. Paha moka, myönnetäköön.

 

[Balthazar]

En itse tunne kehitysavun arkipäivää juuri ollenkaan.

Laitetaanpas tähän vielä teksti henkilöltä, joka tuntee.

Kehitysapu toimii tavallaan, paikallinen yhteiskunta omallaan
Julkaistu: 29.7.2008 HS

Juhani Koponen

Kehitysavun kritiikki kasvaa Afrikassa. Suuri määrä apua näyttää tuottaneen vain vähän tuloksia. Itse asiassa Afrikka ei ehkä edes tarvitsisi ulkopuolista apua. Se on tuloiltaan köyhä mutta perusvaroiltaan rikas manner, jolta virtaa resursseja ulos. Kriitikoiden mukaan kehitysapu vain luo riippuvuutta.

Kaikki Afrikkaa koskevat väittämät ovat karkeita yleistyksiä, jotka vaativat varauksia ja tarkennuksia. Niin myös kehitysavun kritiikki.

OECD:n kehitysapukomitean DAC:n tilastojen mukaan Afrikka kokonaisuutena on viime vuosina saanut 25-30 prosenttia koko maailman kehitysavusta, jonka kokonaissumma on noin 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Onko se paljon vai vähän, riippuu siitä, mihin sitä vertaa.

Luvattua vähemmän se ainakin on. Apu Afrikalle on tosin kasvanut nopeammin kuin DAC-maiden kokonaisapu; viime vuonna reaalikasvu oli 10 prosentin luokkaa. Mutta vuonna 2005 luvattuun Afrikan avun kaksinkertaistamiseen tahti ei riitä.

Koko Afrikalle annettu kehitysapu ei ole puoltakaan rahasta, joka Suomessa käytetään sosiaalimenoihin. Yhtä afrikkalaista kohti maanosan saama kehitysapu tekee noin 20 euroa vuodessa.

Apu jakautuu epätasaisesti. Suuren osan siitä kahmivat avunantajien "lemmikit": maat, joiden poliittista linjaa halutaan tukea, kuten Tansania ja Mosambik.

Yksittäiset hankkeet ovat usein osoittautuneet tuloksiltaan kestämättömiksi; niiden tuomat hyödyt tapaavat hävitä ulkoisen panostuksen lakatessa. Nyt kumppanivaltioille on alettu antaa suoraa tukea budjettiin samalla kun yritetään vaikuttaa niiden politiikkaan.

Useimmissa Afrikan maissa makrotaloudelliset perustekijät, kuten inflaatio ja valuuttakurssit, on saatu kuriin. Ulkomaisten investointien vuoksi talouskasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Perushyödykkeiden tuottajat ovat hyötyneet Kiinan ja Intian kaltaisten teollistuvien maiden kysynnästä.

Makrotalouden vakaus ei kuitenkaan ole tuntuvasti vähentänyt köyhyyttä saati johtanut talouden rakenteiden muutokseen. Peruskoulutus ja -terveydenhoito ovat monissa maissa kehitysavun ansiosta kohentuneet, mutta Afrikka kokonaisuudessaan tuskin saavuttaa yhtäkään YK:n asettamista vuosituhattavoitteista.

Myös avun käytännöissä on kritiikin sijaa. Isoja tai pieniä väärinkäytöksiä paljastuu silloin tällöin, ja useampia epäillään. Ulkomaisten avustustyöntekijöiden suuret palkat ja kiiltävät katumaasturit herättävät närää. Arvostelusta saavat osansa myös kansalaisjärjestöt, jotka paikallisten näkökulmasta samastuvat muihin ylellisesti eläviin ulkomaalaisiin.

Ulkomaiset sijoitukset mineraalien hyödyntämiseen ja turismiin luovat vain vähän työpaikkoja ja tuovat heikosti hyötyä kansantaloudelle, kun sopimukset on tehty sijoittajien etua palvellen. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin Unctadin laskelmien mukaan viime vuosien perushyödykebuuminkin aiheuttamasta hintatason noususta ovat hyötyneet enemmän ulkomaiset investoijat kuin Afrikan kansat.

Tarkkoja lukuja ei asian luonteen vuoksi ole tarjolla, mutta Afrikasta on todennäköisesti vuosien varrella virrannut pääomaa ulos huomattavasti enemmän kuin sinne on apuna saapunut. Se on tapahtunut velanmaksuna, ulkomaisten firmojen voittoina ja taseisiin kätkettyinä maksuina sekä lahjuksina korruptoituneiden afrikkalaisjohtajien veroparatiisitileille.

Afrikkalaisilta vaaditaan hyvää hallintoa samalla kun kansainvälisen talousjärjestelmän sallitaan imeä mantereen resursseja ulos pääomina.

Kritiikistä huolimatta kansainvälinen kehitysapu ei ole vähenemässä saati loppumassa. Vastaanottajat haluavat ottaa sitä vastaan, eivätkä antajienkaan tarkoitusperät ole epäitsekkäät. Avulla halutaan parantaa maailmaa samalla kun sillä luodaan markkinoita ja ostetaan poliittista goodwillia.

Vaikka kansainvälisen kehitysavun tehtäväksi on julistettu helpottaa Afrikan integroitumista maailmantalouteen, tosiasiassa Afrikka on ollut siinä pitkään mukana ja vain sen osallistumisen ehtoja on muutettu. Ne eivät välttämättä ole muuttuneet kohti parempaa.

Apua voitaisiin käyttää toisinkin; Afrikan oman potentiaalin tukemiseen ja afrikkalaisten oman yritteliäisyyden edistämiseen. Afrikan talouden kannalta avainasemassa eivät lopulta ole ulkopuoliset resurssivirrat vaan maanosan sisäinen dynamiikka.

Afrikan luonnonvarat jakautuvat epätasaisesti, mutta sen väestö on nuorta, sitkeää ja kekseliästä. Maanosan suurimpana ongelmana pidetty epävirallinen verkostotalous, jonka pohjana on kuokkamaanviljely, on myös sen suurin vahvuus.

Sen avulla sadat miljoonat ihmiset elävät resurssein, joita leveämpään leipään tottuneiden on vaikea kuvitella. Paikallista taloutta ei voida ulkopuolisin apu- ja investointipanoksin hetkessä muuksi muuttaa, vaan sen on annettava löytää oma tiensä.

Apu sinänsä ei koskaan ratkaise mitään. Sillä voidaan tehdä paljon hyvää, mutta se myös luo uusia ongelmia. Apu toimii tavallaan, paikalliset yhteiskunnat omallaan. Tulokset ja vaikutukset riippuvat niiden yhteispelistä, jota Afrikan osalta ei vielä kunnolla ymmärretä. Tarvitaan tilaa ja kärsivällisyyttä kokeilla erilaisia avun muotoja ja vaihtoehtoja.


Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen professori.

 

[Jacques]

Puuttui vaihtoehto "EOS".. Vastasin arvalla "pitäisi lopettaa" ja leimaannun nyt riistokapitalistiksi.

 

[Fagerholm]

Jacques on riistokapitalisti!:thumbdown

 

[jps]

asteekit ja inkat, englantilaiset tappoivat aporiginaalit,

Azteekit, aborginaalit.

 

[Tomacu]

Logiikkasi ontuu. Jostain syystä suomalaiset eivät ole menneet Ruotsin suurlähetystön eteen mellakoimaan ja vaatimaan korvauksia 500-vuotisesta siirtomaavallasta, suomalaisten tapattamisesta lähettämällä sotaan vieraita valtoja vastaan ja pahimmillaan melkein onnistuneesta identiteetin tuhoamisesta.

Ainoa mitä Suomi voi tehdä on auttaa muita hyvää hyvyyttään. Me emme ole olleet kolonisaattoreita. Espanjalaiset tappoivat asteekit ja inkat, englantilaiset tappoivat aporiginaalit, italialaiset murhasivat libyalaisia, belgialaiset kongolaisia, saksalaiset juutalaisia. Myöskään ne siirtolaiset ketkä lähtivät Pohjois-Amerikkaan eivät olleet Suomen valtion asialla tuhoamassa intiaaneja.

Kehitysapu on nimenomaan tuota, että valtiot auttavat toisiaan hyvää hyvyyttään. Tuollaiset velat eivät periydy. Ei voida pitää nykyisiä valtioiden kansalaisia vastuullisena siitä mitä hirmutekoja historiassa on tehty.

Kehitysavun suhteen on olemassa suuria ongelmia. Eräs esimerkki on niinkin hyvältä kuulostava asia kuin ruoka-apu. Avustusjärjestöt rahtaavat ruokaa kehitysmaihin, jossa se jaetaan eteenpäin ihmisille ilmaiseksi. Osa näistä ihmisistä sitten myy saamaansa ruokaa hyvin edullisesti muille. Se, että ruokaa saa ilmaiseksi tai hyvin edulliseen hintaan tuhoaa tehokkaasti paikallisen maanviljelyn elinkeinona, joka taas tarkoittaa sitä että maanviljely alueella romahtaa tai loppuu tyystin. Kun paikallisen ruuan tuotanto vähenee, se aiheuttaa lisää tarvetta ruoka-avulle ja lisää valtion riippuvuutta. Tässä vaiheessa ongelmaksi tulee se että mitä jos se ruoka-apu loppuukin jostain syystä (lamat, sodat, tuholaiset, luonnonmullistukset jne.). Seurauksena on massiivinen nälänhätä, paljon suurempi kuin se, mitä sillä ruoka-avulla alun perin pyrittiin paikkaamaan. Huolestuttava yhtälö, joka kertoo siitä että kehitysavun suhteen pitää olla tarkkana minkälaisia seuraamuksia sillä on. :dunno:

Edit: Okei, ruoka-apu on yleensä enemmän kriisiapua kuin kehitysapua, mutta antaa kuitenkin kuvan siitä että hyvää tarkoittavilla asioilla voi olla huonot seuraukset.

 

[Formulanomi]

Lancer:
Nou hätä.

---
Vastasin, ettei tule lopettaa - joskin sitä pitäisi pystyä kohdistaa tarkemmin ja järkevämmin.

 

[Mosse]

Yhtä viisasta kuin vammaisten avun lopettaminen.

Rullatuolirampit skeittareille?

Eli ei tule lopettaa.

 

[kouvotsvoni]

Yhtä viisasta kuin vammaisten avun lopettaminen.

Rullatuolirampit skeittareille?

Eli ei tule lopettaa.

Joku tuntuu vertaavan kehitysavun perillemenoa ja hyödyllisyyttä tuohon "rullatuoliramppi skeittareille"-meininkiin.

 

[jps]

Yhtä viisasta kuin vammaisten avun lopettaminen.

Rullatuolirampit skeittareille?

Eli ei tule lopettaa.

Taas Moe ajattelee Pietaria päivin öin, ei mieli pääse rauhaan edes viikonloppuisin.

Kehitysapu on hyvistä tarkoitusperistään huolimatta ollut aika onnetonta tuloksiin pohjautuen. Mun mielestä voitaisiin kokeilla jotain uutta lähestymistapaa. Esimerkiksi sen sijaan, että tuetaan vähän kaikkia, niin keskityttäisiin nostamaan maa kerrallaan. Laitettaisiin aivan helvetinmoiset sanktiot korruption varalle, panostettaisiin koulutukseen ja teollistumiseen. Nostettaisiin maa kerrallaan ankeuden ahjosta.

 

[markoj]

Sitä vois lisätä.

 

[Knoukka]

Taas Moe ajattelee Pietaria päivin öin, ei mieli pääse rauhaan edes viikonloppuisin.

Kehitysapu on hyvistä tarkoitusperistään huolimatta ollut aika onnetonta tuloksiin pohjautuen. Mun mielestä voitaisiin kokeilla jotain uutta lähestymistapaa. Esimerkiksi sen sijaan, että tuetaan vähän kaikkia, niin keskityttäisiin nostamaan maa kerrallaan. Laitettaisiin aivan helvetinmoiset sanktiot korruption varalle, panostettaisiin koulutukseen ja teollistumiseen. Nostettaisiin maa kerrallaan ankeuden ahjosta.

Hyvä ajatus, mutta ei tule toimimaan. Siinä missä poliittista tahtoa kehitysapuun löytyy YK:n päätöslauselmia ja kansalaistahtoa myöten, niin raaka talous ratkaisee toisin.

Monikansalliset yritykset hyötyvät kehitysmaiden heikosta ja korrputoituneesta hallinnosta, jota ovat itse olleet mukana rakentamassa, rahoittamassa ja tulevat olemaan. Nämä suuryritykset ovat sotkeutuneet niin monella seitillä erilaisten sotilasjunttien, yksinvaltiaiden ja korrputoituneiden hallintojen kanssa, että harva aavistaa. Luonnonvaroja riistetään, eliitti rikastuu ja kansalaiset sekä luonto kärsivät.

Paras kehitysavun tapa olisi tasavertainen ja reilu kaupankäynti, mutta se vaikuttaa tavoittamattomalta utopialta kun maailman menoa ja kauppalainsäädäntöä katselee.

 

[Lancer]

Kehitysavun suhteen on olemassa suuria ongelmia. Eräs esimerkki on niinkin hyvältä kuulostava asia kuin ruoka-apu. Avustusjärjestöt rahtaavat ruokaa kehitysmaihin, jossa se jaetaan eteenpäin ihmisille ilmaiseksi. Osa näistä ihmisistä sitten myy saamaansa ruokaa hyvin edullisesti muille. Se, että ruokaa saa ilmaiseksi tai hyvin edulliseen hintaan tuhoaa tehokkaasti paikallisen maanviljelyn elinkeinona, joka taas tarkoittaa sitä että maanviljely alueella romahtaa tai loppuu tyystin. Kun paikallisen ruuan tuotanto vähenee, se aiheuttaa lisää tarvetta ruoka-avulle ja lisää valtion riippuvuutta. Tässä vaiheessa ongelmaksi tulee se että mitä jos se ruoka-apu loppuukin jostain syystä (lamat, sodat, tuholaiset, luonnonmullistukset jne.). Seurauksena on massiivinen nälänhätä, paljon suurempi kuin se, mitä sillä ruoka-avulla alun perin pyrittiin paikkaamaan. Huolestuttava yhtälö, joka kertoo siitä että kehitysavun suhteen pitää olla tarkkana minkälaisia seuraamuksia sillä on. :dunno:

Edit: Okei, ruoka-apu on yleensä enemmän kriisiapua kuin kehitysapua, mutta antaa kuitenkin kuvan siitä että hyvää tarkoittavilla asioilla voi olla huonot seuraukset.

Tässä nimenomaan ovat ne suurimmat ongelmat. Koulutukseen satsaaminen olisi ehdottomasti kaikista paras keino, mutta sitä ennen pitäisi ratkaista esim. Afrikassa suunnattoman väestönkasvun ongelmat. Tähän saattaa tosin löytyä ratkaisu jos lapsikuolemaluvut saadaan mahdollisimman pieniksi, mikä on tutkitusti ollut yhteydessä tähän toiseen ongelmaan (hyvänä esimerkkinä mm. Kuuba, jossa imeväisyyskuolleisuus on Amerikan pienin/pienimpiä samoin kuin väestönkasvukin). Tosin lasten terveydenhuolto paranee kunhan saadaan lisää lääkäreitä... :dunno:

Noopelin voittaa se joka keksii tähän ratkaisun.

 

[Lancer]

Azteekit, aborginaalit.

Se on asteekki!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteekit

 

[Otto Hokkanen]

Sitä vois lisätä.

Vois, mutta samalla pitäis järkeistää, ja paljon.

Kehitysavulla ostetaan vain hyvä omatunto menneestä – ja sen samaisen kehitysavun puitteissakin edelleen jatkuvasta – riistosta.

Nykyisin riistäjä vain ei ole valtiovalta, vaan yritykset. Kehitysavulla, pönkitetään pöhöttyneitä despootteja, luodaan teollisuutta jolla ei ole edellytyksiä toimia ilman tukea (eli tuetaan omaa vientiä) ja tuetaan voitot korjaavien länsimaisten yritysten kannalta hyödyllistä raaka-ainetuotantoa. Mitenhän muuten on, vaikuttaako valtioiden yritykset auttaa omaa asiaansa oikeasti, vaikkapa kansallistamalla luonnonvaroja/perusteollisuutta, tukiaisten määrään negatiivisesti?

Mun mielestä kehitysapua pitää kanavoida mahdollisimman tarkasti yksilöityihin pieniin projekteihin, jotka oikeasti hyödyttävät tavallisen väestön normaalia elämää. Isot asiat kehittynevät enemmän tai vähemmän itsestään, kunhan asiat ensin toimii ruohonjuuritasolla edes sinnepäin.

Valtioiden tasolla tällainen apu lienee perin vaikeasti toteutettavissa, joten sitä annetaan varmasti jatkossakin isoina köntteinä, jotka hyödyttävät vain antajaa – vähintään pesemällä pois kollektiivista valkoisen miehen velkaa. Yksilötasolla vaihtoehtoja on paljon. Ottamalla asioista selvää, sen hyvän omantunnon saa ostettua paljon helpommin kuin veroja maksamalla. Ja samalla todennäköisemmin auttaa oikeastikin.

Polliin en osaa vastata, kun en oikeastaan tiedä mitä tivataan. Pitäiskö kaikki kehitysapu lopettaa: ei, pitäisikö nykyisen kaltainen "kehitysapu" hukkaan lopettaa: kyllä.